Syntyvyysskenaariot: Syntyvyys todennäköisesti nousee hieman, mikä helpottaisi eläkemaksujen korotuspainetta
Helsingin yliopiston ja Max Planck -instituutin tutkijat kehittivät yhteistyöhankkeessa Eläketurvakeskuksen (ETK) kanssa tilastollisia skenaarioennusteita hedelmällisyydelle.
Skenaariot pyrkivät huomioimaan, miltä osin jo havaittu syntyvyyden lasku on luonteeltaan pysyvää ja miltä osin tilapäistä.
Tutkijoiden uskottavimpana pitämän skenaarion mukaan on todennäköistä, että osa jo nähdystä matalasta syntyvyydestä johtuu lasten saamisen lykkäämisestä. Kun lykkääminen päättyy, kokonaishedelmällisyysluku kääntyy kasvuun.
Lykkäämisskenaarion mukaan seuraavien vuosikymmenten keskimääräinen hedelmällisyysluku nousisi 95 prosentin todennäköisyydellä 1,42–1,67 lapseen naista kohti. ETK:n peruslaskelmassa hedelmällisyysoletus on 1,35 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti.
Peruslaskelman mukaan työeläkemaksuja (TyEL) joudutaan nostamaan nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin vuosisadan jälkipuoliskolla. Toteutuessaan lykkäämisskenaarion kaltainen lisäys syntyvyydessä puolittaisi eläkemaksujen korotuspaineen, jos muut oletukset pysyvät ennallaan.
– On hyvin mahdollista, että viime vuosina jyrkästi laskenut syntyvyys voi jossain määrin korjaantua. Tällöin väestökehityksen vaikutus työeläkemaksujen tasoon ei näyttäydy niin dramaattiselta kuin tämän hetken luvuista voisi päätellä, kertoo tutkimuksesta ja tilastoista vastaava johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.
Tulevaisuus on tuntematon
Tulevaisuutta koskeviin laskelmiin liittyy aina epävarmuutta, jota voidaan arvioida luottamusväleillä.
Jos lykkäämisskenaarion oletukset toteutuvat, TyEL-maksu on laskentajakson lopussa 25,9–30,4 prosentin välillä 95 prosentin todennäköisyydellä, kun se peruslaskelmassa on reilut 31 prosenttia.
– Vaikka syntyvyyttä koskevat oletukset toteutuisivat, muut eläketurvan rahoitukseen liittyvät tekijät voivat vaihdella, sanoo matemaatikko Tuija Nopola Eläketurvakeskuksesta.
Tilastolliset skenaarioennusteet hedelmällisyydelle
- laskivat Helsingin yliopiston ja Max Planck Instituutin väestötieteilijät Jessica Nisén, Julia Hellstrand, Pekka Martikainen ja Mikko Myrskylä.
- perustuvat Human Fertility Database -tietokannan aineistoon.
- huomioivat, miltä osin jo havaittu syntyvyyden lasku on luonteeltaan pysyvää ja miltä osin tilapäistä.
- Lykkäämisskenaario: perustuu tutkijoiden todennäköisenä pitämään oletukseen lastensaannin lykkäämisen hidastumisesta.
- Toissijainen skenaario: perustuu tutkijoiden epätodennäköisenä pitämään oletukseen ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen pysymisestä nykytasolla.
- Lisätietoa skenaarioista on raportin liitteessä 1.
Lisätietoja:
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi@etk.fi
Matemaatikko Tuija Nopola, puh 029 411 2217, etunimi.sukunimi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme