Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Suurten kaupunkien vuosikatteet paranivat tilivuonna 2017, ja velkaantumiskehitys saavutti taitekohdan

Jaa

Suurten kaupunkien yhteenlaskettu vuosikate parani tilinpäätösten perusteella noin 113 miljoonaa euroa eli noin 7,3 prosenttia vuosien 2016 ja 2017 välillä. Vuosikate kuvaa sitä, paljonko kaupungin säännöllisistä tuloista jää jäljelle, kun niistä on vähennetty säännölliset menot. Suurten kaupunkien yhteenlaskettu vuosikate oli 1,7 miljardia euroa. Se oli lähes 700 miljoonaa euroa parempi, kuin mitä kaupunkien alkuperäisissä talousarvioissa oli ennakoitu. Havainnot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tänään julkaistusta työpaperista. Tilinpäätöskoosteeseen on koottu keskeisimmät kuntapalvelujen rahoitusta koskevat tiedot kaikista niistä kaupungeista, joissa oli yli satatuhatta asukasta.

Vuosikatteiden riittävyydessä kaupunkikohtaisia eroja

Suurten kaupunkien kesken oli suuria eroja vuosikatteen riittävyydessä. Useimpien suurten kaupunkien vuosikate riitti kattamaan kirjanpidon mukaiset poistot, jotka kuvaavat kaupungin omaisuuden kulumista tilivuoden aikana. Ainoastaan Tampereen ja Turun vuosikate alitti poistot vuonna 2017. Tampere oli myös ainoa suuri kaupunki, jonka tilinpäätös osoitti alijäämää. Helsingin vuosikate kattoi poistot yli kaksinkertaisesti, mutta Turussa vuosikatteen osuus poistoista oli vain noin 70 prosenttia.

Verorahoitus kasvoi vaatimattomasti

Suurten kaupunkien yhteenlasketut verotulot kasvoivat noin 3,5 prosenttia vuonna 2017. Vuotta aikaisemmin kasvu oli 2,8 prosenttia. Verotulojen ripeämpi kasvu johtui keskeisesti kuntien yhteisöverotulojen yllättävän myönteisestä kehityksestä.

Suurten kaupunkien verorahoitus (eli verotulot ja valtionosuustulot yhteenlaskettuna) kasvoi kuitenkin vain 1,3 prosenttia vuonna 2017, koska valtio leikkasi suurten kaupunkien valtionosuuksia lähes 10 prosentilla. Vuotta aikaisemmin verorahoituksen kasvu oli 4,3 prosenttia.

Peruskaupunkien kokonaisvelka laski

Suurten kaupunkien velkaantumiskehitys saavutti eräänlaisen taitekohdan vuonna 2017. Peruskaupunkien, joilla tarkoitetaan kuntalain mukaisia kaupunkiorganisaatioita ilman niiden omistamia tytäryhteisöjä, yhteenlaskettu lainamäärä laski vuoden aikana noin 223 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernien lainamäärä kasvoi silti lähes 500 miljoonaa euroa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja julkaisusta:
Erikoistutkija Pekka Valkama, sähköposti: pekka.valkama(at)hel.fi, puh. 09 310 36534.

Viestinnän yhteyshenkilö:
Tiedottaja Tero Lahti, sähköposti: tero.j.lahti(at)hel.fi, puh. 09 310 36376.

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö on kaupunkitutkimuksen asiantuntija. Tutkimuksen kohteina ovat asuminen, elinolot, alue- ja kuntatalous, kansalaisten osallisuus ja kaupunkikulttuuri. Yksikkö huolehtii myös kaupungin tilastotoiminnan perustietovarannoista ja tilastotietokannoista, tilastojulkaisuista, kirjasto- ja tietopalvelusta sekä Helsinki Region Infosharesta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli valtuutettujen aloitteita14.2.2019 00:06:56Tiedote

Kaupunginvaltuuston kokouksessa käytiin keskiviikkoiltana 13.2. laaja aloitekäsittely, jonka aikana käsiteltiin 15 valtuutettujen tekemää aloitetta. Erityisesti valtuutettu Atte Harjanteen aloite liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamiseksi kaupunkikonsernissa vuoteen 2025 mennessä johti pitkään keskusteluun. Tiukan äänestyksen jälkeen asia palautettiin valmisteluun ja kaupungilta edellytetään suunnitelmaa tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

Helsingin Mukana-ohjelma hakee systeemisiä ratkaisuja syrjäytymisen ehkäisyyn12.2.2019 09:00:14Tiedote

Syrjäytyminen on usein kasauma vastoinkäymisiä ja huonoja lähtökohtia. Nuoren ihmisen kohdalla riskit voivat sekoittua viheliäiseksi vyyhdiksi, josta on vaikea erottaa, mikä tekijä oli sen alullepanija. Helsinki käynnistää laajan ja kokonaisvaltaisen Mukana-ohjelman, joka tähtää lasten ja nuorten syrjäytymisen, sen ylisukupolvisen periytymisen ja alueellisen eriytymisen vähenemiseen Helsingissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme