Syyt betonin korkeisiin ilmamääriin selviämässä
Kesällä 2016 Suomessa havaittiin ongelmia säänkestävien betonirakenteiden puristuslujuuksissa, ja muun muassa juuri valettu rautatiesilta Kemijärvellä jouduttiin purkamaan. Yhdeksi merkittäväksi syyksi lujuusongelmiin havaittiin betonin kohonnut ilmamäärä.
Betonin ilmamäärä nostetaan betoniasemalla tapahtuvassa valmistusprosessissa noin 6 prosenttiin sen pakkasenkestävyyden parantamiseksi. Joissain tilanteissa betonin ilmamäärän on havaittu olevan selvästi korkeampi, ja muutamissa kohteissa se on työmaalla noussut yli 10 prosenttiin. Betonialan toimijat halusivat löytää nopeasti ongelman syyn ja pyysivät apua Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitokselta.
”Teimme alkuvuonna 2017 suuren määrän laboratoriokokeita, joissa selvitimme betonin ominaisuuksien ja betonin lisäaineiden vaikutuksia betonin ilmamäärän stabiilisuuteen asemalla tapahtuvan sekoitusprosessin jälkeen”, kertoo Robust Air -tilaustutkimusta vetänyt betonitekniikan professori Jouni Punkki.
”Laboratoriokokeissa simuloitiin käytännön tilannetta, jossa betonia sekoitetaan betoniautossa työmaalla. Kokeissa mitattiin selvästi kohonneita ilmamääriä, kun betonia sekoitettiin 30 minuutin tai 60 minuutin kohdalla varsinaisen, asemalla tapahtuvan sekoituksen jälkeen.”
Tulokset osoittivat, että uudemmat, polykarboksylaatti-pohjaiset notkistavat lisäaineet edellyttävät tehokasta, eli tarpeeksi pitkää betonin sekoitusprosessia. Mikäli sekoitusprosessi ei ole riittävän tehokas, ilmamäärää kasvattavat lisäaineet eli huokostimet toimivat vain osittain sekoituksen aikana ja ilman muodostuminen voi jatkua, kun betonia sekoitetaan työmaalla betoniautossa. Riski ilmamäärän nousemiseen riippuu betonin ominaisuuksista, kuten betonin notkeudesta. Notkeus helpottaa betonin käsittelyä, mutta lisää samalla selvästi riskiä ilmamäärän kohoamiseen verrattuna jäykempiin betoneihin. Myös eri lisäaineiden välillä havaittiin eroja.
”Ongelmat voidaan välttää, kun betonirakenteiden valmistusprosessiin kiinnitetään tarkempaa huomiota. Jatkossa myös betonin lisäaineita tulee kehittää niin, että tarvittavasta betonin ilmamäärästä muodostuisi mahdollisimman suuri osuus jo varsinaisen sekoituksen aikana. Lisäksi nykyiset betonin laadunvalvontakäytännöt ja betonin pakkasenkestävyyteen liittyvät määräykset kaipaavat kriittistä tarkastelua”, Punkki muistuttaa.
Tutkimuksen tilasivat ja rahoittivat Liikennevirasto, Betoniteollisuus ry, seitsemän lisäainetoimittajaa sekä kolme valmisbetonitoimittajaa. Tutkimuksen loppuseminaari pidettiin 7. syyskuuta 2017.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professor of Practice Jouni Punkki
Aalto-yliopisto
p. 050 322 4155
jouni.punkki@aalto.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme