Taitaja2023 etsii ratkaisuja muuttuviin osaamistarpeisiin myös kansainvälisellä yhteistyöllä

Taitaja2023 Espoo -tapahtumassa kilpaillaan ammattitaidon suomenmestaruuksista, mutta tapahtuma on myös kansainvälisen yhteistyön areena. Koko tapahtuman ajan kestävä European Training and Cooperation Activities (TCA) Erasmus+ Seminar kokoaa yhteen seminaarivieraita yli 20 maasta, tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Ukrainasta.

–Ammatillisen koulutuksen kysymysten parissa työskenteleviä yhdistää kaikkialla sama huoli siitä, miten pysytään mukana tässä muutoksessa. Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa tiedonvaihdon siitä, miten osaamistarpeet muuttuvat ja millaisia ratkaisuja eri maissa on kehitetty, sanoo opetusneuvos Hanna Autere Opetushallituksesta.

Autere on huomannut, että kansainvälisiä vieraita vetää Suomeen myös käsitys suomalaisen koulutuksen hyvästä tasosta.

Vaikka maailmalla suomalaisen koulutuksen laatua arvostetaan, kotimaassa siinä nähdään myös kehittämisen varaa. Tätä Autere pitää positiivisena asiana. – Koskaan emme ole valmiita. Työtä ja yhteistyötä tarvitaan edelleen, hän sanoo ja painottaa, että Suomessa ei olisi pystytty kehittämään nykyisenlaista ammatillisen koulutuksen järjestelmää umpiossa. – Ilman kansainvälistä yhteistyötä se ei kerta kaikkiaan olisi ollut mahdollista.

Perttu Pölönen muistuttaa aloittelijaksi asettumisen tärkeydestä

Kansainvälisen seminaarin keynote-puheenvuoron pitää 9.5. futuristi, keksijä, tietokirjailija Perttu Pölönen. Pölönen nimeää yhdeksi aivan erityiseksi tulevaisuuden työelämätaidoksi kyvyn asettua aloittelijan rooliin.

– Ei ole kannattavaa nojata liikaa siihen, mitä meillä on ollut, koska silloin on vaarana, että meistä tulee saavutettujen etujen museo, Pölönen herättelee. Hän pitääkin yhteistyötä, uteliaisuutta ja muilta oppimista ensiarvoisen tärkeinä tulevaisuuden taitoina.

Perttu Pölönen nostaa esiin muutaman työelämää suuresti muuttavan kysymyksen. Ensimmäinen niistä on teknologian kehitys. – Teknologian kehitys pakottaa meidät ihmiset jalostumaan ja sivistymään. Tämän kehityksen myötä inhimillisyys korostuu työelämässäkin, sillä ihmisinä pystymme edelleen tuottamaan jotakin sellaista, mihin teknologia ei pysty. Google ei katso silmiin eikä kosketa olalle, joten mieti, mitä sellaista sinulta saa, mitä ChatGPT:ltä tai Googlelta ei saa.

Pölönen myös muistuttaa, että vasta puolet maailman väestöstä on internetissä. – Toinen puoli on siis vasta tulossa kilpailemaan työstä, tarjoamaan osaamistaan nopeammin ja halvemmalla. Tämä kaikki tulee muuttamaan tilannetta työmarkkinoilla, hän sanoo ja huomauttaa, että muutos lisää myös kansainvälisyysosaamisen tarvetta. – Jatkossa työtä ja yhteistyötä tehdään aiempaa useammin erilaisista taustoista ja kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.