Syväaivostimulaation ja hermokasvutekijähoidon yhdistelmä voi avata uuden mahdollisuuden Parkinsonin taudin hoitoon
Parkinsonin tauti on Alzheimerin taudin jälkeen toiseksi yleisin rappeuttava aivosairaus, ja siitä kärsii noin yksi prosentti yli 65-vuotiaista. Parkinsonin tautiin liittyvät keskeiset liikehäiriöt johtuvat aivojen dopamiini-välitysjärjestelmään kuuluvan nigrostriataalisen radan toiminnan heikkenemisestä. Näitä liikehäiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti levodopa-lääkityksellä. Levodopan käyttäminen johtaa kuitenkin suurella osalla potilaista aikaa myöten hallitsemattomiin pakkoliikkeisiin tai tilanvaihteluihin.
Osalla potilaista oireita voidaan hoitaa tehokkaasti myös subtalaamisen tumakkeen syväaivostimulaatiolla (STN DBS). Tämän stimulaatiohoidon tarkkaa vaikutusmekanismia ja parasta mahdollista stimulaatiokohtaa ei vielä täysin tunneta, vaikka asiaa on tutkittu jo pitkään.
Tällä hetkellä käytössä olevat hoidot helpottavat oireita, mutta eivät vaikuta Parkinsonin taudin etenemiseen, vaikkakin hermokasvutekijöillä – kuten CDNF – on saatu eläinmalleissa lupaavia tuloksia.
LL Antti Huotarisen väitöstutkimuksen tavoite oli kuvata entistä tarkemmin syväaivostimulaatiohoidon tuottamaa vastetta. Lisäksi Huotarinen tutki, olisiko syväaivostimulaatiohoidolla ja CDNF-kasvutekijällä mahdollisesti suotuisia yhteisvaikutuksia.
Kliinisessä tutkimuksessa määritettiin asetettujen elektrodien tarkan sijainnin sekä stimulaatiohoidon vaikutus potilaiden käyttämän dopamiinilääkitysten määrään sekä sairauden oireisiin.
– Sairauden oireet ja dopamiinilääkityksen tarve vähenivät näillä toimenpiteillä merkittävästi, Huotarinen sanoo.
Syväaivostimulaation ja CDNF-kasvutekijän yhteiskäytöstä saatiin koe-eläinmallissa myönteisiä tuloksia myös tilanteessa, jossa kumpikaan hoito yksinään ei tehonnut. Yhteisvaikutus osoitettiin kahdella käyttäytymiskokeella, mutta selvää biokemiallista näyttöä siitä ei saatu.
– Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäisen kerran kokeellisesti hermokasvutekijän ja syväaivostimulaation suotuisa yhteisvaikutus Parkinsonin taudin kaltaisiin oireisiin. Jos suotuisasta yhteisvaikutuksesta saadaan jatkotutkimuksissa lisänäyttöä, on ehkä mahdollista kehittää uusi ja tehokkaampi yhdistelmähoito Parkinsonin tautiin, Huotarinen toteaa.
LL Antti Huotarinen väittelee 23.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Deep Brain Stimulation of the Subthalamic Nucleus, Effect on Parkinsonian Motor Symptoms and Experimental Effects with CDNF". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Töölön sairaala, luentosali 1, Topeliuksenkatu 5. Vastaväittäjänä on professori Andres Lozano, Toronto University, ja kustoksena on professori Mika Niemelä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/255637
Väittelijän yhteystiedot:
*****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme