Helsingin yliopisto

Syö­pä­sig­naa­lit sää­te­le­vät mu­nuai­sen nor­maa­lia ke­hi­tys­tä

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan syöpäsoluissa havaittu MAPK-signaloinnin muutos liittyy myös munuaisten normaaliin kehitykseen. Tieto voi mahdollistaa kantasoluhoitojen kehittämisen vakaviin munuaissairauksiin.

Munuaissairaudet yleistyvät länsimaissa muun muassa diabeteksen räjähdysmäisen kasvun myötä. Lisäksi munuaisten puute, virtsajohtimen häiriöt ja munuaissyöpä ovat tavallisimpia synnynnäisiä kehityshäiriöitä, ja niitä tavataan noin prosentilla vastasyntyneistä vauvoista.

Yleisestä esiintyvyydestä huolimatta munuaisen kehityshäiriöiden syntymekanismit tunnetaan huonosti ja munuaissairauksista kärsiviä potilaita hoidetaan dialyysin ja lopulta munuaissiirteen avulla. Molemmat hoitomenetelmät heikentävät potilaan elämänlaatua huomattavasti, eikä luovutettuja munuaisia löydy kaikille tarvitseville.

Munuaishäiriöiden diagnostiikan parantaminen sekä uusien hoitomenetelmien kehittäminen vaatii yksityiskohtaista tietoa munuaisen kehityksen säätelymekanismeista. Askeleen lähemmäksi tätä päästiin, kun Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, että syöpäsoluissa useasti muuntunut MAPK-signalointi osallistuu normaalin yksilönkehityksen aikana munaisen toiminnallisten yksiköiden, nefroneiden, lopullisen määrän kontrollointiin.

MAPK-signalointi välittää solun ulkopuolelta tulevien kasvutekijöiden vaikutuksen solun sisäisiin osiin. Sen tehtävät jakautuvat tumassa tapahtuvaan DNA:n aktivaation hallintaan ja solulimassa toteutuvaan proteiinien toiminnan säätelyyn.

Stem Cell Reports -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että solujen jakautumisen säätelyyn usein liitetty MAPK-signalointi säätelee nefroneiden kantasolujen kommunikaatiota ympäristönsä kanssa. Sitä tarvitaan solujen normaaliin erilaistumiseen.

– Tulokset paljastavat, että MAPK-signalointi osallistuu solujen välisten sidosten jatkuvaan muokkaamiseen, mikä mahdollistaa niiden kasvun ja liikkumisen. Se liittyy munuaisen kehityksen aikaiseen muodonmuutokseen, sanoo tutkimusta johtanut Satu Kuure Helsingin yliopistosta.

MAPK-signalointiin vaikuttavia lääkkeitä on käytetty syöpähoidoissa jo pitkään. Nyt raportoitu tutkimus tuo toivoa myös kantasoluterapiaan perustuvien hoitomuotojen kehittämiseen.

– Lääkkeiden avulla voidaan kontrolloidusti käynnistää ja hiljentää MAPK-signalointi. Tätä oikea-aikaisesti hyödyntämällä on mahdollista, että elinten erilaistamista voidaan huomattavasti tehostaa, Kuure sanoo.

Al­ku­pe­räi­nen jul­kai­su:

Anneliis Ihermann-Hella et al. Dynamic MAPK/ERK activity sustains nephron progenitors through niche regulation and primes precursors for differentiation, Stem Cell Reports, DOI: 10.1016/j.stemcr.2018.08.012

Yh­teys­tie­dot:

Satu Kuure, lääketieteellinen tiedekunta & HiLIFE, Helsingin yliopisto, satu.kuure@helsinki.fi, puh. 02941 59395

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme