Helsingin yliopisto

Syö­pä­sig­naa­lit sää­te­le­vät mu­nuai­sen nor­maa­lia ke­hi­tys­tä

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan syöpäsoluissa havaittu MAPK-signaloinnin muutos liittyy myös munuaisten normaaliin kehitykseen. Tieto voi mahdollistaa kantasoluhoitojen kehittämisen vakaviin munuaissairauksiin.

Munuaissairaudet yleistyvät länsimaissa muun muassa diabeteksen räjähdysmäisen kasvun myötä. Lisäksi munuaisten puute, virtsajohtimen häiriöt ja munuaissyöpä ovat tavallisimpia synnynnäisiä kehityshäiriöitä, ja niitä tavataan noin prosentilla vastasyntyneistä vauvoista.

Yleisestä esiintyvyydestä huolimatta munuaisen kehityshäiriöiden syntymekanismit tunnetaan huonosti ja munuaissairauksista kärsiviä potilaita hoidetaan dialyysin ja lopulta munuaissiirteen avulla. Molemmat hoitomenetelmät heikentävät potilaan elämänlaatua huomattavasti, eikä luovutettuja munuaisia löydy kaikille tarvitseville.

Munuaishäiriöiden diagnostiikan parantaminen sekä uusien hoitomenetelmien kehittäminen vaatii yksityiskohtaista tietoa munuaisen kehityksen säätelymekanismeista. Askeleen lähemmäksi tätä päästiin, kun Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, että syöpäsoluissa useasti muuntunut MAPK-signalointi osallistuu normaalin yksilönkehityksen aikana munaisen toiminnallisten yksiköiden, nefroneiden, lopullisen määrän kontrollointiin.

MAPK-signalointi välittää solun ulkopuolelta tulevien kasvutekijöiden vaikutuksen solun sisäisiin osiin. Sen tehtävät jakautuvat tumassa tapahtuvaan DNA:n aktivaation hallintaan ja solulimassa toteutuvaan proteiinien toiminnan säätelyyn.

Stem Cell Reports -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että solujen jakautumisen säätelyyn usein liitetty MAPK-signalointi säätelee nefroneiden kantasolujen kommunikaatiota ympäristönsä kanssa. Sitä tarvitaan solujen normaaliin erilaistumiseen.

– Tulokset paljastavat, että MAPK-signalointi osallistuu solujen välisten sidosten jatkuvaan muokkaamiseen, mikä mahdollistaa niiden kasvun ja liikkumisen. Se liittyy munuaisen kehityksen aikaiseen muodonmuutokseen, sanoo tutkimusta johtanut Satu Kuure Helsingin yliopistosta.

MAPK-signalointiin vaikuttavia lääkkeitä on käytetty syöpähoidoissa jo pitkään. Nyt raportoitu tutkimus tuo toivoa myös kantasoluterapiaan perustuvien hoitomuotojen kehittämiseen.

– Lääkkeiden avulla voidaan kontrolloidusti käynnistää ja hiljentää MAPK-signalointi. Tätä oikea-aikaisesti hyödyntämällä on mahdollista, että elinten erilaistamista voidaan huomattavasti tehostaa, Kuure sanoo.

Al­ku­pe­räi­nen jul­kai­su:

Anneliis Ihermann-Hella et al. Dynamic MAPK/ERK activity sustains nephron progenitors through niche regulation and primes precursors for differentiation, Stem Cell Reports, DOI: 10.1016/j.stemcr.2018.08.012

Yh­teys­tie­dot:

Satu Kuure, lääketieteellinen tiedekunta & HiLIFE, Helsingin yliopisto, satu.kuure@helsinki.fi, puh. 02941 59395

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme