Helsingin yliopisto

Taiteilijat kirjoittivat metsään, metsän kanssa ja metsässä

Jaa

IC-98n uusin teos avataan 20.8.2020 Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Julkistus tapahtuu klo 15 osana SMEAR II -tutkimusaseman 25-vuotisjuhlallisuuksia. Toimittajat ovat tervetulleita Kuivajärven metsään ilmoittautumalla tilaisuuteen etukäteen.

IC-98 eli Visa Suonpää ja Patrik Söderlund Kuivajärven rantakalliolla syksyllä 2019. Kuva: Ulla Taipale, 2019
IC-98 eli Visa Suonpää ja Patrik Söderlund Kuivajärven rantakalliolla syksyllä 2019. Kuva: Ulla Taipale, 2019

IC-98:na tunnetut suomalaiset taiteilijat Patrik Söderlund ja Visa Suonpää ovat toteuttaneet runoilijoiden Mikael Bryggerin, Henriikka Tavin ja Olli-Pekka Tennilän kanssa käsitteellisen ja immersiivisen, metsään uppouttavan taideteoksen nimeltään IÄI. Teos sijaitsee Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäaseman vieressä sijaitsevassa 22 hehtaarin suojellussa Kuivajärven metsässä Juupajoella sekä Metsätieteiden talossa Viikin kampuksella Helsingissä, jossa siitä on löydettävissä pieni osanen.

Teos koostuu 38 sanasta tai tavusta, jotka on kirjoitettu metsässä puihin, kallioihin ja kiviin ja Helsingissä betoniin, puukaiteeseen ja Hyytiälästä tuotuun kiveen. Yleisö voi löytää kaiverrukset vahingossa, mutta teoksen koon huomioon ottaen sen kokemista on helpotettu karttaesitteellä, joka auttaa kaiverrusten paikantamista.

Teos julkistetaan 20. elokuuta 2020 Hyytiälän metsäasemalla noin klo 15. Toimittajat ovat tervetulleita paikalle ennakkoilmoittautumalla Ulla Taipaleelle: ulla.taipale@helsinki, puh. 050 476 2483 viimeistään 19.8 aamupäivällä. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä linkistä: https://helsinki.zoom.us/j/68737894430?pwd=dWhCU0JETmNVUkcveWxvakYxNWpSdz09 (passcode475704 Meeting ID: 687 3789 4430)

Mittaamaton metsä

Tarinan mukaan ensin oli metsä. Sinne hakattiin aukiot ja rakennettiin asumukset. Niitä seurasivat kylät, kaupungit ja lopulta opinahjot. Myös kielemme lähti metsästä – ja vähitellen unohti alkuperänsä. IÄI pyrkii määrittämisen, mittaamisen ja rakentamisen sijaan tarjoamaan palan kieltä takaisin metsälle. (IC-98, IÄI-karttaesite, 2020)

Hyytiälän metsäaseman ympäristössä sijaitsevissa metsissä, soilla, järvellä ja hakkuuaukealla tehdään monitieteellistä tutkimusta. Boreaalista metsäekosysteemiä mitataan ja käännetään dataksi ja aikasarjoiksi, joista tulkitaan ympäristön tapahtumia ja muutoksia ajan kuluessa.

Asemalla on myös koulutettu suomalaisia metsänhoitajia 1900-luvun alusta lähtien.

Metsäylioppilaille Kuivajärven harjoitusmetsä on ollut ja on edelleen tärkeä paikka, jossa on opeteltu pohjoisten havumetsien käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja. Alueella on korpi-, lehto- ja kangasmetsää ja rämeitä. Metsä viettää Kuivajärveen, jonka rannat tarjoavat paikoin kansallisromanttisia näkymiä kallioilta, joilla kasvavat petäjät kuvastuvat järven pintaan.

Satunnaiselle retkeilijälle metsä näyttäytyy sen puulajien, kasvien ja pinnanmuodostelmien kautta, mutta asiantuntija katsoo pintaa syvemmälle ja ymmärtää merkkejä, joista voi lukea alueen historiaa ja siellä tapahtuneita muutoksia. Luontokartoittaja näkee asioita, joita maallikko ei huomaa tai osaa etsiä ja tulkita. IC-98:n lähtökohtana oli ymmärtää Kuivajärven metsän historia ja historian vaikutukset sen nykytilaan. Siksi metsä kartoitettiin. Tämän jälkeen metsässä, metsään ja metsän kanssa kirjoitettiin.

Koemme metsän kukin omasta arvomaailmastamme ja kokemuksistamme käsin. IC-98:n teos IÄI haastaa miettimään omaa suhdettamme metsään, menemällä metsään. Se antaa tilaa katsojan oivallukselle ja ajattelulle, omakohtaisille assosiaatioille ja tarinoiden kehittymiselle. Kuivajärven luonnonmetsässä aikakerrostumat, historia ja tarinalinjat sekoittuvat vierailijan omaan tulkintaan ja kokemusmaailmaan. Metsän aikasarjat on kirjattu kiviin, kallioihin, puiden vuosirenkaisiin ja maaperän muotoihin. Kokemusta metsästä ei mitata eikä arkistoida.

Söderlundin ja Suonpään työskentelyä voi luonnehtia sanoilla tutkimuksellisuus ja hienovaraisuus. Niin IÄI (2017-2020- ) kuinheidän teoksensa Khronoksen talo (2016- ) sekä tuleva Luonnontuhopuisto (2020- ) antavat syyn matkailla Suomen syrjäseuduilla ja kokea taidetta instituutioiden seinien ulkopuolella. Teokset kertovat ja tulkitsevat Suomen kulttuurihistoriaa, tarkastelevat pitkiä aikakestoja ja pyrkivät välttämään luonto-kulttuuri -kahtiajakoa.

IÄI -työryhmään kuuluvat IC-98n ja runoilijoiden lisäksi luontokartoittaja Jyrki Lehtinen sekä kuvataiteilija Andrei Baharev ja perinnerakentaja Kaius Paetau, jotka tekivät kaiverrukset metsään. Teoksen on kuratoinut Ulla Taipale. Teos on luovutettu osaksi Helsingin yliopiston taidekokoelmaa. Se toteutettiin Ilmastopyörre-taideohjelman puitteissa 2017-20 ja sen ovat rahoittaneet Ilmakehätutkimuksen keskus (INAR) ja Koneen Säätiö.

Teos on avoinna 21.8.2020 lähtien 24/7.

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ulla Taipale, kuraattori
puh: 040 511 0214
email: ulla.taipale@helsinki.fi

Kuvat

IC-98 eli Visa Suonpää ja Patrik Söderlund Kuivajärven rantakalliolla syksyllä 2019. Kuva: Ulla Taipale, 2019
IC-98 eli Visa Suonpää ja Patrik Söderlund Kuivajärven rantakalliolla syksyllä 2019. Kuva: Ulla Taipale, 2019
Lataa
Teos muodostuu 38 metsään ja yliopistokampukselle kirjoitetusta sanasta ja tavusta.               Kuvat: Patrik Söderlund
Teos muodostuu 38 metsään ja yliopistokampukselle kirjoitetusta sanasta ja tavusta. Kuvat: Patrik Söderlund
Lataa
Kuvataiteilija Andrei Baharev (kuvassa) ja perinnerakentaja Kaius Paetau kirjoittivat sanat ja tavut metsään. Kuvat: Ulla Taipale, 2019
Kuvataiteilija Andrei Baharev (kuvassa) ja perinnerakentaja Kaius Paetau kirjoittivat sanat ja tavut metsään. Kuvat: Ulla Taipale, 2019
Lataa
Kuvataiteilija Andrei Baharev ja perinnerakentaja Kaius Paetau (kuvassa) kirjoittivat sanat ja tavut metsään. Kuvat: Ulla Taipale, 2019
Kuvataiteilija Andrei Baharev ja perinnerakentaja Kaius Paetau (kuvassa) kirjoittivat sanat ja tavut metsään. Kuvat: Ulla Taipale, 2019
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 6195

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EESTTiedote

Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.

Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Sähköisten palveluiden käytössä vielä tehostettavaa, kymmenesosa metsänomistajista ei hyväksy lainkaan avohakkuita15.9.2020 16:00:00 EESTTiedote

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsänhoitotöiden myönteisiin vaikutuksiin uskovien suomalaisten metsänomistajien määrä on laskenut. Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Kolme neljäsosaa metsänomistajista pitää avohakkuita sopivana kasvatustapana, mutta usea kuitenkin rajoittaisi niiden käyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme