Taide-elämän toimijat murtautuvat Facebookissa instituutioiden välittämän taiteen rinnalle
Salomäenpää tarkastelee suomalaisten taide- ja kulttuurisivujen sekä -ryhmien toimintaa Facebookissa. Väitös selvittää, kuinka Facebook voisi palvella taiteen uutena julkisena alueena osana alan osallistumista, keskustelua ja päätöksentekoa. Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista, toteutetuista projekteista sekä yhden anonymisoidun ryhmän tarkastelusta.
Institutionaalinen taidemaailma koostuu järjestelmänä asiantuntijoiden johtamista instituutioista. Se pyrkii hallitsemaan taiteen alan kokonaisuutta, myös julkisuutta, mutta samalla se yksinkertaistaa taide-elämän oman määrittelynsä alaisuuteen. Tutkimus avaa sitä, miten järjestelmien ulkopuolelle jäävä taiteeseen liittyvä toiminta kuuluu taide-elämään institutionaalisen taidemaailman sijaan.
– Uudet asiat syntyvät taide-elämässä, mutta kun ne liitetään taidemaailmaan, ne kohtaavat valtion ja markkinoiden vaatimukset, Salomäenpää kertoo.
Taidemaailma ei ole kuitenkaan suljettu, ja sillä on yhteys kansalaisten demokraattisen osallistumisen ihanteisiin. Tutkimus arvioikin, millaisia osallistumismahdollisuuksia ihmisillä on taiteen kentän keskusteluun, ja miten se voisi kehittyä sosiaalisen median kautta.
Salomäenpään väitös osoittaa, että Facebook toimii välittäjänä taiteeseen liittyvässä kommunikatiivisessa toiminnassa kahdella tasolla. Ensinnä, Facebook tekee toiminnan mahdolliseksi hyödyllisillä tavoilla. Toiseksi, Facebook mahdollistaa itsenäisen työskentelyn. Vapaaehtoistyön merkitys uusien asioiden avaamisessa on keskeistä. Toiminta saatetaan kokea helpommaksi ilman hidastavaa byrokratiaa tai ohjausta.
– Taide-elämä kietoutuu taidemaailman ennen hallitsemaan julkisuuteen Facebookin välityksellä. Sosiaalisen median alustat antavat ihmisille uusia valmiuksia ammattimaiseen osallistumiseen ja toimintaan, ja ne valitaan tiettyyn käyttöön, Salomäenpää sanoo.
Facebookia ei mielletä alustana, jolla luotaisiin uudenkaltaista taidemaailman demokratiaa, mutta se on osoittautunut hyödylliseksi erilaisille ryhmille ja projekteille. Facebook mahdollistaa tasavertaisen osallistumisen, ja jopa avoimen päätöksenteon. Mutta on selvää, että sosiaalinen media tarvitsee instituutioita kehityksessään eteenpäin.
Tutkimus parantaa ymmärrystä taide-elämän kehittymisestä
Taiteeseen liittyvän kommunikatiivisen toiminnan tutkiminen sosiaalisessa mediassa tähtää ymmärtämään uusien mahdollisuuksien myötä kehittyvää osallistumista. Ajankohtaisuus ja taidemaailman ja taide-elämän suhteen pohdinta avaa uutta taidekasvatuksen ja nykykulttuurin tutkimuksen polkua. Väitöstyö laajentaa keskustelua akateemisen kentän ulkopuolelle, jolloin ajatukset tarjoavat kulttuuripoliittiseen pohdintaan myös käytännön muutostarpeita.
– Instituutioiden toiminnassa olisi tarpeellista kehittää sosiaalisen median palveluja ja myös ymmärtää näiden mahdollisuudet. On tärkeätä huomioida yhteisön ja sen jäsenten toiminta ja verkostoituminen, Salomäenpää toteaa.
FL Ilkka Salomäenpään taidekasvatuksen väitöskirjan "Art Life as Communicative action on Facebook " tarkastustilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen salissa C4 12.8.2022 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti, vanhempi yliopistonlehtori Max Ryynänen (Aalto yliopisto) ja kustoksena professori Pauline von Bonsdorff (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 538, Jyväskylä 2022,ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9330-6
Taustatietoa:
Ilkka Salomäenpää valmistui Jyväskylän yliopistosta 2006 filosofian maisteriksi ja 2010 filosofian lisensiaatiksi. Salomäenpää on työskennellyt taiteen, kulttuurin ja median aloilla 1990-luvulta lähtien. Hänellä on työkokemusta niin audiovisuaalisesta ohjelmatuotannosta kuin tutkimus-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä muun muassa Yleisradiossa, Opetus- ja kulttuuriministeriössä ja Vaasan yliopistossa.
Lisätietoa:
Ilkka Salomäenpää, ilkka.salomaenpaa@jyu.fi, +358 41 315 9149
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme