Syöpätutkimuksen lippulaiva iCANille 14 miljoonan euron rahoitus – edistää yksilöllisten hoitojen kehittämistä
Digitaalisen yksilöllisen syöpälääketieteen lippulaiva iCANin tavoitteena on tuottaa tutkimuksen läpimurtoja ja kehittää tutkimukseen perustuvia innovaatioita, joiden avulla parannetaan syöpien toteamista ja hoitoa.
Mittavassa, vuonna 2019 käynnistyneessä hankkeessa tutkitaan syöpiä laajasti yli yksittäisten syöpätyyppien. Tällä hetkellä iCANissa on 15 tutkimusprojektia, joissa tutkitaan mm. rinta-, suolisto-, keuhko- ja verisyöpiä. Näiden toteutukseen osallistuu yli 200 syöpätutkijaa Helsingin yliopistosta ja HUSista.
– Lippulaivoissa huippututkimus yhdistyy yhteistyöhön yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa, luoden laajaa vaikuttavuutta. iCANissa leikkaa moni ajankohtainen teema: syöpätautien diagnostiikka ja hoito, data, potilaiden osallistaminen, lääkekehitys. Lippulaiva on Helsingin yliopistolle tärkeä strateginen investointi, sanoo iCANin ohjausryhmän puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston vararehtori Paula Eerola.
Miten syöpä ja terveet kudokset ovat vuorovaikutuksessa?
iCANissa pyritään saamaan tarkempi kokonaiskuva siitä, miten syöpä kehittyy ajan myötä vuorovaikutuksessa ympäröivän kudoksen ja immuunijärjestelmän kanssa.
– Tutkimuksessa yhdistetään yhtäältä tarkkaa tietoa syöpäkasvaimesta ja toisaalta pitkän aikavälin tietoa potilaan terveystapahtumista ja syöpää ympäröivistä terveistä kudoksista. Näin voidaan paremmin tunnistaa uusia tutkimus- ja hoitokohteita ja kehittää syövän diagnostiikkaa ja hoitoa, kertoo iCANin Executive Officer, professori Tomi Mäkelä.
Hankkeessa kerätään ja analysoidaan poikkeuksellisen suuri määrä eri syöpätyyppien näytteitä. Tavoitteena on tehdä laaja molekyyliprofilointi eli erittäin tarkka molekyylitason analyysi 15 000 näytteestä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tutkimukseen sisällytetään näytteitä niiltä syöpäpotilailta, jotka ovat antaneet biopankkisuostumuksen.
Molekyyliprofiloinnilla kohti yhä tarkempaa tietoa syövästä
Molekyyliprofilointi on tärkeä työvaihe syövän täsmälääketieteen kehittämisessä. Siinä selvitetään molekyylitasolla syöpäkasvaimen ja sitä ympäröivän terveen kudoksen ominaisuuksia, kuten geeni- ja RNA-tietoa ja immuniteettiin liittyviä tietoja, hyödyntäen digitaalista patologiaa ja tekoälyä.
iCANin tutkimuksessa molekyyliprofiloinnista saatuihin tietoihin yhdistetään lisäksi potilaan muita, sähköisessä muodossa olevia terveystietoja pitkältä aikaväliltä. Tässä hyödynnetään Suomen ainutlaatuisia terveystietorekistereitä ja digitaalista terveydenhoitojärjestelmää, erityisesti HUSin tietoallasta. Hankkeessa kertyy valtava määrä tietoa, jota louhitaan muun muassa tekoälyn ja koneoppimisen avulla.
Laajaa, monitieteellistä yhteistyötä myös potilaiden kanssa
iCAN toteutetaan yhteistyöhankkeena tutkimuksen, terveydenhuollon, yritysten ja potilaiden muodostamassa innovatiivisessa osaamiskeskittymässä. Potilaat ja potilasjärjestöt ovat aktiivisesti mukana tutkimusten suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. Hanke toimii kaikissa HUSin syöpää hoitavissa yksiköissä. Yhtenä iCANin toisen kauden tavoitteena on kansallinen laajentuminen osana kansallista syöpäkeskusta FICANia.
iCAN on ollut osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa vuodesta 2019. Akatemia myöntää toisen kauden (2022-26) rahoituksen kaksivaiheisesti: tässä vaiheessa iCANille myönnetään noin 14 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan rahoitusvaraus tälle kaudelle on enintään 15 miljoonaa euroa. Ensimmäisellä kaudella Akatemia myönsi iCANille 11 miljoonaa euroa. Merkittävää muuta rahoitusta lippulaivalle tulee lisäksi Helsingin yliopiston ja HUSin sekä yritysyhteistyön kautta.
Lue lisää Suomen Akatemian lippulaivaohjelmasta.
Lisätietoja
iCAN Executive Director, professori Tomi Mäkelä
Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
+358505286128
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ida Salminen
Viestintävastaava, iCAN
Helsingin yliopisto
+358504084114
ida.k.salminen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme