Keskuskauppakamari

Syntyikö tuotteesta tai työn jäljestä riita? Tavarantarkastus ratkaisee riidan yli puolessa tapauksista

Jaa

Erimielisyydet isojen hankintojen tai työsuoritteiden laadussa eivät ole harvinaisia. Jos neuvottelut ongelmatilanteissa eivät etene tai osapuolilla on hyvin erilaiset käsitykset mahdollisesta virheellisyydestä, voi Keskuskauppakamarin hyväksymästä tavarantarkastajasta (HTT) olla apua. Tavarantarkastuksen asiakkaiden keskuudessa toteutetun kyselyn mukaan 50,5 prosentissa tapauksista tavarantarkastuskertomus johti kiistassa sovintoon, ja oikeudenkäynniltä tai kuluttajariitalautakunnalta vältyttiin.

Raisa Harju / Kuva: Roni Rekomaa
Raisa Harju / Kuva: Roni Rekomaa

Keskuskauppakamarin lakimiehen Raisa Harjun mukaan tavarantarkastajan puoleen käännytään useimmiten tilanteessa, jossa kaivataan ulkopuolisen, objektiivisen asiantuntijan näkemystä kiistanalaiseen tilanteeseen. Tavarantarkastaja voi arvioida esimerkiksi sitä, onko auton maalaus asianmukainen, onko kylpyhuoneen vesieristykset tehty normien mukaisesti tai mistä asuinrakennuksen sisäilmaongelmat johtuvat.  

“Toisinaan riidan osapuolet haluavat pitää kiinni omista näkemyksistään, eikä asioissa eteenpäin pääseminen enää onnistu. Vaikkei tavarantarkastuskertomus suoraan velvoita osapuolia mihinkään toimiin, saa vastuukysymysten selvittely kuitenkin usein merkittävää lisäapua puolueettomasta asiantuntijanäkemyksestä. Tavarantarkastaja voi esimerkiksi ottaa kantaa virheen syyhyn tai syntyajankohtaan tai arvioida korjauskustannuksia tai arvonalenemaa”, kertoo Harju.  

Keskuskauppakamarin toteuttaman kyselyn mukaan tavarantarkastajien tilaajista 50,5 prosentilla tapaus ratkesi sovintoon nimenomaan tarkastuskertomuksen perusteella.

“Kalliin ja pitkän oikeusprosessin välttäminen on useimmiten molempien kiistan osapuolten etu. Jos sopua ei kuitenkaan synny, voidaan tavarantarkastajan lausuntoa käyttää oikeudenkäynnissä tai tarkastuksen suorittanut HTT voidaan kutsua todistajaksi”, sanoo Harju.

Tavarantarkastuksia voivat tilata niin kuluttajat kuin yritykset. Tarkastuspyyntö tehdään suoraan tavarantarkastajalle, joka veloittaa tarkastuksesta käytetyn ajan mukaan. Suomessa toimii noin 200 HTT-tarkastajaa hyvin monilta eri aloilta. Tarkastuksen kohteet vaihtelevat auton arvon määrityksistä ja rakentamisen työsuorituksista esimerkiksi it-laitteistoihin,  kuljetusvahinkoihin, elintarvikkeisiin ja tekstiileihin. Tavarantarkastajien hyväksymisestä ja toiminnan valvomisesta vastaa Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta.

Tavarantarkastajien yhteystiedot sekä heidän erityisalansa löytyvät Keskuskauppakamarin asiantuntijahausta: https://asiantuntijahaku.kauppakamari.fi/#htt   

Lisätietoja:

http://kauppakamari.fi/tavarantarkastus/



Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Raisa Harju / Kuva: Roni Rekomaa
Raisa Harju / Kuva: Roni Rekomaa
Lataa
Raisa Harju / Kuva: Roni Rekomaa
Raisa Harju / Kuva: Roni Rekomaa
Lataa
Raisa Harju / Kuva: Roni Rekomaa
Raisa Harju / Kuva: Roni Rekomaa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Pörssiyhtiöiden maksamat osingot finanssikriisiä edeltävälle tasolle - osinkotuotoilla merkittävä rooli hyvinvoinnin ja kulttuurin rahoituksessa9.7.2018 00:01Tiedote

Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajilleen maksama osinkotuotto on keskimäärin noin 4 prosenttia. Yhteenlaskettu osinkoina maksettu määrä 9,5 miljardia euroa on nyt palautunut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Yhtiökohtaiset erot ovat suuret, sillä joka viides pörssiyhtiö ei maksa lainkaan osinkoa tänä vuonna. Toisaalta 5 suurta pörssiyhtiötä maksaa yli puolet osingoista. Suurten pörssiyhtiöiden pääkonttorien houkutteleminen Suomeen lisäisi valtion verotuloja, sillä osinkojen lähdeverot maksetaan siihen maahan, jossa pääkonttori sijaitsee.

Piilomarkkinointi on yritysten somemarkkinoinnin kompastuskivi4.7.2018 00:01Tiedote

Somemarkkinoinnin suurin kompastuskivi on tällä hetkellä piilomarkkinointi, kertoo mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta Keskuskauppakamarista. Hänen mukaansa huomautuksia saavat tasaisesti niin pienet kuin suuretkin yritykset eri toimialoilta. Erityistä huomiota markkinoinnin toteutukseen tulisi kiinnittää silloin, kun yritys käyttää vaikuttajia, kuten bloggaajia ja vloggaajia markkinoinnissaan.

Yritysjohtajat: Ulkomaisten työntekijöiden saatavuusharkinnasta luovuttava13.6.2018 07:30Tiedote

Suomalaisten yritysjohtajien mukaan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta tulisi luopua. Kauppakamarien Yritysparlamentti-kyselyyn vastanneista yritysjohtajista enemmistö kannattaa saatavuusharkinnan poistamista. Kyselyssä tiedusteltiin myös yritysjohtajien arviota Suomen hallituksen ja opposition toiminnasta. Suomen hallitus saa yritysjohtajilta arvosanan 7,3 ja oppositio 5,3 asteikolla 4–10.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme