”Täällä on merkitystä mihin sukuun synnyt, se vaikuttaa kaikkeen”
Paikallinen historia ja kulttuuri vaikuttavat saamelaisalueen nuorten tulevaisuutta koskeviin valintoihin. Historiatietoisuudella ja kulttuurilla on keskeinen osa siinä, mitä nuoret tulevaisuudelta haluavat ja millaisiin elämänvalintoihin he päätyvät.
Historian alan väitöstutkimus avaa näkökulmia niin saamelaisten kuin ei-saamelaisten tyttöjen historiasuhteeseen ja siihen, miten paikallisuus ja historia raamittavat nuorten elämää. Vaikka harvaan asuttujen seutujen nuorten elämää tutkitaan Suomessa entistä enemmän, on pohjoista nuoruutta tutkittu verrattain vähän. Siksi tämä tutkimus avaa uusia näkökulmia nuorten elämään Suomen pohjoisimmissa osissa.
Tutkimuksessa seurattiin 12:n yläkoulu- ja lukioikäisen tytön elämää vuosina 2019–2020. Se toteutettiin yhdistämällä historiantutkimusta, saamentutkimusta ja nuorisotutkimusta uusmaterialistiseen tieteenfilosofiaan
"Historia ei ole ainoastaan merkkihenkilöitä tai kaukaisia menneisyyden tapahtumia, vaan perheiden, sukujen ja kotiseutujen historiaa. Historiatieto siirtyy arkisissa askareissa, kertomaperinteessä, esineistössä, paikallisina tapoina ja kulttuurisina konventioina", FM Helena Ristaniemi kertoo. Se rakentaa nuorille ylisukupolvisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Samalla historiatietoisuudella ja kulttuurilla on keskeinen osa siinä, mitä tulevaisuudelta halutaan ja millaisiin elämänvalintoihin päädytään.
Toisin kuin monissa aiemmissa tutkimuksissa, harvaan asuttu kotiseutu ei ole tutkimuksen tytöille vain syrjäinen paikka, josta halutaan lähteä mahdollisimman pian, vaan kotiseudun ihmiset, kulttuuri ja saamen kieli ovat tärkeitä nuorille. Moni yläkouluikäinen nuori pohtii jäämistä ja lähtemistä, sillä opiskelumahdollisuuksia on pohjoisen kunnissa vain rajatusti. Osalle valinta on vaikea, toiset taas lähtevät mielellään. Myös he, jotka odottivat lähtöä innolla, näkevät kotiseudussa arvokkaita puolia. Pohjoinen identiteetti oli rikkaus ja vahvuus, jota haluttiin vaalia, vaikka vaikeuksiinkin oli törmätty.
Perhe, ystävät ja luontosuhde keskeisiä arjessa
Helena Ristaniemen tutkimuksessa historia siirtyy perheiden, sukujen ja paikallisyhteisöjen välityksellä. Esimerkiksi kodeissa puhuttiin historiasta ja jo edesmenneistä sukulaisista. Sukuyhteydet ja sukujen muodostamat verkostot olivatkin tärkeitä nuorille. Samalla osa nuorista koki, että heiltä toivottiin ja odotettiin paluuta pohjoiseen.
"Tässä on suuri ero niiden tyttöjen kanssa, jotka eivät olleet kotoisin pohjoisesta; heille ulkopuolisuuden tunne oli usein leimaavaa, ja saamelaisalue koettiin enemmän tulevaisuuden lomakohteena, kun arjen nähtiin asettuvan eteläisempään Suomeen", Ristaniemi huomauttaa.
Tutkimukseen osallistuneille tytöille luonto oli paikka, jossa liikuttiin perheen ja kavereiden kanssa ja jossa toimimisesta tiedettiin paljon. Luonnon keskeinen merkitys näkyi myös nuorten tulevaisuuden mietteissä. Heitä huolestuttivat muun muassa ilmastonmuutos, saamelaisalueelle kohdistetut maankäyttösuunnitelmat, kuten Jäämerenrata ja pohjoisen tyhjeneminen. Huolenaiheissa näkyy pelko ylisukupolvisuuden ja kulttuurisen jatkumon katkeamisesta, menneisyys vaikutti siis tulevaisuuden ajatuksiin monin tavoin. Uhkakuvista huolimatta tulevaisuus koettiin valoisana, ja moni tyttö pohti mahdollisuutta asua kotiseudulla myös tulevaisuudessa.
"Vaikka nuoria pidetään eteenpäin katsovina tulevaisuuteen suuntaajina, olisi tärkeä nähdä, kuinka menneisyyden painolastit ja voimavarat vaikuttavat nuorten toimintaan myös nykyhetkessä. Historia voi olla nuorille elävää, arvokasta ja elämänvalintoihin vaikuttavaa", Ristaniemi korostaa.
Filosofian maisteri Helena Ristaniemi väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 27.1.2023. Historian alaan kuuluvan väitöskirja otsikko on ”Täällä on merkitystä mihin sukuun synnyt, se vaikuttaa kaikkeen.” Historiatietoisuuden muotoutuminen ja merkitykset Suomen saamelaisalueen tyttöjen elämässä ("Here, it matters which family you are born into, it affects everything." The formation and meanings of historical consciousness in the lives of girls from the Finnish Sámi Homeland). Vastaväittäjänä toimii professori Sanna Valkonen Lapin yliopistosta ja kustoksena dosentti Kaisa Vehkalahti Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa L5 klo 12 ja sitä voi seurata etänä https://oulu.zoom.us/j/66787504807
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FM Helena Ristaniemi
p. 050 9104491
helena.ristaniemi@oulu.fi
Viestintäasiantuntija
Anna-Maria Hietapelto
p. 040 7650015
anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Eurooppa-yliopisto UNICin tarjonta laajenee – luvassa lisää kursseja, tutkintoja ja tapahtumia31.1.2023 15:11:30 EET | Tiedote
Eurooppalainen yliopistoverkosto UNIC laajentaa tarjontaansa. Kymmenen yliopiston rehtorit eri puolilta Eurooppaa allekirjoittivat UNICin uuden, kunnianhimoisen Joint Mission Statement -julistuksen Zabrebissa 27.1. Suunnitelma sisältää runsaasti erilaisia tapahtumia ja uutta tarjontaa niin opiskelijoille, tutkijoille kuin kansalaisillekin eri puolilla Eurooppaa. Päivitetty missio on osa 14,4 miljoonan euron jatkorahoitushakemusta, joka jätettiin Zagrebissa.
Kvanttilaskentaa lääkekehityksen ja talousanalyysien tueksi – merkittävä Business Finland-rahoitus kvanttiohjelmistojen tutkimukseen24.1.2023 09:05:00 EET | Tiedote
Oulun ja Jyväskylän yliopistot saivat rahoituksen 1,2 M€ yhteishankkeeseen, jossa tutkitaan kvanttilaskennan sovellutuksia, ohjelmointia, ohjelmistokehitystä. Tarkoituksena on muun muassa luoda tiekartta kvanttilaskennan hyödyntämiseen suomalaisessa yrityskentässä. Hankkeessa aiotaan kouluttaa Suomen ensimmäiset kvanttiohjelmoijat ja -ohjelmistokehittäjät.
Saimaannorpan alkuperä yhä myyttisempi? Uudet tutkimustulokset yllättivät tutkijat23.1.2023 06:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus hämmentää käsityksiä saimaannorpan alkuperästä. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että saimaannorpan geneettinen monimuotoisuus on laskenut 1900-luvulla ihmisen vaikutuksesta. Saimaannorpan evoluutiohistoriaa selvitettiin museonäytteiden DNA:sta Oulun yliopiston ja useiden muiden yliopistojen tutkimuksessa.
Miljoonarahoitus hampaiston ja pään alueen mobiilin kuvantamismenetelmän kehittämiseen19.1.2023 11:47:35 EET | Tiedote
Oulun yliopiston johtama kuvantamisen koko arvoketjun sisältävä konsortio on saanut rahoituksen yli viiden miljoonan euron hankkeelle uuden reunalaskentaa hyödyntävän, röntgensäteilyä käyttävän tomografisen kuvantamismenetelmän kehittämiseen.
Oulun yliopiston ensimmäinen arktinen strategia luo alueelle kestävää kehitystä19.1.2023 08:34:55 EET | Tiedote
Oulun yliopisto on luonut arktisen strategian, jonka julkistamistilaisuus pidetään tiistaina 24.1. kello 14-16.15 Tellus Stagella Linnanmaan kampuksella. Tilaisuuden avaa tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi. Strategiasta ja sen tavoitteista kertoo professori, johtaja Arja Rautio Oulun yliopiston Thule-instituutista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme