HUS

Sydänpotilaiden magneettikuvauksista saatu uutta tietoa HUSissa tehdyistä tutkimuksista

Jaa

HUSissa on hiljattain julkaistu kaksi tutkimusta sydänpotilaiden magneettikuvauksista. Tutkimukset ovat herättäneet myös kansainvälistä mielenkiintoa.

Erikoistuva lääkäri Aino-Maija Vuorinen ja erikoislääkäri Reetta Hälvä. Kuva: Ville Männikkö, HUS
Erikoistuva lääkäri Aino-Maija Vuorinen ja erikoislääkäri Reetta Hälvä. Kuva: Ville Männikkö, HUS

Yleensä sydänvikoja tutkitaan ultraäänellä, mutta yhä enemmän tehdään erilaisia magneettitutkimuksia, kun halutaan tarkempaa tietoa sydämen toiminnasta esimerkiksi ennen vaikeaa sydänleikkausta.

Aorttaläpän ahtauma eli aorttastenoosi on ikääntyvän väestön merkittävin sydämen läppävika. Kun veri ei pääse sydämestä yhtä hyvin eteenpäin kuin terveestä läpästä, se aiheuttaa erilaisia oireita, kuten hengenahdistusta ja rintakipua. Sairaus on pitkään oireeton, eikä ihminen yleensä tiedä sairastavansa sitä. Mutta kun oireita alkaa tulla, sairaus on yleensä jo vaikea-asteinen.

”Ahtauma aiheuttaa muutoksia sydänlihakseen, joista osa on pysyviä. Hoitona on yleensä läppäleikkaus, joka tehdään avosydänleikkauksessa. Osalle potilaista voidaan asentaa keinoläppä TAVI-toimenpiteessä. Jos läppävikaa ei hoideta, seurauksena on potilaan menehtyminen, koska sydän pettää jossakin vaiheessa, kun ahtauma etenee”, kertoo radiologian erikoislääkäri Reetta Hälvä HUS Diagnostiikkakeskuksesta.

Uudella 4D-magneettikuvaustekniikalla aortan kautta kulkevan veren virtausolosuhteita on mahdollista tarkastella kolmiulotteisesti. Tekniikan on ajateltu tuottavan tarkempaa tietoa aortan virtausolosuhteista vaikeaa aorttastenoosia sairastavilla potilailla.

”Kävikin niin, että kun vertasimme 4D-virtausmittaustekniikalla saatuja tuloksia 2D-tekniikalla sekä sydämen ultraäänitutkimuksella saatuihin arvoihin, havaitsimme, että 4D-tekniikka aliarvioi aortan huippuvirtaukset, eikä sovellu vaikeaa aorttastenoosia sairastavien potilaiden diagnosointiin”, toteaa Hälvä.

Tutkimus osoitti, että nopeuskoodatuista magneettikuvista 2D-virtausmittaustekniikalla pystytään arvioimaan sairauden vaikeusaste aorttastenoosipotilailla, mikäli se ei ole mahdollista ultraäänitutkimuksella. Sen sijaan terveillä henkilöillä 4D-tekniikka oli parempi.
 
Tutkimus on julkaistu Journal of Cardiovascular Magnetic Resonance -lehdessä.

Sydämentahdistimen epikardiaaliset johdot eivät aina estä magneettikuvausta

Kansainvälisissä hoitosuosituksissa ei suositella mahdollisen johtojen kuumenemisvaaran vuoksi magneettikuvausta potilaille, joilla on sydämentahdistin ja avosydänleikkauksessa sydämen pinnalle asennetut epikardiaaliset tahdistinjohdot. Epikardiaalisia tahdistinjohtoja käytetään erityisesti lapsi- ja synnynnäistä sydänvikaa sairastavilla potilailla.

HUSissa on yksilöllisesti harkiten tehty magneettikuvauksia aikuispotilaille, joilla on epikardiaaliset tahdistinjohdot, kun magneettikuvauksen hyötyjen on arvioitu ylittävän mahdolliset haitat. Magneettikuvaus edellyttää aina tahdistimen säätöä ennen kuvausta.

”Tutkimuksessamme ei havaittu magneettikuvaukseen liittyviä haittatapahtumia potilailla, joilla oli nykyaikaiset toimivat epikardiaaliset johdot”, kertoo erikoistuva lääkäri Aino-Maija Vuorinen.

Magneettikuvauksessa pystytään usein ultraääntä paremmin arvioimaan sydämen toimintaa ja tekemään erilaisia mittauksia − kuten kuinka paljon sydän pumppaa verta, kuinka paljon verta virtaa eri suonissa tai kuinka paljon sydänlihaksessa on arpikudosta.

”Jos potilaalle on jouduttu tekemään paljon leikkauksia tai hänen anatomiansa on poikkeava, magneettikuvauksesta voi olla paljon hyötyä. Magneettikuvaus on erityisen tärkeää sydämensiirtoa harkittaessa ja arvioitaessa voidaanko läppä- tai jollakin muulla leikkauksella saavuttaa parannusta tilanteeseen”, kommentoi Vuorinen.

Tämän tutkimuksen ja muiden aihepiirin julkaisujen perusteella HUSissa on päätetty tietyin edellytyksin ottaa magneettikuvaus käyttöön myös lapsipotilailla, joilla on epikardiaaliset tahdistinjohdot.

Tutkimus on julkaistu European Radiology -lehdessä.

Lisätietoja medialle: 

HUSin mediapalvelun yhteystiedot 

Yhteyshenkilöt

Reetta Hälvä, erikoislääkäri, HUS Diagnostiikkakeskus
040 121 6951, reetta.halva@hus.fi

Aino-Maija Vuorinen, erikoistuva lääkäri, HUS Diagnostiikkakeskus
050 427 9972, aino-maija.vuorinen@hus.fi

Kuvat

Erikoistuva lääkäri Aino-Maija Vuorinen ja erikoislääkäri Reetta Hälvä. Kuva: Ville Männikkö, HUS
Erikoistuva lääkäri Aino-Maija Vuorinen ja erikoislääkäri Reetta Hälvä. Kuva: Ville Männikkö, HUS
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.

HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme