Talouden isot murrokset voivat tukea Viitoskäytävän kasvua – metsät ja kaivokset ovat alueen talouden vankka perusta
”Viitoskäytävän vahvuuksia ovat runsaat metsämaat ja kaivosteollisuus, jotka muodostavat vankan perustan alueen arvontuotannolle. Lisäksi Viitoskäytävä tarjoaa vehreän ja runsasjärvisen seudun vapaa-ajan asumiseen ja matkailuun”, sanoo ekonomisti Veera Holappa.
PTT on julkaissut laajan selvityksen Viitoskäytävän merkityksestä alue- ja kansantaloudellisesta näkökulmasta. Selvityksessä käsitellään viennin rakennetta ja eri toimialojen arvonlisää, sekä tuotetaan tietoa väestörakenteesta, muuttoliikkeestä, koulutuksesta ja työllisyydestä.
Viitoskäytävän tärkeimmät toimialat ovat metsäteollisuus, kaivostoiminta sekä maa- ja elintarviketalous. Näiden toimialojen yrityksillä on suuri merkitys koko maan tuotannolle ja taloudelle. Viitoskäytävällä tuotetaan reilu neljäsosa koko Suomen metsätalouden arvonlisästä, ja alueelta kuljetetaan paljon puuta muihin kuntiin jalostettavaksi. Alueella toimii suuria metsäalan yrityksiä, kuten Andritz Oyj, Valmet Oyj ja Ponsse Oyj.
Merkittävä osa Suomen kaivosteollisuudesta sijaitsee Viitoskäytävällä ja kaivostoiminnan arvonlisästä 23 prosenttia tulee alueelta. Erityisesti malmien kaivuu on keskittynyt Viitoskäytävälle, mistä tulee lähes 90 prosenttia Suomessa kaivetuista malmeista. Alueen tärkein kaivos on Sotkamossa sijaitseva Terrafame Oy, joka on erikoistunut sähköautojen akkukemikaalien valmistukseen.
Viitoskäytävä on 900 kilometriä pitkä käytävä, joka muodostuu Valtatie 5:n ja Savon junaradan ympärille. Siihen kuuluu yhteensä 48 kuntaa.
Talouden isot murrokset tuovat mahdollisuuksia Viitoskäytävälle
Viitoskäytävällä on paljon potentiaalia hyötyä käynnissä olevista murroksista: Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä pakottavat taloudet järjestelemään toimintojaan uudella tavalla. Globalisaation haasteet ja järkkynyt turvallisuusilmapiiri vaativat tuotantoketjujen uudelleenorganisointia.
Viitoskäytävällä on esimerkiksi akkukemikaalien tuotantoa, joka tukee liikenteen sähköistymistä, ja maataloustuotteiden, monien malmien ja niiden rikasteiden huoltovarmuuden osalta Viitoskäytävän tuotanto on korvaamatonta. Uudet tuotteet, kuten puusta jalostettavat tekstiilikuidut, voivat jatkossa yhä korostaa Viitoskäytävän merkitystä. Lisäksi kasvavat etätyömahdollisuudet ja iso kausiväestö tukevat osaavan työvoiman saatavuutta sekä yritysten ja palveluiden kannattavuutta.
Monipuolisena mökki- ja matkailuseutuna Viitoskäytävän kunnat luovat suomalaisille laajat mahdollisuudet vapaa-ajan monipaikkaisuuteen. Viitoskäytävällä sijaitsee 22 prosenttia Suomen kesämökeistä, ja Kuopio on maan suosituin mökkikunta. Etelä-Savossa kausiväestö tuplaa väestön määrän vuoden aikana.
Koulutus ja logistiikkaketjut tärkeässä roolissa
Viitoskäytävän alueen investointien kasvu edellyttää alueen elinkeinoelämää jo nykyisellään palvelevan kattavan ammattikorkeakoulu- ja ammattikouluverkoston ylläpitoa ja kehittämistä. Riittävä opiskelupaikkojen tarjonta sekä alueen yritysten ja koulutuslaitosten välinen yhteistyö lisää todennäköisyyttä opiskelijoiden sijoittumiselle alueen yrityksiin tutkinnon suorittamisen jälkeen.
”Viitoskäytävän osalta erityinen huomio onkin kiinnitettävä koulutuspaikkojen määrään ja siihen, kuinka hyvin annettava koulutus vastaa nykyisten ja tulevien kasvualojen tarpeita”, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Viitoskäytävän suhteellinen vahvuus verrattuna muihin Suomen alueisiin verrattuna on fyysisissä tuotteissa. Tämän vuoksi toimiva ja kustannustehokas logistiikkaketju on välttämätön edellytys investoinneille. Erityisesti maanteiden, myös alemman tieverkon, toimivuus on ensiarvoisen tärkeää.
Maakunnista Viitoskäytävään kuuluvat Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. Pohjois-Pohjanmaan osalta alue rajautuu Koillismaahan eli Kuusamoon ja Taivalkoskeen. Itä-Lapista mukana ovat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla ja Sodankylä. Lisäksi mukana on historiallisista syistä Heinävesi, vaikka se liittyi 2021 alusta Pohjois-Karjalan maakuntaan.
Selvitys ”Viitoskäytävän taloudellinen merkitys Suomelle”, on julkaistu PTT:n verkkosivuilla. Tutkimuksen rahoitti Viitoskäytävä - kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke, joka on työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama aluekehitys-, verkostoitumis- ja edunvalvontahanke.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toimitusjohtaja Markus Lahtinen, markus.lahtinen@ptt.fi, 050 491 3842
Ekonomisti Veera Holappa, veera.holappa@ptt.fi, 040 631 7217
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Pikakommentti asuntojen hinnoista: Tammikuun sukellus loppui, mutta hinnat yhä alamaissa28.3.2024 08:52:24 EET | Tiedote
Asuntojen hinnat olivat helmikuussa yhä heikolla tasolla, mutta kevään mittaan markkinoilla saatetaan nähdä vilkastumista, arvioi PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita asuntomarkkinatilastoja. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat helmikuussa koko maassa 5,4 % edellisestä vuodesta, mutta nousivat 1,4 % tammikuusta.
PTT-ennuste: Ruuan hinta laskee maltillisesti26.3.2024 09:03:48 EET | Tiedote
Ruokamarkkinat etsivät uutta tasapainoa viime vuosien markkinashokkien jälkeen. Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan ruuan hinta laskee tänä vuonna 2 prosenttia, mutta niin hinnat kuin ruuantuotannon kustannuksetkin jäävät korkeammalle tasolle aiempiin vuosiin verrattuna. Maatalouden tuottajahinnat kääntyvät laskuun, ja maatalouden yrittäjätulo putoaa. Ennusteeseen tuo epävarmuutta etenkin se, alkavatko kotitaloudet kuluttaa vai säästää, kun reaalitulot nousevat.
Pikakommentti: Työllisyys suhteellisen hyvä olosuhteista huolimatta26.3.2024 08:26:17 EET | Tiedote
Työllisyys pysyy Suomessa yhä suhteellisen hyvällä tasolla, vaikka työmarkkinoilta ja taloudesta on tullut paljon huonoja uutisia, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk aamun työllisyyslukuja.
Muistutuskutsu: PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennusteen julkistus 26.3. - Miten käy ruuan hinnalle lähivuosina?21.3.2024 11:22:19 EET | Kutsu
Pellervon taloustutkimus PTT julkistaa kevään maa- ja elintarviketalouden ennusteensa webinaarissa tiistaina 26.3. klo 9.00
PTT-ennuste: Talous kääntyy taantumasta vuoden lopulla – julkisen talouden alijäämä pysyy suurena20.3.2024 10:00:13 EET | Tiedote
Suomen talous tarpoo vielä taantumassa, mutta loppuvuonna näkymät kirkastuvat, ja ensi vuonna on jo odotettavissa talouskasvua. Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia ja kasvaa vuonna 2025 1,2 prosenttia. Taloutta painavat vielä alaspäin rakentamisen alakulo ja heikko vientikehitys. Jo loppuvuonna taloutta alkavat piristää laskeva korkotaso ja inflaation talttuminen. Työllisyys heikkenee, mutta vain maltillisesti. Julkisen talouden alijäämä pysyy suurena muun muassa hyvinvointialueiden vaikeuksien ja lisääntyvien puolustusinvestointien vuoksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme