Suomen ympäristökeskus

Syke Policy Brief: Vihreä siirtymä muuttaa talouden energia- ja materiaalivirrat kestäviksi

Jaa
Vihreä siirtymä on Suomelle mahdollisuus rakentaa uudelta pohjalta taloudellisesti kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen hyvinvointivaltio. Samalla pystytään vastaamaan ilmastonmuutoksen, luontokadon ja luonnonvarojen ylikulutuksen haasteisiin. Yhteiskunnallisella ohjauksella on varmistettava, että kaikki saadaan muutokseen mukaan. Suomen ympäristökeskus hahmottaa uudessa Syke Policy Brief -julkaisussaan toimia, joilla kestävyysmurros saadaan aikaiseksi.

Suomi on onnistunut vähentämään kulutusperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä suhteessa BKT:hen. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on kuitenkin edelleen suuri, mikä näkyy esimerkiksi Suomen uhanalaisten lajien osuuden kasvuna. Suomessa on osaamista, jolla kulutuksen ekologinen jalanjälki pystytään kääntämään pienemmäksi.

”Olemme vielä riippuvaisia fossiilisesta energiasta ja tukeudumme liikaa neitseellisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tarvitsemme kestävyysmurroksen. Muutoksen lähtökohtana tulee olla hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden vahvistaminen, sanoo Syken pääjohtaja Leif Schulman.

Vihreä siirtymä synnyttää kilpailukykyistä taloutta

Vihreä siirtymä kohti oikeudenmukaista hyvinvointiyhteiskuntaa synnyttää kansainvälisesti kilpailukykyistä taloutta. Kestävä talousjärjestelmä ylläpitää ja vahvistaa luontopääomaa. Tämä luo houkuttelevan investointiympäristön ja perustan uusille, kannattaville elinkeinoille ja vahvistaa Suomen vientiä. ”Vihreä siirtymän lainsäädäntö ja muu ohjaus on parhaimmillaan joustavaa, sillä tieto ja tilanteet muuttuvat. Laaja tietopohja ja pitkäjänteinen tutkimus luovat perustan muutosten hallinnalle”, painottaa johtava neuvonantaja Mikael Hildén Sykestä.

Neitseellisten luonnonvarojen käytön todelliset kustannukset tulee kohdentaa tuotantoon ja kulutukseen verotuksen ja muun lainsäädännön avulla. Esimerkiksi energiamurrosta ja kiertotaloutta haittaavia tukia tulisi karsia. Tämä auttaa myös valtion talouden tasapainottamista.

Tarvitaan ekosysteemitilipitoa

Talouskasvu on kuluttanut luontopääomaa. Luontokadon kustannukset kohdistuvat yhteiskunnalle, kansalaisille ja myös luontaistalouden elinkeinoille. Aiheuttaja maksaa -periaatteen laajempi käyttö kannustaisi ylläpitämään ja parantamaan elinympäristöjä ja hiilinieluja. Tämä säästäisi julkisia varoja ja parantaisi elinympäristöjen kantokykyä.
Muutosten tueksi tarvitaan monipuolista luonto- ja ympäristötietoa, jonka koostamiseen ja tuottamiseen monen toimijan yhteistyönä on Suomessa erinomaiset edellytykset.

Kansantalouden yleisin mittari BKT ei ota huomioon ekosysteemien tilan heikkenemistä. ”Vihreän ja oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan mittaamiseen tarvitaan myös ekosysteemitilinpitoa. Sitä ollaan kehittämässä kansainväliseksi tilastostandardiksi, mutta sen soveltaminen päätöksentekoon vaatii vielä kokeiluja ja arviointeja”, kuvailee yksikönjohtaja, professori Jyri Seppälä Sykestä.

Riskeihin on varauduttava entistä paremmin

Suomen kaltaisessa avoimessa taloudessa kansainvälisiin riskeihin on varauduttava entistä paremmin. Tämän osoittavat ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset, pandemiat ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Riskien hallinnassa korostuu kansainvälisen yhteistyön merkitys. Turvallisuutta voidaan vahvistaa myös pienentämällä materiaalivirtoja muun muassa kiertotalouden avulla ja panostamalla uusiutuvaan energiaan.

Tähänastisissa ilmasto- ja energiasuunnitelmissa on oletettu kehityksen etenevän vakaasti. Energia- ja materiaalimarkkinoiden vaihdellessa voimakkaasti on kuitenkin syntynyt tarve reagoida nopeasti esimerkiksi energian äkillisten hinnannousujen vaikutuksiin. Kustannusten hillitseminen vaatii joustavuutta ja tuen kohdentamista haavoittuvassa asemassa oleville tahoille.

Erilaisia muutoksia ja riskejä, kuten energiasiirtymän vaikutuksia eri toimialoille ja väestöryhmiin, voidaan ennakoida yhdistämällä tietoa eri lähteistä. Silloin voidaan tunnistaa myös, miten voidaan välttää ympäristölle haitallisia seurauksia. ”Ennakointi- ja suunnittelutyöhön tulee ottaa mukaan myös ulkopolitiikasta, turvallisuudesta, sosiaaliturvasta ja huoltovarmuudesta vastaavat tahot”, korostaa tutkimusprofessori Paula Kivimaa Sykestä.

Lue lisää

Syke Policy Brief: Vihreä siirtymä muuttaa talouden energia- ja materiaalivirrat kestäviksi 

Lisätietoa

Pääjohtaja Leif Schulman
p. 0295 252 300, etunimi.sukunimi@syke.fi

Johtava neuvonantaja Mikael Hildén
p. 0295 251 173, etunimi.sukunimi@syke.fi

Yksikönjohtaja, professori Jyri Seppälä
p. 0295 251 629, jyri.seppala@syke.fi

Tutkimusprofessori Paula Kivimaa
p. 0295 251 283, etunimi.sukunimi@syke.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Lataa
Kuva: Syke
Kuva: Syke
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Energikrisen påskyndade energi- och klimatåtgärder i fritidsstugor30.3.2023 08:00:00 EEST | Tiedote

Finlands miljöcentral SYKE genomförde i början av året en enkät bland stugägare om energikrisens konsekvenser för användningen av stugan, energilösningarna och resorna till stugan. Närmare 2 800 svar inkom på enkäten och från respondenter i drygt 250 olika stugkommuner runt om i Finland. Totalt uppgav cirka 45 procent av respondenterna att de i sin stuga hade gjort vissa förändringar i fråga om uppvärmning, energianvändning eller i fråga om resor till stugan.

MAAMERI-projektet ökade förståelsen för vad som krävs för att Skärgårdshavet ska kunna återhämta sig27.3.2023 14:33:58 EEST | Tiedote

En omfattande översikt av klimatförändringens effekter på Östersjön har färdigställts. Enligt den kommer temperaturen, isförhållandena, syrehalten och hela ekosystemet i Östersjön att förändras i takt med att klimatförändringen fortskrider. Modellstudier visar dock att mänsklig verksamhet kan ha en större inverkan på tillståndet i Östersjön än klimatförändringen. Att minska utsläpp av näringsämnen är fortfarande avgörande för att förbättra tillståndet i havet. (Pressemeddelande publiserades på finska 16.3.2023)

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelua ja hiilen sidontaa käsittelevä webinaarien sarja alkaa27.3.2023 12:37:17 EEST | Kutsu

IBC-Carbon-hanke on tutkinut metsäluonnon monimuotoisuuden suojelua ja hiilen sidontaa muuttuvassa ympäristössä vuodesta 2018. Tänä vuonna järjestettävä webinaarien sarja kertoo tutkimusmenetelmistä ja kokoaa yhteen hankkeen tuloksia. Ensimmäinen webinaari järjestetään 28.3.2023 klo 9.15–10.00. Silloin esitellään tarkemmin metsien kasvua ja hiilivirtoja kuvaava PREBAS-malli, jota IBC-Carbon-hankkeessa on käytetty.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme