Talousennuste vuosille 2022–2024: Kohti pientä taantumaa – poikkeuksellisina aikoina
Työn ja talouden tutkimus LABORE ennustaa kuluvalle vuodelle 1,8 prosentin, ensi vuodelle 0,7 prosentin ja vuodelle 2024 2,1 prosentin talouskasvua. Kevään ennustetta vuodelle 2023 on korjattu 0,8 prosenttiyksikköä alaspäin heikentyneiden kansainvälisten talousnäkymien takia.
Ennusteessamme oletamme, että Suomen Venäjän-kauppa tyrehtyy lähes kokonaan eikä palaa ennustejakson aikana. Arvioimme, että Venäjän-kaupan tyrehtyminen ja kansainvälisen vientikysynnän heikentyminen supistavat tämän vuoden talouskasvua 1,5-2,0 prosenttiyksikköä. On edelleen epäselvää, miten kauan sota Ukrainassa jatkuu, millaiseen lopputulokseen siinä päädytään ja miten laajasti talouteen vaikutukset ulottuvat.
Sota Ukrainassa vaikuttaa kielteisesti euroalueen kasvuun. Euroalue jatkaa kuitenkin selvässä kasvussa tänä vuonna ja kohtalaisessa kasvussa seuraavina vuosina. Euroalueen energiakriisi saattaa kuitenkin hidastaa talouskasvua vielä enemmän kärjistyessään. Loppuvuonna euroalueen talouskasvu hyytyy ja euroalue ajautunee lievään taantumaan. Arviomme mukaan euroalueella kasvu jatkuu ensi vuonna.
Euroalueella inflaatio ei näy vielä palkkojen nousuna. Euroopan keskuspankki EKP on joutunut kuitenkin kiristämään rahapolitiikkaa nopeammin kuin keväällä arvioitiin. Myös euroalueen korot ovat nousseet vauhdilla. Inflaatio asettuu lähelle EKP:n tavoitetta vasta vuonna 2024. Rahapolitiikan kiristäminen hidastaa euroalueen talouskasvua huomattavasti.
Ennusteemme mukaan yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna, vaikka nopea inflaatio heikentää sitä. Alkuvuonna yksityinen kulutus on kasvanut voimakkaasti. Työllisyystilanne on parantunut ja palkkasumma on kasvanut merkittävästi muun muassa palvelualojen palautuessa pandemiasta ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Pandemian aikana kotitalouksille kertyi huomattava määrä säästöjä, koska kulutusmahdollisuudet heikentyivät. Arvioimme, että reaalipalkkojen äkillinen supistuminen ajaa kotitaloudet purkamaan osan näistä säästöistä tänä vuonna. Arvioimme kuitenkin, että loppuvuonna yksityinen kulutus supistuu eikä kasva ensi vuonna juurikaan.
Kuluvan vuoden inflaatioennustetta on korjattu huomattavasti ylöspäin. Tätä selittää osin energiakriisin kärjistyminen euroalueella. Nyt arvioimme, että inflaatio on keskimäärin 6,8 prosenttia kuluvana vuonna. Arvioimme myös, että ansiotaso nousee kuluvana vuonna kohtalaisesti, mutta ei kuitenkaan yhtä nopeasti kuin inflaatio. Näin ollen, reaaliansiot supistuvat tänä vuonna. On ilmeistä, että tilanteessa palkannousupaineet ovat kasvaneet. Myös yritysten palkanmaksuvara näyttäisi keskimäärin kehittyneen suotuisasti.
Valtion talous pysyy alijäämäisenä vuosina 2022-2024. Uudet menoerät puolustukseen, pakolaistilanteen hoitamiseen ja erilaisiin tukitoimiin nostavat valtiontalouden menoja merkittävästi. Vuoden 2023 budjetti on huomattavasti alijäämäinen. Valtio pyrkii esimerkiksi kompensoimaan sähkön korkeita hintoja. Ennusteemme mukaan valtionlainojen korot nousevat selvästi vuosien 2022–2024 aikana. Näin ollen julkisen sektorin korkomenoista tulee aikaisempaa merkittävämpi menoerä. Valtiontalouden tasapainottaminen vaatii menoleikkauksia tai veronkorotuksia, todennäköisesti molempia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sakari Lähdemäkiennustepäällikkö, erikoistutkijaMakrotalouden tutkimuslohko
Puh:040 940 2830sakari.lahdemaki@labore.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Palkkatasa-arvo toteutuu parhaiten palvelualojen naisomisteisissa yrityksissä19.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus valottaa yritysten omistajan sukupuolen yhteyttä naisten ja miesten väliseen palkkaeroon eri toimialoilla ja eri kokoisissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan naisten palkka on keskimäärin 11–12 prosenttia alhaisempi kuin miesten, mutta naisomisteisissa yrityksissä ero on pienempi. Teollisuuden alan yrityksissä sukupuolten välinen palkkaero on samankaltainen sekä nais- että miesenemmistön omistamissa yrityksissä. Palvelualoilla taas palkkaero on vähäisempi naisomisteisissa yrityksissä. Yksityisen palvelualan kasvun ja naisyrittäjyyden lisääntymisen myötä yleisen palkkatasa-arvon voitaisiin olettaa parantuvan. Tutkimus on hyväksytty julkaistaksi arvostetussa Journal of Population Economics -lehdessä.
Talousennuste vuosille 2024–2026: Vauhtiin päästään – riskejä edessä18.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden taantuma on jäämässä taakse. Talouskasvu on hidasta kuluvana vuonna, mutta arvoimme sen kiihtyvän tulevina vuosina. Yksityinen kulutus ja vienti vauhdittuvat vuosina 2025–2026. Julkinen talous on edelleen ongelmissa, ja velkasuhteen tasapainottaminen vaatii lisätoimia. Suotuisa talouskehitys edellyttää, että sopeutustoimet ovat monipuolisia. Riskit talouskasvulle liittyvät vaikeasti ennakoitavaan työmarkkinatilanteeseen ja kansainväliseen talouteen.
M&A-podcast: Kaikkien aika on kaikkien rahaa17.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Rakennusalan tuottavuus on laahannut paikoillaan 40 vuotta. Teknologia kehittyy, mutta talonvalmistus on yhtä tahmeaa kuin 1980-luvulla. Rakentaminen tarvitsee kumouksen, jossa työmaa ei ole lennosta ratkaistavien ongelmien ketju, vaan hyvin säädelty tehdas. Jos rakentaminen vakioidaan paremmin, kustannuksissa voidaan säästää jopa kymmeniä prosentteja ja läpimenoajat nopeutuvat tuntuvasti. Siksi MAX-podcastin uusi jakso kysyy: Onko raksa valmis uuteen aikaan? Ja kenen etu on takertua vanhaan? Jakso on toteutettu yhteistyössä Firan kanssa ja se on taltioitu live-yleisön edessä 11.4. Helsingin Bio Rexissä.
Vihreä siirtymä välttämätön myös talouden kasvun kannalta9.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen raportin mukaan vihreä siirtymä ei ole ainoastaan ympäristön kannalta järkevää, vaan se on välttämätöntä tulevaisuuden talouskasvulle. Raportin mukaan fossiilienergia ei maankuoresta lopu, mutta sen tuottaminen muuttuu innovaatioista huolimatta asteittain resurssi-intensiivisemmäksi.
Makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta8.4.2024 08:05:39 EEST | Tiedote
Makeisvero ja siitä seuranneet korkeammat hinnat eivät vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta, vahvistaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n ja Laboren uusi tutkimusraportti. Sen sijaan virvoitusjuomissa sokerillisten juomien korotettu vero ohjasi kulutusta voimakkaati sokerittomiin juomiin. Kulutusveroilla näyttää olevan terveysvaikutuksia vain, jos vero on tarkkaan kohdistettu ja läheinen sekä terveellisempi korvaava tuote löytyy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme