Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Täikammasta ja hammasharjasta lapsikuolleisuuden vähentämiseen – Näin 100 vuotta täyttävä Mannerheimin Lastensuojeluliitto on muokannut suomalaista yhteiskuntaa

Jaa
Hampaiden pesuharjoitus koulun pihalla Haagassa 1920-luvulla. Kuva: MLL:n arkisto
Hampaiden pesuharjoitus koulun pihalla Haagassa 1920-luvulla. Kuva: MLL:n arkisto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on lähes kaikille suomalaisille tuttu. Harva kuitenkaan tietää, kuinka konkreettisesti MLL on ollut muovaamassa asioita, joita pidämme arjessamme tänä päivänä itsestäänselvyyksinä.

Esimerkiksi elämä monessa lapsiperheessä voisi näyttää erilaiselta, jos MLL ei olisi tuonut 1920-luvulla täikampaa Suomeen.

”Ennen täiden hävittäminen oli huomattavasti hankalampaa ja monet vaan hyväksyivät ne kiusana, josta ei pääse eroon. MLL:n tuoma täikampa osoittautui kuitenkin halvaksi ja tehokkaaksi keinoksi ongelman ratkaisuun. MLL toi Suomeen tuolloin myös hammasharjoja ja oli kehittämässä hammashoitoa koko Suomessa”, kertoo MLL:n historiantutkija Eeva Kotioja.

Lapsikuolleisuuden vastainen työ

Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli heti perustamisestaan saakka merkittävä toimija suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen vaikutus näkyi nopeasti.

”MLL:n merkitys Suomelle on suuri ja liitto on tehnyt tilastollisestikin merkittävää työtä lapsikuolleisuuden vähentämiseksi Suomessa. Se oli jo silloin alussa se iso juttu, mikä erotti MLL:n muista lastensuojelujärjestöistä”, Kotioja toteaa.

”Neuvolasysteemin kehittäminen on ehdottomasti yksi MLL:n tärkeimmistä saavutuksista, sillä Suomessa ei 1920-luvulla lasten terveydenhuoltoa oikeastaan juuri ollut. MLL konkreettisesti neuvoi äitejä pienten lasten hoidossa. Neuvot saattoivat olla pieneltä tuntuvia, kuten ettei pienen vauvan vatsa kestä lehmänmaitoa. Niillä oli kuitenkin iso vaikutus. 1920-luvulla MLL:n aloittama ennaltaehkäisevä mielenterveystyö oli myös uraauurtavaa.”

Innovaatioita vuosikymmenten ajan

Liitto on vuosien varrella myös itse innovoinut keksintöjä, jotka ovat olleet merkittävässä roolissa Suomen muuttumisessa hyvinvointiyhteiskunnaksi. Esimerkiksi äitiyspakkauksen juuret kulkevat MLL:n jakamiin kiertokoreihin, joiden avulla perheisiin saatiin perustarvikkeet vauvan hoitoon.

”Eräs suurimmista innovaatioista oli keskoslaatikko, jossa kotona syntyneen keskosvauvan pystyi tuomaan sairaalaan hoitoon. Se vähensi merkittävästi keskoskuolemien määrää”, Kotioja havainnollistaa.

1960-luvulla MLL oli mukana myrkytyskeskuksen perustamisessa ja vuonna 1969 se perusti Suomen ensimmäisen nuorille huumekäyttäjille suunnatun klinikan. Panostus nuoriin jatkui vahvasti, ja vuonna 1974 MLL käynnisti tukioppilastoiminnan Suomen kouluissa. Vuonna 1980 perustettiin Lasten ja nuorten puhelin ja 1990-luvun lopulla liitolla oli merkittävä rooli koulujen iltapäiväkerhotoiminnan vakiinnuttamisessa.

”Esimerkiksi Lasten ja nuorten puhelin oli siinäkin mielessä tärkeä, että ensimmäistä kertaa lapset ja nuoret pääsivät kertomaan itse asiansa ja puhumaan suoraan auttavan aikuisen kanssa”, Kotioja toteaa.

Ennaltaehkäisevä työ isossa roolissa

Tänä päivänä MLL:n työn painopisteenä on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, jonka tavoitteena on tarjota perheille tukea ennen kuin ongelmat alkavat kasaantua. Merkittävässä roolissa järjestössä on sen 27 000 vapaaehtoista, jotka toimivat kouluilla, perhekahviloissa, tukihenkilöinä perheissä ja yhdistysten perhetoiminnassa. Oikeaan aikaan saatu tuki vähentää myös tarvetta kalliisiin palveluihin. Lisäksi MLL tarjoaa perhepalveluja ja MLL:n säätiö tuottaa perhekuntoutusta.

”MLL:n tavoitteena on olla avuksi, kun pulmat heräävät ja ongelmat ovat vielä pieniä. Tämän päivän haasteita ovat vanhempien yksinäisyys ja riittämättömyyden tunne monien eri tehtävien ristipaineissa. Perheiden tarpeet ovat erilaisia ja niihin pyrimme vastaamaan monien kanavien kautta, kuten auttavissa puhelimissa ja netissä, kohtaamispaikoissa sekä yksilöllistä tukea tarjoten. Hienoa on, että vanhemmat haluavat ja osaavat käyttää apua, kun sitä vain on tarjolla”, kertoo Liiton pääsihteeri Milla Kalliomaa.

Faktoja MLL:stä

  • Perustettiin 4.10.1920
  • Perustava kokous pidettiin kenraali Mannerheimin kotona Mariankadulla Helsingissä.
  • Ajatuksen taustalla oli Mannerheimin sisko Sophie Mannerheim, joka työskenteli sairaanhoitajana ja näki yksinäisten äitien ahdinkoa. Hän vei idean veljelleen marsalkka Mannerheimille, joka ryhtyi järjestön keulakuvaksi.
  • Perustajajäseniin lukeutuneet Erik Mandelin ja Arvo Ylppö suunnittelivat MLL:lle ohjelman, jonka tarkoitukseksi kirjattiin kaikki lastensuojelutyö, mikä ei kuulu kunnille tai valtiolle.
  • Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustamisen jälkeen Sophie Mannerheimin perustama Lastenlinna siirrettiin MLL:n hallintaan ja päätettiin uudistaa lastensairaalaksi. Sairaala vihittiin käyttöön 20. lokakuuta 1921.
  • MLL:ssa toimii vuosittain noin 27 000 vapaehtoista. Vapaaehtoistyön tunteja tehdään yli 800 000. Paikallisia yhdistyksiä on 548 kappaletta ja sellainen löytyy lähes jokaisesta Manner-Suomen kunnasta.

Juhlavuoden kulusta ja tapahtumista lisätietoa nettisivuillamme osoitteessa https://www.mll.fi/nain-meilla-juhlitaan/

Lisätietoja
pääsihteeri Milla Kalliomaa, milla.kalliomaa(a)mll.fi, p. 075 324 5552
viestintäpäällikkö Maria Gnosspelius, maria.gnosspelius(a)mll.fi, p. 050 325 6126

Avainsanat

Kuvat

Hampaiden pesuharjoitus koulun pihalla Haagassa 1920-luvulla. Kuva: MLL:n arkisto
Hampaiden pesuharjoitus koulun pihalla Haagassa 1920-luvulla. Kuva: MLL:n arkisto
Lataa
Keskoslaatikossa voitiin kotona syntynyt keskosvauvan tuoda sairaalaan hoitoon. Kuva 1950-luvulta. Kuva: MLL:n arkisto
Keskoslaatikossa voitiin kotona syntynyt keskosvauvan tuoda sairaalaan hoitoon. Kuva 1950-luvulta. Kuva: MLL:n arkisto
Lataa
Äidit pienokaisineen Lastenlinnan huoltolaan tulossa vuonna 1921. Kuva: MLL:n arkisto
Äidit pienokaisineen Lastenlinnan huoltolaan tulossa vuonna 1921. Kuva: MLL:n arkisto
Lataa
Vanhan Lastenlinnan pihalla Helsingissä lapsia ulkoilemassa 1920-luvulla. Kuva: MLL:n arkisto
Vanhan Lastenlinnan pihalla Helsingissä lapsia ulkoilemassa 1920-luvulla. Kuva: MLL:n arkisto
Lataa
Terveyssisar pitämässä puhtaustarkastusta Kyröskosken koululla vuonna 1927. Kuva: MLL:n arkisto
Terveyssisar pitämässä puhtaustarkastusta Kyröskosken koululla vuonna 1927. Kuva: MLL:n arkisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Toinen linja 17
00530 Helsinki

075 32451http://www.mll.fi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Vuonna 2020 liitto juhlii satavuotista taivaltaan lasten hyvinvoinnin edistäjänä. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi. MLL tarjoaa eri elämäntilanteissa vertaistukea, monipuolista toimintaa sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suomen suurimpaan lastensuojelujärjestöön kuuluu 87 000 jäsentä, 548 paikallisyhdistystä, 10 piirijärjestöä ja keskusjärjestö. www.mll.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Barn- och ungdomstelefonen - en trygg plats att öva på olika färdigheter på barnets egna villkor21.3.2024 08:28:25 EET | Tiedote

Mannerheims Barnskyddsförbund erbjuder Barn- och ungdomstelefonen som en trygg och konfidentiell tjänst där barn och unga kan utveckla sociala färdigheter och lösa problem på sina egna villkor, med utrymme för både fantasi och humor. Under år 2023 besvarade Barn- och ungdomstelefonen på 1744 kontakter varav 1421 var telefonsamtal och 323 nätbrev. Kontakterna till nätbrevstjänsten ökade med 29 %.

MLL:n vuosiraportti - Lapset ja nuoret kärsivät aikuisten henkisestä väkivallasta21.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote

Vuonna 2023 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa, chatissa ja nettikirjepalvelussa sekä Barn- och Ungdomstelefonissa vastattiin yli 20 000 eri-ikäisen lapsen ja nuoren yhteydenottoon. Lähes 20 %:ssa yhteydenottoja puhuttiin mielenterveyden huolista, joiden taustalla vaikuttivat monesti vaikeudet perhesuhteissa sekä kaltoinkohtelun kokemukset. Pelkkä nuorten oireiden hoitoon keskittyvä tuki ei riitä, vaan tukea tarvitsee usein koko perhe.

Joka viides nuori kokee, etteivät vanhemmat välitä heidän netin käytöstään - “Kotona on tärkeää välittää eikä aina vaan kieltää kaikkea”6.2.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Netti on nuorille tärkeä kaverisuhteita vahvistava paikka, mutta moni kohtaa siellä myös kiusaamista ja häirintää, ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia sekä koukuttavuutta. Nuorista 35 prosenttia haluaisi vähentää netin käyttöä, mutta kokee, ettei pysty. Aikuisilta ja palveluntarjoajilta he odottavat aktiivista roolia, rajaamista ja välittämistä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto selvitti yhteistyössä Elisa Oyj:n kanssa nuorten mediakäyttöä marraskuussa 2023 verkkokyselyllä, johon vastasi yli 3600 nuorta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye