Taitavat saviastioita valmistaneet naiset liikkuivat Itämeren ympäristössä jo lähes 5000 vuotta sitten
Liikkuivatko hienot astiat vai niiden taitavat valmistajat Itämeren ympäristössä kivikauden nuorakeraamisen kulttuurivaiheen aikana? Ovatko Suomesta löytyneet arkeologiset astiat tuontia muualta vai onko niitä valmistettu suomalaisesta savesta uutta teknologiaa hallitsevien keraamikkojen käsissä? Tutkijat selvittivät näitä kysymyksiä tähän asti suurimmassa pohjoismaissa toteutetussa arkeologisen keramiikan alkuperätutkimuksessa.
Tutkijat kartoittivat kivikauden aikaisen nuorakeraamisen kulttuurivaiheen (Corded Ware Culture complex, n. 2900 - 2300 eaa) saviastioiden ja niitä valmistaneiden ihmisten saapumisreittejä astioiden valmistusalueita tunnistamalla.
Nuorakeraamiset saviastiat olivat hyvin erilaisia verrattuna aiempiin kivikauden astioihin: ne edustivat uutta teknologiaa ja muotia, ja uutena innovaationa niissä käytettiin sekoitteena keramiikkamurskaa eli rikkoutuneita astioita.
Itäiset vaikutteet olivat muodikkaita Ruotsissa
Suomessa, Virossa ja Ruotsissa oli ainakin viisi nuorakeramiikan valmistusaluetta, joiden välillä oli tiivistä Itämeren ylittävää saviastiavaihdantaa kivikaudella noin 5000 vuotta sitten. Hämeessä oli kivikauden mittakaavassa teollinen nuorakeramiikan valmistuskeskus, jonka tuotteita levitettiin pitkin Suomen rannikkoa aina Viroon asti.
Ruotsalaisarkeologit ovat tähän asti ajatelleet nuorakeramiikan saapuneen Ruotsiin etelästä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että itäiset vaikutteet olivat varsin muodikkaita kivikaudella, ja Itämeren yli oli vilkkaita kontakteja moneen suuntaan ja pitkän aikaa. Nuorakeraamista kulttuuria edustavia ihmisiä ja siihen kuuluvia astioita saapui Ruotsin itärannikolle alun perin Suomen ja Viron suunnalta, ja ajan ja kontaktien myötä myös Ruotsissa tehtyjä astioita kulkeutui Suomeen ja Viroon.
Taitavat naiskeraamikot tulivat idästä
On todennäköistä, että Suomen rannikolle saapuneet ensimmäiset nuorakeraamikot – tämänkaltaisissa yhteisöissä tyypillisesti naiset – olivat oppineet käsityötaitonsa jo aiemmalla asuinalueellaan.
He ryhtyivät käyttämään uuden asuinpaikan savia, mutta murskasivat saven sekaan mukanaan tuomiaan astioita. Näin he ehkä halusivat siirtää eteenpäin vanhempia astioita, jotka oli valmistettu heidän edellisellä asuinalueellaan, ja säilyttää siten symbolisen yhteyden sukuunsa ja edellisen yhteisön jäseniin arkisessa elämässään.
Nuorakeraamiseen kulttuuriin on muualla Euroopassa liitetty hauta-aineistojen perusteella havaintoja erityisesti naisten liikkuvuudesta. Eksogamiamallin mukaan juuri naiset olisivat muuttaneet pois synnyinseuduiltaan avioliittojen myötä.
Tutkimuksessa esitetään, että taitavat naiskeraamikot saapuivat Ruotsiin erityisesti Viron ja Suomen alueelta, koska tuontiastioiden geokemiallinen alkuperä ja kulttuuriset linkit viittaavat sinne. Suomen ja Viron nuorakeraaminen kulttuuri puolestaan osoittaa yhteyksiä edemmäs itään, nykyisen Venäjän alueelle.
Vaihdantaverkosto kertoo myös siitä, ettei Itämeri kivikaudellakaan ollut erottava vaan päinvastoin yhteisöjä yhdistävä tekijä, jonka kautta Suomen alue liittyi laajempaan eurooppalaiseen kulttuuripiiriin.
Saviastioista voi lukea kansainvälisiä esihistoriallisia ilmiöitä
Hankkeessa tutkittiin saviastioita 24 arkeologiselta kohteelta Suomesta, Virosta ja Ruotsista. Tavoitteena oli selvittää nuorakeraamisten saviastioiden geokemiallinen koostumus ja geologinen alkuperä eli astioiden valmistuksessa käytetyn savilähteen sijainti.
Hankkeessa tehtiin kansainvälistä ja poikkitieteellistä yhteistyötä suomalais-ruotsalais-virolaisen arkeologiryhmän ja materiaalifyysikkojen kesken. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen johtajana toimi Elisabeth Holmqvist-Sipilä, joka työskentelee Helsingin yliopiston arkeologian laboratoriossa.
– Kansainväliset esihistorialliset ilmiöt voivat olla havaittavissa hyvin arkisissa asioissa, kuten astioissa ja niiden massaan sekoitetussa murskassa, Holmqvist-Sipilä toteaa.
– Saviastiat olivat käyttäjilleen niin tärkeitä, että niitä kuljetettiin mukana pitkiä matkoja. Nyt tuhansien vuosien päästä, kun muut aineistot ovat jo maatuneet, juuri nämä esineet kertovat ihmisten ja esineiden kulkemista reiteistä.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu 5.2.2018 luonnontieteellisen arkeologian lehdessä Journal of Archaeological Science: Holmqvist, E., Å. Larsson, A. Kriiska, V. Palonen, P. Pesonen, K. Mizohata, P. Kouki and J. Räisänen 2018. Tracing grog and pots to reveal Neolithic Corded Ware culture contacts in the Baltic Sea region (SEM-EDS, PIXE), Journal of Archaeological Science 91: 77–91.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FT, arkeologi Elisabeth Holmqvist-Sipilä, puhelin 050 9100 279, elisabeth.holmqvist@helsinki.fi
Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 02941 24021, suvi.uotinen@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme