Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Syyskuun vesitilannekatsaus: Sademäärä tavallista vähäisempi, vedenlaatu heikkoa (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Syyskuu oli tavallista vähäsateisempi. Järvien vedenkorkeudet olivat syyskuussa pääosin lähellä tavanomaisia tasoja. Viileämmästä säästä huolimatta havaittiin edelleen sinilevää.

Syyskuussa virtaamat kääntyivät laskuun

Pohjalaismaakunnissa syyskuun sademäärät jäivät monin paikoin noin 10–30 millimetriin, kun tyypillisen syyskuun sademäärä on 50–60 mm. Esimerkiksi Kaustisen Tastulan sadeasemalla satoi syyskuussa vain 7 mm ja Kauhavan lentokentällä 17 mm.

Jokien virtaamat olivat sateisen elokuun jälkeen tavanomaista suurempia syyskuun alussa. Virtaamat laskivat syyskuun puoliväliin mennessä lähelle syyskuun keskimääräisiä tasoja. Närpiönjoella virtaama pysyi muutamia kuutiometrejä keskimääräistä suurempana syyskuun ajan, koska elokuun sateilla korkealle nousseen Kivi- ja Levalammen tekojärven pintaa laskettiin yli puoli metriä syyskuun aikana. Seinäjoella Kyrkösjärven tekojärven täyttökanavassa sijaitsevan Rengon säännöstelypadon sekä Seinäjoen oikaisu-uoman ja Kyrönjoen yhtymäkohdassa sijaitsevan Kiikun padon kunnostustyöt valmistuivat syyskuun alussa. Kyrkösjärven yläpuolisen Seinäjoen vedet käännettiin syyskuun alusta lähtien kulkemaan taas pääosin Kyrkösjärven kautta ja ns. Seinäjoen vanhaan uomaan johdettiin syyskuussa normaali kesäajan minimivirtaama, joka on 900 l/s.

Säännösteltyjen järvien pinnat olivat syyskuun lopulla pääosin lähellä syyskuun lopun tavanomaisia tasoja. Kyrönjoen vesistöalueella Kalajärven ja Kyrkösjärven tekojärvien vedenpinnat olivat syyskuun lopulla lähellä syyskuun tavanomaisia tasoja. Lapuanjoella Kuortaneenjärven pinta oli noin 10 cm ja Hirvijärven sekä Varpulan tekojärvien noin 5 cm vedenpinnat ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Nurmonjoen latvoilla sijaitsevan Jääskänjärven vedenpintaa alettiin laskea syyskuussa. Jääskänjärven vedenpinta pyritään pitämään yli puoli metriä tavanomaista alempana koko talven ajan, jotta rannanomistajat voivat kunnostaa rantojaan ruoppaamalla.

Ähtävänjoella Lappajärven tavoitevyöhyke alkaa jo syyskuussa laskea vähitellen kohti kevättä. Lappajärven vedenpinta oli syyskuun lopulla tavoitevyöhykkeen keskiosan paikkeilla. Perhonjoella Patanan tekojärven pinta oli syyskuun lopulla noin puoli metriä tavanomaista alempana. Vissaveden ja Venetjärven tekojärvien pinta olivat syyskuussa lähellä tavanomaisia tasoja.

Veden laatu vaihteli

Vesimäärien vaihtelu näkyi jokien vedenlaadussa syyskuun aikana. Paikallisten voimakkaiden sateiden vaikutuksesta muutamien pienten vesien happamuustilanne oli välillä vuodenaikaan nähden hyvin heikko. Alle 5:n pH-lukemia mitattiin mm. Laihianjoella, Sulvanjoella ja Vöyrinjoella. Näiden jokien veden väri ja ravinnepitoisuudet olivat myös voimakkaan happamuuden seurauksena epäluonnollisia. Suurissa joissa happamuushaittoja ei havaittu, vaan pH kaikissa selvästi yli arvon 6. Pienempien jokien vesi oli pääsääntöisesti melko huonoa silloinkin kun happamuushaittoja ei ollut: vesi oli hyvin tummaa ja ravinnepitoisuudet varsin korkeita. Suurempien jokien ravinnepitoisuudet olivat vuodenajalle tyypillisellä tasolla, tosin typpipitoisuudet olivat melko korkeita. Suurista joista heikoin vedenlaatu oli totutusti Närpiönjoessa.

Sinileväkukintoja havaittiin edelleen syyskuussa säiden viilentymisestä huolimatta. Sisävesillä vähäiseksi luokiteltuja sinileväesiintymiä havaittiin Lappajärvellä, Evijärvellä, Ähtärinjärvellä ja Luodonjärvellä. Rannikolla esiintymiä havaittiin sekä Perämerellä että Selkämerellä. Selkämerellä havaittiin satelliittikuvien perusteella laajahkojakin esiintymiä, jotka välillä ulottuivat rannikolle saakka.

Pohjavedenpinnat laskussa

Elokuun sadejaksot täydensivät pohjavesivarantoja hetkellisesti, mutta pohjaveden pinnankorkeudet ovat syyskuun aikana kääntyneet taas laskusuuntaan vähäsateisen jakson takia. Rannikolla pohjavesipinnat ovat ajankohdan keskiarvojen kohdalla tai jopa hieman yli, mutta sisempänä maassa pohjavedenpinta on paikoitellen pudonnut keskiarvon alle. Syksyn viileät säät vähentävät kasvien vedentarvetta ja haihdunta vähenee, mikä johtaa siihen, että sadannasta suurempi osa imeytyy maaperään pohjavedeksi. Vähäsateisena kautena uutta pohjavettä ei muodostu.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Regleringen av Perho å kan förändras under perioder med elbrist8.12.2022 17:00:32 EET | Tiedote

På grund av eventuell elbrist kan det uppstå behov av förändringar i regleringen av Perho å. För att trygga tillgången på elektricitet har Kaitfors kraftverk, som ligger nedströms från sjögruppen i Perho ås mellersta lopp, enligt tillståndsbeslutet rätt att i skötseln av regleringen avvika från normalsituationen. Behovet av tilläggskapacitet kan röra sig från en timme upp till flera dygn i fall det blir elbrist. För att uppnå tilläggskapacitet fordrar det att vattenmängden som strömmar genom kraftverket ökar.

Perhonjoen säännöstely saattaa muuttua sähköpulan aikana8.12.2022 17:00:31 EET | Tiedote

Perhonjoella varaudutaan mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin muutoksiin vesistön säännöstelyssä. Sähkön saannin turvaamiseksi Perhonjoen keskiosan järviryhmän alapuolella sijaitsevalla Kaitforsin voimalaitoksella on lupapäätöksen mukaan oikeus hoitaa säännöstelyä normaalitilanteesta poiketen. Sähköpulan sattuessa lisätehontarve voi olla tunnista jopa vuorokausiin. Lisätehon saaminen edellyttää voimalaitoksen läpi virtaavan vesimäärän lisäämistä

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme