Työn ja talouden tutkimus LABORE

Talousennuste vuosille 2022–2024: Kohti pientä taantumaa – poikkeuksellisina aikoina

Jaa

Työn ja talouden tutkimus LABORE ennustaa kuluvalle vuodelle 1,8 prosentin, ensi vuodelle 0,7 prosentin ja vuodelle 2024 2,1 prosentin talouskasvua. Alkuvuonna koronapandemia hidasti vielä talouskasvua, mutta ensimmäisellä vuosipuoliskolla talous kasvoi silti voimakkaasti teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden vetämänä. Venäjän sota Ukrainaa vastaan, laajat vastapakotteet, haluttomuus kaupankäyntiin Venäjän kanssa ja energiakriisi ovat synkistäneet talousnäkymiä Euroopassa kevällä arvioitua enemmän. Kansainvälisen talouskasvun hiipumisen vanavedessä myös Suomen talous lipuu pieneen taantumaan loppuvuonna. Talous kääntyy kasvuun kuitenkin jo ensi vuonna. Valtion talous pysyy selvästi alijäämäisenä Ukrainan sodan myötä muodostuneiden uusien menopaineiden, mutta myös elvyttävän politiikan vuoksi.

Työn ja talouden tutkimus LABORE ennustaa kuluvalle vuodelle 1,8 prosentin, ensi vuodelle 0,7 prosentin ja vuodelle 2024 2,1 prosentin talouskasvua. Kevään ennustetta vuodelle 2023 on korjattu 0,8 prosenttiyksikköä alaspäin heikentyneiden kansainvälisten talousnäkymien takia.

Ennusteessamme oletamme, että Suomen Venäjän-kauppa tyrehtyy lähes kokonaan eikä palaa ennustejakson aikana. Arvioimme, että Venäjän-kaupan tyrehtyminen ja kansainvälisen vientikysynnän heikentyminen supistavat tämän vuoden talouskasvua 1,5-2,0 prosenttiyksikköäOn edelleen epäselvää, miten kauan sota Ukrainassa jatkuu, millaiseen lopputulokseen siinä päädytään ja miten laajasti talouteen vaikutukset ulottuvat. 

Sota Ukrainassa vaikuttaa kielteisesti euroalueen kasvuun. Euroalue jatkaa kuitenkin selvässä kasvussa tänä vuonna ja kohtalaisessa kasvussa seuraavina vuosina. Euroalueen energiakriisi saattaa kuitenkin hidastaa talouskasvua vielä enemmän kärjistyessään. Loppuvuonna euroalueen talouskasvu hyytyy ja euroalue ajautunee lievään taantumaan. Arviomme mukaan euroalueella kasvu jatkuu ensi vuonna. 

Euroalueella inflaatio ei näy vielä palkkojen nousuna. Euroopan keskuspankki EKP on joutunut kuitenkin kiristämään rahapolitiikkaa nopeammin kuin keväällä arvioitiin. Myös euroalueen korot ovat nousseet vauhdilla. Inflaatio asettuu lähelle EKP:n tavoitetta vasta vuonna 2024. Rahapolitiikan kiristäminen hidastaa euroalueen talouskasvua huomattavasti. 

Ennusteemme mukaan yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna, vaikka nopea inflaatio heikentää sitä. Alkuvuonna yksityinen kulutus on kasvanut voimakkaasti. Työllisyystilanne on parantunut ja palkkasumma on kasvanut merkittävästi muun muassa palvelualojen palautuessa pandemiasta ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Pandemian aikana kotitalouksille kertyi huomattava määrä säästöjä, koska kulutusmahdollisuudet heikentyivät. Arvioimme, että reaalipalkkojen äkillinen supistuminen ajaa kotitaloudet purkamaan osan näistä säästöistä tänä vuonna. Arvioimme kuitenkin, että loppuvuonna yksityinen kulutus supistuu eikä kasva ensi vuonna juurikaan. 

Kuluvan vuoden inflaatioennustetta on korjattu huomattavasti ylöspäin. Tätä selittää osin energiakriisin kärjistyminen euroalueella. Nyt arvioimme, että inflaatio on keskimäärin 6,8 prosenttia kuluvana vuonna. Arvioimme myös, että ansiotaso nousee kuluvana vuonna kohtalaisesti, mutta ei kuitenkaan yhtä nopeasti kuin inflaatio. Näin ollen, reaaliansiot supistuvat tänä vuonna. On ilmeistä, että tilanteessa palkannousupaineet ovat kasvaneet. Myös yritysten palkanmaksuvara näyttäisi keskimäärin kehittyneen suotuisasti. 

Valtion talous pysyy alijäämäisenä vuosina 2022-2024. Uudet menoerät puolustukseen, pakolaistilanteen hoitamiseen ja erilaisiin tukitoimiin nostavat valtiontalouden menoja merkittävästi. Vuoden 2023 budjetti on huomattavasti alijäämäinen. Valtio pyrkii esimerkiksi kompensoimaan sähkön korkeita hintoja. Ennusteemme mukaan valtionlainojen korot nousevat selvästi vuosien 2022–2024 aikana. Näin ollen julkisen sektorin korkomenoista tulee aikaisempaa merkittävämpi menoerä. Valtiontalouden tasapainottaminen vaatii menoleikkauksia tai veronkorotuksia, todennäköisesti molempia. 

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Työn ja talouden tutkimus LABORE
Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

040 940 1940https://labore.fi
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen talouden tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede. Lisäksi Labore tekee talousennusteita ja julkaisee Talous&Yhteiskunta-lehteä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Epävirallisen sektorin edunvalvonnalla tärkeä rooli sosiaaliturvajärjestelyiden laajentamisessa Tansaniassa28.11.2022 12:39:42 EET | Tiedote

Tutkimus osoittaa, että Tansaniassa hyvin pieni osa epävirallisesta työvoimasta on vakuutettu toimeentuloa uhkaavien riskien varalta. Hallitus on kuitenkin tehnyt uraauurtavia politiikkatoimia epävirallisen työvoiman vakuuttamiseksi – kehitys, jossa työntekijöiden paikallinen edunvalvonta on ollut mukana. Sosiaaliturvauudistukset Tansaniassa nojautuvat kuitenkin niin sanottuun produktivistiseen ideologiaan, joka suosii erityisesti tuotannolliseen toimintaan liittyvää sosiaaliturvaa, kuten maksuperustaisia sosiaalivakuutuksia ja yrityslainoja. Oikeusperiaatteeseen nojaavat sosiaaliturvan osat, kuten tarveperustaiset sosiaaliavustukset äärimmäisessä köyhyydessä eläville, ovat yhä riippuvaisia ulkomaisten kehitysapuorganisaatioiden kiinnostuksesta ja tuesta.

M&A-podcast: Maasta – poistu!4.11.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Maastapoistumis- eli arvonnousuvero on poliittisen keskustelun ärtynyt näppylä, jota puolueet eri syistä puristelevat. Onko se verovimmaisten turhaa puuhailua vai sisältyykö siihen oikea moraalinen pointti? Pitääkö vero hylätä Suomen kilpailukyvyn nimissä vai onko se väärä kannuste, joka ajaa yrittäjän pois maasta? M&A-podcastin jyrkät eetikot ratkaisevat tämän ohella kysymykset (1) onko robotti sittenkin duunarin kaveri, ja (2) mikä kirja pitää juuri nyt lukea, jos haluaa todella päteä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme