Helsingin yliopisto

Syväaivostimulaation ja hermokasvutekijähoidon yhdistelmä voi avata uuden mahdollisuuden Parkinsonin taudin hoitoon

Jaa

CDNF-hermokasvutekijähoidon ja syväaivostimulaation yhtäaikainen käyttö tehosi koe-eläinmallissa Parkinsonin taudin oireisiin paremmin kuin kumpikaan hoito yksinään.

Parkinsonin tauti on Alzheimerin taudin jälkeen toiseksi yleisin rappeuttava aivosairaus, ja siitä kärsii noin yksi prosentti yli 65-vuotiaista. Parkinsonin tautiin liittyvät keskeiset liikehäiriöt johtuvat aivojen dopamiini-välitysjärjestelmään kuuluvan nigrostriataalisen radan toiminnan heikkenemisestä. Näitä liikehäiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti levodopa-lääkityksellä. Levodopan käyttäminen johtaa kuitenkin suurella osalla potilaista aikaa myöten hallitsemattomiin pakkoliikkeisiin tai tilanvaihteluihin.

Osalla potilaista oireita voidaan hoitaa tehokkaasti myös subtalaamisen tumakkeen syväaivostimulaatiolla (STN DBS). Tämän stimulaatiohoidon tarkkaa vaikutusmekanismia ja parasta mahdollista stimulaatiokohtaa ei vielä täysin tunneta, vaikka asiaa on tutkittu jo pitkään.

Tällä hetkellä käytössä olevat hoidot helpottavat oireita, mutta eivät vaikuta Parkinsonin taudin etenemiseen, vaikkakin hermokasvutekijöillä – kuten CDNF – on saatu eläinmalleissa lupaavia tuloksia.

LL Antti Huotarisen väitöstutkimuksen tavoite oli kuvata entistä tarkemmin syväaivostimulaatiohoidon tuottamaa vastetta. Lisäksi Huotarinen tutki, olisiko syväaivostimulaatiohoidolla ja CDNF-kasvutekijällä mahdollisesti suotuisia yhteisvaikutuksia.

Kliinisessä tutkimuksessa määritettiin asetettujen elektrodien tarkan sijainnin sekä stimulaatiohoidon vaikutus potilaiden käyttämän dopamiinilääkitysten määrään sekä sairauden oireisiin.

– Sairauden oireet ja dopamiinilääkityksen tarve vähenivät näillä toimenpiteillä merkittävästi, Huotarinen sanoo.

Syväaivostimulaation ja CDNF-kasvutekijän yhteiskäytöstä saatiin koe-eläinmallissa myönteisiä tuloksia myös tilanteessa, jossa kumpikaan hoito yksinään ei tehonnut. Yhteisvaikutus osoitettiin kahdella käyttäytymiskokeella, mutta selvää biokemiallista näyttöä siitä ei saatu.

– Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäisen kerran kokeellisesti hermokasvutekijän ja syväaivostimulaation suotuisa yhteisvaikutus Parkinsonin taudin kaltaisiin oireisiin. Jos suotuisasta yhteisvaikutuksesta saadaan jatkotutkimuksissa lisänäyttöä, on ehkä mahdollista kehittää uusi ja tehokkaampi yhdistelmähoito Parkinsonin tautiin, Huotarinen toteaa.

LL Antti Huotarinen väittelee 23.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Deep Brain Stimulation of the Subthalamic Nucleus, Effect on Parkinsonian Motor Symptoms and Experimental Effects with CDNF". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Töölön sairaala, luentosali 1, Topeliuksenkatu 5. Vastaväittäjänä on professori Andres Lozano, Toronto University, ja kustoksena on professori Mika Niemelä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/255637


Väittelijän yhteystiedot:

ahuotarinen@me.com

*****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme