Sydämen kammionsisäiset johtumishäiriöt liittyvät korkeaan kuolleisuuteen ja sydämen vajaatoiminnan riskiin
Väestön vanhetessa sydämen vajaatoiminta yleistyy voimakkaasti. Iäkkäimmässä väestöryhmässä jopa joka neljännellä voidaan havaita lepo-EKG:ssa kammionsisäinen johtumishäiriö. Sen vuoksi hoitavan lääkärin on tärkeää tuntea johtumishäiriöön liittyvä ennuste.
Huonoin ennuste liittyi vasempaan haarakatkokseen (LBBB) sekä johtumishäiriöön, joka ei ollut seurausta minkään tietyn johtoradan katkeamisesta (IVCD).
— Näillä potilailla havaittiin olevan korkea kuolleisuus sekä korkea riski sairastua sydämen vajaatoimintaan. Riski sairastua sydämen vajaatoimintaan havaittiin myös tutkittavilla, joilla ei ollut tiedossa olevaa sepelvaltimotautia tai rakenteellista sydänsairautta, mutta joiden EKG:ssa havaittiin LBBB tai IVCD, Rankinen kertoo.
Jo aiemmassa suomalaistutkimuksessa IVCD liitettiin kohonneeseen sydänperäiseen äkkikuolemariskiin. Väitöskirjatutkimus yhdistää nyt kyseisen johtumishäiriön myös kohonneeseen vajaatoimintariskiin suomalaisessa aineistossa.
Sen sijaan yleisempi oikea haarakatkos (RBBB) ei liittynyt lisääntyneeseen riskiin sairastua sydämen vajaatoimintaan, kun huomioitiin muut sydämen vajaatoiminnalle altistavat riskitekijät. Myös vasemman etuhaarakkeen katkos (LAHB) sekä erityisesti nuoremmassa ikäryhmässä yleinen osittainen oikea haarakatkos (iRBBB) osoittautuivat vaarattomiksi yli 15 vuoden seurannassa.
Myös lepo-EKG:ssa havaittavaan sydämen vasemman kammion paksuuntumiseen eli kammiohypertrofiaan liittyi huono ennuste erityisesti, jos kammioaktivaatioaika eli QRS-kesto oli pidentynyt.
— Väestötasolla yleisin syy kammiohypertrofiaan on kohonnut verenpaine. Kammiohypertrofia lisää myös itsessään riskiä sairastua sydämen vajaatoimintaan, mutta havaitsimme vajaatoimintariskin sekä kuolleisuuden korostuvan voimakkaasti QRS-keston pidentyessä.
Tutkimuksen tulokset perustuvat Suomessa satunnaisotannalla tehtyyn Terveys 2000 -väestötutkimukseen. Tutkimukseen osallistui yli 6 000 yli 30-vuotiasta henkilöä, joille tehtiin kattava terveystarkastus perusterveydenhuollossa käytössä olevin keinoin. Suurin osa tutkittavista oli keski-ikäisiä.
— Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa erityisesti perusterveydenhuollossa toimiville lääkäreille, jotka joutuvat työssään arvioimaan ketkä potilaista tulisi lähettää tarkempiin sydäntutkimuksiin.
Rankinen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta keväällä 2020. Hän työskentelee sisätautien erikoistuvana lääkärinä Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa.
LL Jani Rankisen kardiologian alaan kuuluva väitöskirja Intraventricular Conduction Delays in the Standard 12-lead Electrocardiogram: Association with Mortality and Heart Failure tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.12.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Kjell Nikus.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä. Linkki julkaistaan tällä sivulla myöhemmin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jani Rankinen
jani.rankinen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme