Taksimarkkinat avautuvat uusille pelureille – ovatko säännöt tasapuoliset kaikille?
Suomessa pitkään tiukkaan säännelty markkina aukeaa 1.7.2018, kun taksiala vapautetaan ELY-keskuksien valvomista autojen ja kuljettajien kiintiöistä, ja matkojen hinnoittelu niin ikään vapautuu. Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan taksialaan pätevät pitkälti samat mekanismit kuin muihinkin toimialoihin, joiden aiemmin suojatut markkinat avataan uusille toimijoille. Samanlaisia ilmiöitä oli havaittavissa 1990-luvulla, kun telealan markkinat vapautettiin Suomessa.
”Markkinoita voi avata monella tavalla. Olennaista on, tuleeko uudesta pelikentästä tasa-arvoinen kaikille toimijoille, vai saavatko jotkut kohtuuttomia etuja. Esimerkiksi Airbnb ja Uber osoittavat, että teknologia voi mullistaa erityisesti vahvasti säädeltyjä aloja. Myös muuttamalla lainsäädäntöä voidaan avata markkinoita uusille toimijoille, mutta silloinkin tarve muutokseen johtuu usein teknologisesta kehityksestä”, sanoo Aalto-yliopiston tohtoriopiskelija Eero Aalto.
Aalto on yhdessä tohtoriopiskelijakollegansa Zeerim Cheungin ja professori Robin Gustafssonin kanssa tutkinut pitkään Suomen ja Ruotsin telemarkkinoiden avautumista ja poliittista sääntelyn muutoksia 1980- ja 1990-luvuilla. Projekti on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston Teollisuuden digitaalinen murros -tutkimushanketta.
Aallon, Cheungin ja Gustafssonin tuore artikkeli markkinoiden kohtaamisesta, niiden sääntelystä ja johdon strategioista on juuri valittu johtamisen alan merkittävän Academy of Management -konferenssin parhaimmistoon.
Markkinoiden kohtaamisella tarkoitetaan sitä, että aiemmin erilliset markkina-alueet ja niillä toimivat yritykset alkavat kilpailla samalla markkinalla ja samoista asiakkaista. Taustalla on usein joko lainsäädännöllinen uudistus tai häiriön toimialalle aiheuttava ”disruptiivinen” teknologia tai palvelu. Muutos saa tutkijoiden mukaan suojatussa asemassa olleet toimijat reagoimaan hyvin samoin tavoin.
”Ensin vedotaan siihen, että pelisäännöt ovat muuttuneet epäreiluiksi eivätkä kohtele kaikkia toimijoita samoin. Kun sääntöjä sitten tasapuolistetaan, vedotaan siihen, että yhteinen etu vaatii vahvaa, entisenkaltaista sääntelyä. Toimialan vapauttamisessa on kuitenkin aina kyseessä uuden säännöstön luomisesta eikä vain purkamisesta. Silloin tärkeintä on varmistaa, että uusi säännöstö on sekä sama että tasapuolinen kaikille toimijoille”, Zeerim Cheung sanoo.
Vahvan sääntelyn suojaamat yritykset voivat tutkijoiden mukaan pitkällä tähtäimellä toimia omia etujaan vastaan. Sääntelyn vaaliminen saattaa toimintaympäristön muuttuessa pikemmin hankaloittaa liiketoimintaa. Itselle edullisen sääntelyn puolesta puhuminen ja lobbaaminen voi tuoda lyhytaikaista etua, mutta kun suojatulle markkinalle ilmestyy uusi toimija, kaikki voi muuttua.
”Yrityksen ajan mittaan kerryttämät resurssit voivat uusilla markkinoilla tuoda joko kohtuutonta kilpailuetua tai menettää arvonsa. Johdolle on olennaisinta päättää, miten toimia: suojata omaa asemaansa vaikuttamalla lainsäädäntöön vai muuttaa omaa toimintaansa ja innovoida uutta teknologiaa tai palveluita”, Eero Aalto selittää.
Pitkällinen, sääntelyyn perustuva suojattu markkina-asema tuo mukanaan myös alttiuden yllättäville, perustavanlaatuisille markkinahäiriöille. Kun uusi liiketoimintamalli tai digitaalinen palvelu ilmestyy markkinalle, vakiintunet toimijat saattavat olla pulassa ja menettää asemansa.
”Suomen taksimarkkinat ovat teknologisesti melko kehittyneitä, mutta digitaalisia palveluita suoraan asiakkaille on tarjottu vasta aivan viime vuosina. Suojatuilla markkinoilla toimiminen ja kilpailun puute eivät ole ajaneet kehittämään uusia liiketoimintamalleja, ja siksi Uber ja muut uudet digitaaliset palvelut ovat saaneet aikaan niin suuren myllerryksen”, Aalto jatkaa
”Vahva sääntely kantaa mukanaan riskiä vahvasta disruptiosta. Tutkimuksemme havainnollistaa mekanismeja, joilla teknologian kehitys tai muutokset lainsäädäntöön vaikuttavat kilpailuun, yritysten toimintaan ja kokonaisiin toimialoihin”, Cheung sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eero Aalto
Aalto-yliopisto, tuotantotalouden laitos
eero.aalto@aalto.fi
puh. 050 3484 303
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Nimitys: Aalto-yliopiston kehitysjohtajaksi Raili Pönni26.3.2024 16:32:11 EET | Tiedote
Raili Pönni on toiminut aiemmin yliopiston suunnittelupäällikkönä ja väliaikaisena kehitysjohtajana.
Aalto-yliopisto erottui edukseen kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa vuonna 202321.3.2024 13:41:01 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 19.3.2024 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2023. Vuonna 2023 Aalto-yliopisto erottui edukseen sekä kansallisissa että kansainvälisissä arvioinneissa ja yliopistovertailuissa. Keväällä yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman laatujärjestelmän auditoinnin ja sai arvion erinomainen kaikilta arviointialueilta. Aalto nousi Suomen ykköseksi kansainvälisen QS-rankingin kokonaisvertailussa ja oli koko maailmassa sijalla 109. Alakohtaisissa vertailuissa taide ja muotoilu oli sijalla 6 maailmassa. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 53. kansainvälisimmäksi yliopistoksi ja maailman 40. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Suomen Akatemian vuosittaisessa Tieteen tila -arvioinnissa Aalto-yliopiston kaikki keskeiset tutkimusalat ylittävät julkaisutoimintansa vaikuttavuudessa top 10 -indikaattorilla arvioituna suomalaisten yliopistojen keskiarvon, ja
Taloustieteilijä: Vesivoiman luonnonvaravero toisi tuloja ja parantaisi ympäristön tilaa13.3.2024 08:45:00 EET | Tiedote
Luonnonvaravero olisi keino ohjata ympäristönsuojelusta aiheutuvia kuluja niin, etteivät ne koituisi yksin sähkönkuluttajien kontolle.
50 vuotta täyttävän radio-observatorion uudet teleskoopit valmistuivat – jatkossa saamme tarkempaa tietoa esimerkiksi aurinkokunnan liikkeestä Linnunradalla7.3.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Teleskoopit avaavat uusia mahdollisuuksia monialaiseen avaruustutkimukseen ja -koulutukseen. Opiskelijoille on tarjoutunut ainutlaatuinen mahdollisuus suunnitella ja rakentaa monet teleskooppijärjestelmän keskeiset osat syöttötorvista antennien mekaniikkaan.
Tutkimus: Ihmisen toiminta ajanut maapallon makean veden kierron pois tasapainosta4.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Ihmisen toiminta on muokannut rajusti makean veden kiertokulkua maailmanlaajuisesti esiteolliseen aikaan verrattuna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme