Finnvera Oyj

Suuryritykset ottavat viennissä hallittuja riskejä – Kauppoja jää toteutumatta yllättävän paljon

Jaa

Suuryrityksistä 70 prosenttia on kärsinyt viennin luottotappioita. Tappioiden lisäksi puolet suurista vientiyrityksistä on menettänyt tärkeitä kauppoja, vaikka ne tuntevat riskienhallinnan ja vienninrahoituksen tavat kohtuullisen hyvin. Tiedot selviävät kesällä julkaistusta vientikaupan rahoitusbarometrista, jonka teettivät Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari.

Lähes jokaisella suuryrityksellä on kirjattu luottopolitiikka. Sen olemassaolon pitäisi johtaa automaattisesti pienempiin luottotappioihin, sillä ohjeistukseen kirjataan hyväksyttävä riskitaso vientikaupoissa. Lopputulos on kuitenkin toinen.

– Suuryritykset laskevat tarkasti asiakkaidensa riskiprofiilin ja tekevät suojauksen kustannus–hyöty-arviot. Ne hakevat koko ajan tasapainoa. Myyntivolyymia on niin paljon, että vastaan tulee väistämättä epäkelpoja kumppaneita, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.

Finnveran rahoitusjohtaja Tuukka Andersén pitää niin ikään suuryritysten luottotappioita tietoisena valintana.

– Luottopolitiikan rooli on eri asemassa eri yrityksissä. Osalla voi olla hyvinkin tiukka politiikka, joka määrää millä ehdoilla kauppaa voidaan käydä. Toisaalta muutaman sadan tuhannen euron kauppa voi olla bisnespotentiaalin osalta niin houkutteleva, että yritykset ovat valmiita ottamaan riskejä, Andersén perustelee.

Tutkimuksen mukaan yritysten keskimääräinen vientikaupan koko on alle 100 000 euroa. Yli puolet suuryritystenkin vientikaupoista on arvoltaan alle puoli miljoonaa euroa.

Puolet kaupoista jää toteutumatta

Suuryritykset tuntevat kohtuullisesti ostajaan liittyvien riskien hallitsemisen mekanismit. Niistä tunnetuin on ennakkomaksu. Sen jälkeen tulevat remburssi, Finnveran vientitakuut, yksityinen luottovakuutus ja pankkitakaus.

Siitä huolimatta lähes puolet vastaajista ilmoittaa, että yritykseltä on jäänyt toteutumatta tärkeitä vientikauppoja rahoitukseen tai luottoriskin hallintaan liittyvistä syistä. Andersén pitää lukua yllättävän korkeana.

– Meillä on paljon ratkaisuja vientikauppojen rahoittamiseen. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä muistaa, että myös me arvioimme aina osapuolten luottokelpoisuuden suhteessa omaan luottopolitiikkaamme ja teemme riskinottopäätöksen tältä pohjalta. Ostajan heikko taloustilanne voi selittää osaa kauppojen peruuntumisesta, Andersén kertoo.

Ennakkomaksu nousee ensimmäiseksi riskienhallinnan vaihtoehdoksi vientiyritysten kokoon katsomatta. Toisaalta yritykset tunnistavat, että maksuajan myöntäminen ostajalle on merkittävä kilpailutekijä.

– Mitä pienempiin yrityksiin mennään, sitä heikommin tunnetaan muita suojausmekanismeja ja ostajarahoitustapoja, Haarasilta sanoo.

Luottopolitiikka kaikille yrityksille

Kaupoista syntyvät tappiot vaihtelevat toimialoittain ja vientimaittain, sillä yritysten maksumoraali vaihtelee. Mediaani luottotappio on 30 000 euroa. Kymppitonnien menetykset iskevät kuitenkin kovempaa liikevaihdoltaan alle kahden miljoonan euron mikroyritykseen kuin yli 300 miljoonan euron suuryritykseen.

Haarasilta ja Andersén kannustavat myös pienempiä yrityksiä määrittelemään kirjallisen luottopolitiikan. Riskit kasvavat, jos ohjeistus puuttuu. Yksi riskiryhmä on liikevaihdoltaan 50–100 miljoonan euron yritykset, joista kolmannes ei ole määritellyt luottopolitiikkaa.

– Suuryritykset ovat oppineet hallitsemaan riskejä. Ne ovat muutenkin konservatiivisempia kuin ulkomaiset kilpailijat. Asiakkaat ovat tuttuja ja riskejä uusille markkinoille etabloitumiseen otetaan vähän. Silloin tarve ulkopuolisille riskiratkaisuille on pienempi verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan yrityksiin, Andersén sanoo.

Lisätietoa vientikaupan rahoitusbarometristä

Vientikaupan rahoitusbarometri julkaistiin 5.6.2019. Toista kertaa tehtyyn barometriin vastasi noin 600 yritystä, joista alle puolet on kärsinyt viennissään luottotappioita viime vuosina. Joukossa on sekä maan suurimpia vientiyrityksiä että pk-vientiyrityksiä. Suurimpien yksittäisten luottotappioiden keskiarvo on peräti 100 000 euroa, mitä nostavat muutamat yksittäiset suurtappiot. Yritykset ovat kärsineet tappiot nahoissaan rahojen menetyksinä ja alaskirjauksina. Lähes viidennes kertoo, ettei luottotappiolla ollut yritykselle juuri mitään seurauksia. Vientikaupan rahoitusbarometrin teettävät Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2601

Tuukka Andersén, rahoitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2688

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Vuoden 2020 ilmiöt Suomen taloudessa: Nämä asiat yllättivät, nämä muuttuivat - ehkä pysyvästi29.12.2020 09:00:00 EETTiedote

Päättymässä oleva vuosi 2020 jää historiaan vuotena, jonka korona mullisti ja jolloin taloudessa lähes kaikki meni toisin kuin tammikuussa kuvittelimme. Vielä oleellisempaa on se, että moni asia on tämän jälkeen pysyvästi toisin, arvioi Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm. Kaikki koetut yllätykset eivät kuitenkaan ole negatiivisia, vaan oudoissa oloissa on nähty myös monia myönteisiä ilmiöitä. Kokosimme 6+1 koronavuoden talouden ilmiötä.

Finnvera: Export Credit Agency guarantees exports and assesses risks on a long-term basis - The aim is to secure the continuity of exports18.12.2020 13:00:00 EETPress release

The long-term nature of funding is a key factor in Finnish export companies’ and foreign buyers’ commitment to transactions. Trade negotiations are long processes, especially when talking about large-scale commodities such as a cruise ship. In 2015, Finnvera made the credit decision on the Mardi Gras ship handed over by the Meyer Turku Shipyard to the Carnival Cruise Line shipping company today.

Finnvera: Vientitakuulaitos takaa vientiä ja arvioi riskejä pitkäjänteisesti – tehtävänä viennin jatkuvuuden turvaaminen18.12.2020 13:00:00 EETTiedote

Rahoituksen pitkäjänteisyys on keskeinen tekijä siinä, että suomalaiset vientiyritykset ja ulkomaiset ostajat voivat sitoutua kauppoihin. Kauppaneuvottelut ovat pitkiä prosesseja, etenkin kun kyseessä on risteilyaluksen kaltainen suuren mittaluokan hyödyke. Finnvera teki päätöksen Meyer Turun telakalta tänään Carnival Cruise Line -varustamolle luovutetun Mardi Gras -aluksen rahoituksesta vuonna 2015.

Pienten vientikauppojen rahoitukseen tarvitaan työkaluja – Finnvera ryhtyy valmistelemaan suorien vientiluottojen myöntämistä11.12.2020 09:00:00 EETTiedote

Suomalaisilta viejiltä puuttuvat pienten vientikauppojen rahoituksen työkalut, jotka ulkomaisilla kilpailijoilla on käytössään. Suomalaiset vientiyritykset ovat tällä hetkellä selvästi ulkomaisia kilpailijoitaan heikommassa asemassa, koska pankkien tarjonta pienten vientikauppojen rahoitukseen on riittämätöntä. Tämä käy ilmi Finnveran teettämästä selvityksestä, johon haastateltiin muun muassa 15 kotimaista ja kansainvälistä pankkia sekä 40 vientiyritystä. Finnvera ryhtyy selvityksen pohjalta valmistelemaan suorien vientiluottojen myöntämistä pienten vientikauppojen vauhdittamiseksi.

Finnveran luottovakuutuksia käytetty edellisvuotta enemmän – luottovakuutus turvaa vientiä ja parantaa viejän kilpailukykyä19.11.2020 11:08:01 EETTiedote

Finnvera on myöntänyt vientikauppoihin luottovakuutuksia tänä vuonna 213 kappaletta, kaikkiaan 67 miljoonalla eurolla. Kappalemääräisesti myöntäminen kasvoi 57 prosenttia edellisvuodesta. Koronatilanteen vuoksi Finnvera voi myöntää luottovakuutuksia EU-komission poikkeusluvalla myös esimerkiksi EU-maihin, Japaniin ja Yhdysvaltoihin. Puolet myönnetyistä luottovakuutuksista kohdistuukin näihin maihin. Poikkeuslupa jatkuu noin kesäkuun 2021 loppuun asti. Koronakriisin aiheuttamassa epävarmuudessa rahoituksen ja riskienhallinnan merkitys on suurempi kuin koskaan. Positiivista on, että erityisesti pk-yritykset ovat löytäneet luottovakuutukset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme