Amnesty International

“Täällä kaikki menettävät järkensä” – naiset kertovat pakolaisleirien oloista Kreikassa

Jaa

Väkivaltaa, viranomaisten välinpitämättömyyttä ja elämää pakotettuna asumaan kamalissa olosuhteissa. Amnesty Internationalin uusi raportti antaa äänen pakolais- ja turvapaikanhakijanaisille, jotka elävät leireillä ja muissa majoituskeskuksissa Kreikassa.

“Kun eurooppalaiset valtiot sulkivat ovensa turvaa hakevilta, me naiset altistuimme aiempaa pahemmin salakuljettajien hyväksikäytölle. Apua et voi pyytää poliisilta tai keneltäkään muultakaan, koska olet ‘laiton’”, kertoo Syyriasta paennut nainen.

Sitaatti on lainaus Amnesty Internationalin uudesta I Want to Decide About My Future - Uprooted women in Greece Speak Out -raportista, joka antaa äänen naisille, jotka ovat paenneet sotaa ja konfliktia ja etsivät uutta elämää Euroopasta.

Amnestyn raporttiin on haastateltu yli 100 naista ja tyttöä, jotka elävät leireillä tai muissa majoituskeskuksissa lähellä Ateenaa tai Kreikan saarilla. Heidän tarinansa kertovat salakuljettajien fyysisestä ja henkisestä hyväksikäytöstä sekä leirien kauhistuttavista olosuhteista ja viranomaisten välinpitämättömyydestä Kreikassa. Haastatteluita on tehty maaliskuusta 2017 alkaen.

Leireillä naiset voivat joutua häirinnän kohteeksi arkisten askareiden äärellä. Suihkuissa ei ole välttämättä lukkoja, jolloin riski altistua häirinnälle kasvaa. Vessat, joissa ei ole valoja, voivat olla niin pelottavia, ettei niihin uskalleta mennä yöllä yksin.

Kielitaidon ja naistulkkien puutteen takia monen naisen on myös vaikea saada tietoa ja päästä käsiksi heille kuuluviin palveluihin. Raskaana olevat naiset ovat kertoneet joutuneensa nukkumaan lattialla. Viime kuussa nainen synnytti teltassa Morian leirillä ilman terveydenhoitohenkilökunnan apua.

“Me tunnemme olomme täysin unohdetuiksi. Jotkut meistä ovat olleet leirillä kaksi vuotta, eikä mikään ole muuttunut. Me emme tiedä mitä meille tulee tapahtumaan. Me emme voi tehdä mitään täällä. Enkä kaiken täällä vietetyn ajan jälkeen vieläkään pysty kertomaan ongelmistani, koska kukaan ei puhu kieltämme”, kuvailee Irakista lähtenyt jesidinainen oloja leirillä.

“Vietän suurimman osan ajastani kontissa, koska en tunne oloani turvalliseksi. Leirillä on paljon alkoholia ja joka päivä on tappeluita. En koskaan mene ulos yöllä enkä anna lasteni olla ulkona itsekseen, silloinkaan, kun he pysyttelisivät lähellä. Poliisi ei puutu mihinkään. He eivät halua tietää mitä täällä tapahtuu. Kukaan ei suojele meitä”, kuvailee syyrialainen nainen.

“Täällä kaikki menettävät järkensä”, kuvaili afganistanilainen nainen olojaan leirissä.

Naisilla on selkeät vaatimukset

Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo toteaa, että eurooppalaiset valtiot ovat epäonnistuneet luomaan turvallisia ja laillisia reittejä sotaa pakeneville, ja samalla altistaneet tytöt ja naiset kasvavaan hyväksikäytön ja pahoinpitelyn riskiin.

“Haasteista huolimatta ja vastoin kaikkia todennäköisyyksiä, nämä naiset löytävät voimaa vaatia oikeuksiaan. Vallanpitäjien täytyy kuunnella heitä ja toimia heidän sanojensa mukaisesti. Näinä #MeToon ja #TimesUpin aikoina seisomme juuriltaan kiskottujen siskojemme rinnalla Kreikassa ja sanomme ‘Me näemme sinut, me kuulemme sinua, me uskomme sinua, ja me taistelemme kanssasi’”, Kumi Naidoo summaa.

Raportissa nousevat esille myös naisten kymmenen vaatimusta. Niihin kuuluvat muun muassa asianmukainen majoitus kaikille, naisten suojeleminen väkivallalta, mahdollisuus saada tietoa ja palveluita ja harjoittaa jotain elinkeinoa sekä ihmisten päästäminen pois saarien leireiltä. Naisten toivovat myös, että Eurooppa toivottaisi heidät tervetulleiksi.

Naiset ovat myös itse luoneet leireillä mahdollisuuksia kerääntyä yhteen vain naisten kesken.

Leirien tilanne on kammottava

Valtaosa Kreikkaan saapuvista pakolaisista, turvapaikanhakijoista ja siirtolaisista on naisia ja lapsia, tänä vuonna saapuneista hieman yli 60 %. Jotkut heistä ovat olleet Kreikassa jumissa jo vuosien ajan.

Kreikan saarilla on viisi leiriä, joissa asuu arviolta 15 500 ihmistä. Leirit on kokonaisuudessaan suunniteltu majoittamaan 6 400 ihmistä. Esimerkiksi virallisesti 3 100 ihmiselle mitoitetussa Morian leirissä elää yli kaksinkertainen määrä ihmisiä. Viranomaiset ovat evakuoineet useita satoja ihmisiä saarilta mantereelle viime päivien aikana, mutta tilanne saarien leireillä on edelleen kohtuuton.

Manner-Kreikassa pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia on noin 45 500, jotka elävät leireissä tai väliaikaismajoituksissa kaupunkialueilla. Leirien olosuhteet ovat häpeälliset. Kolme leiriä suljettiin tänä vuonna asumiskelvottomina, mutta avattiin uudelleen majoitustilojen puutteessa.

Kohtuuton tilanne on seurausta EU:n ja Turkin vuonna 2016 laatimasta pakolaissopimuksesta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Vilma Vuorio
Tiedottaja
+358 40 833 1532
vilma.vuorio@amnesty.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on 7 miljoonaa tukijaa lähes kaikissa maailman maissa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Lähisuhdeväkivallan sovittelussa vakavia riskejä uhrin kannalta – järjestöt jättivät kannanoton Saarikolle12.12.2018 09:00Tiedote

Yhdeksän järjestöä jätti kannanoton lähisuhdeväkivallan sovitteluun perhe- ja peruspalveluministeri Annikka Saarikolle keskiviikkona 12.12. Järjestöt toteavat kannanotossaan, että lähisuhdeväkivallan sovitteluun sisältyy vakavia riskejä uhrin kannalta eivätkä sovitteluprosessit ole tuoneet muutosta tilanteeseen. Kannanotossa järjestöt esittävät, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta nykyisessä muodossaan tulisi luopua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme