Tapio

Talousmetsä on koti monelle pölyttäjälle – Tuore opas nostaa esiin keinoja, joilla pölyttäjiä voidaan huomioida talousmetsien käsittelyssä

Jaa

Pölyttäjät ovat välttämättömiä viljakasvien sadontuotannolle, luonnonkasvien lisääntymiselle, ekosysteemien toiminnalle ja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Pölyttäjien määrän romahtaminen onkin viime vuosina huolestuttanut ympäri maailmaa. Suomessa pölyttäjille keskeisinä elinympäristöinä korostuvat maatalousympäristöjen lisäksi erilaiset metsäympäristöt, jotka peittävät valtaosan maastamme.

Luonnonhoito metsäpölyttäjien tukena -hankkeessa tuotettu uusi Pölyttäjien huomioiminen talousmetsien käsittelyssä -opas kokoaa valikoiman käytännön toimenpiteitä, joiden avulla metsänomistajat ja metsäammattilaiset voivat parantaa pölyttäjien elinolosuhteita talousmetsissä ja samalla edistää talousmetsien luonnon monimuotoisuutta.

– Pölyttäjien auttaminen ei vaadi uusia tai suuria toimenpiteitä, vaan sitä, että keskitytään oikeissa paikoissa oikeisiin asioihin. Esimerkiksi säästöpuuryhmiin ja yksittäisiksi säästöpuiksi kannattaa valita raitaa, pihlajaa, haapaa ja jalopuita, jotka tarjoavat pölyttäjille ravintoa ja myöhemmin lahopuuna pesimäpaikkoja, listaa hankkeen projektipäällikkö Sara Turunen.

Pölyttäjät ovat välttämättömiä metsämarjojen sadon onnistumisen kannalta

Suomen metsissä pölytystä tekevät pääosin mesipistiäiset, kukkakärpäset sekä yö- ja päiväperhoset. Metsämarjojen sato on riippuvainen hyönteispölytyksestä. Mustikan tärkeimpiä pölyttäjiä ovat kimalaiset, puolukan puolestaan kimalaiset ja maamehiläiset. Kukkakärpäset taas ovat keskeisiä lakan pölyttämisessä.

– Pölyttäjistä kannattaa pitää huolta, sillä muuten marjastaja joutuu palaamaan tyhjän sangon kanssa. Väljät ja valoisat reunavyöhykkeet niin metsäteiden, hakkuiden kuin peltojenkin reunamilla ovat pölyttäjille mieleen, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Janne Heliölä.

Metsäympäristön kasvillisuuden ja puulajiston monimuotoisuus ovat hyödyksi pölyttäjille

Pölyttäjät tarvitsevat keväästä syksyyn erilaisia ja eri aikaan kukkivia kasveja, jotka tarjoavat niille ravintoa. Pölyttäjät tarvitsevat metsäelinympäristöissä myös sopivia lisääntymispaikkoja. Pääosa pölyttäjistä on vahvasti lämpöhakuisia. Ne viihtyvät siksi kuivissa ja valoisissa pienympäristöissä. Poikkeuksiakin on: Esimerkiksi kukkakärpäset viihtyvät ja lisääntyvät kosteikoissa, soilla ja märällä lahopuulla.

Metsäteiden varsilla jopa 50 000 hehtaarin pölyttäjävyöhykepotentiaali

Metsäteiden reunamilla esiintyy usein paljon monipuolista ja kukkivaa ruohovartista kasvillisuutta. Tämän sekä lämpimän pienilmaston ansiosta tienvarret ovatkin metsäalueilla pölyttäjille mieluisia pienympäristöjä. Suomessa metsäautoteitä on noin 130 000 kilometriä. Jos tien varsien molemmin puolin olisi aina kaksi metriä avointa piennarta, tämä tekisi noin 50 000 hehtaaria pölyttäjävyöhykettä. Tienvarret kannattaakin niittää säännöllisesti – mutta vasta syyskesällä, kun mesikasvien kukinta ja pölyttäjien lisääntyminen ovat ohi.

Pölyttäjien huomioiminen talousmetsien käsittelyssä -opas on ladattavissa maksutta hankkeen verkkosivuilta.

Luonnonhoito metsäpölyttäjien tukena eli PÖLYMETSÄ-hanke (2021–2022) tarjoaa metsäalan toimijoille keinoja pölyttäjälajiston huomioimiseen osana talousmetsien hoitoa. Hanke on osa METSO-ohjelmaa, jonka tavoitteena on osaltaan pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen, sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys.

Lisätietoja:

Sara Turunen, asiantuntija, Tapio, sara.turunen@tapio.fi, p. +358 29 432 6839
Janne Heliölä, tutkija, SYKE, janne.heliola@syke.fi, p. +358 29 525 1164
Lauri Saaristo, johtava asiantuntija, Tapio, lauri.saaristo@tapio.fi, p. +358 29 432 6055

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Sara Turunen
Kuva: Sara Turunen
Lataa
Kuva: Sara Turunen
Kuva: Sara Turunen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tapio
Tapio
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki

02 9432 6000https://tapio.fi

Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija. Tarjoamme käytännön kokemukseen ja tutkimustietoon perustuvia asiantuntijapalveluita: luotettavaa tietoa, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Tapio jalkauttaa metsään ja luontoon liittyvää riippumatonta tietoa sekä toimintavaihtoehtoja metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön. Tapio kustantaa myös luontoaiheisia kirjoja. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tapio

Metsätuhot yleistyvät – Miten varautua riskeihin sääolosuhteiden muuttuessa?14.6.2022 07:12:02 EEST | Tiedote

Metsäntuntijat-podcastin 5. jaksossa Tapion metsänhoitotiimin vetäjä ja metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo, UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri ja Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski keskustelevat metsätuhoista ja miten metsänomistajat voivat parhaiten varautua niihin. Metsänhoidon suosituksiin päivitetään parhaillaan keinoja metsätuhoriskien hallintaan ja tuhojen ennaltaehkäisyyn. Työtä koordinoi Tapio; Liski ja Viiri osallistuvat siihen metsänhoidon suositusten johto- ja ohjausryhmän jäseninä.

EU:n tarjoama ”yhden koon malli” ei sovi Suomen metsiin – Metsäntuntijat-podcastissa keskustellaan EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön ja Suomen vaikuttamistyöstä2.6.2022 07:41:40 EEST | Tiedote

Mitä juuri nyt tulisi tietää EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön? Metsäntuntijat-podcastin 4. jaksossa Tapion johtava asiantuntija Kati Kontinen ja senior advisor Risto Päivinen saivat vieraakseen Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin ja Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Salon keskustelemaan EU:n lakialoitteiden ja strategiavalmisteluiden vaikutuksista Suomen metsätalouteen ja -teollisuuteen sekä suomalaisten tekemästä metsäpoliittisesta vaikuttamistyöstä EU:ssa.

Suomalaisissa metsissä työskentelee paljon ulkomaisia kausityöntekijöitä – uusi perehdytysmateriaali edistää heidän työturvallisuuttaan ja ammattitaitoaan17.5.2022 08:05:22 EEST | Tiedote

Metsäalan kausityöntekijöitä tulee Suomeen runsaasti muun muassa Virosta ja Ukrainasta. Ulkomaisten työntekijöiden osuus on kasvanut viime vuosina ja tulee lisääntymään myös tulevaisuudessa. Perusasioiden opastaminen esimerkiksi työturvallisuudesta, suomalaisen metsänhoidon käytännöistä ja työelämän pelisäännöistä työntekijöiden tuntemalla kielellä on tärkeää työn laadun ja työturvallisuuden edistämiseksi. Tapio laatii metsäalan ulkomaisen työvoiman käyttöön perehdytysmateriaalin istutus- ja raivaussahatöihin yhteistyössä laajan toimijajoukon kanssa Metsämiesten säätiön rahoittamassa ja Metsäkoulutus ry:n tukemassa hankkeessa.

Tietokirjauutuus kertoo metsien erikoisluonnontuotteista: kerkistä, mahlasta, pihkasta, pakurista ja leikkohavuista11.5.2022 07:34:54 EEST | Tiedote

Kuusenkerkistä koivunmahlaan – Lisäansioita omasta metsästä on kirjauutuus metsien erikoisluonnontuotteista: kuusenkerkistä, koivunmahlasta, leikkohavuista, pakurista ja pihkasta. Kirja sisältää käytännön ohjeita kerääjille, esimerkkilaskelmia keräämisen kannattavuudesta ja tietoa luonnontuotteiden käytöstä. Riina Karvosen tietokirja Kuusenkerkistä koivunmahlaan osuu tiukasti ajan hermoon. Kirja antaa tuoretta tietoa suomalaisten metsien mahdollisuuksista tuottaa muutakin kuin puuraaka-ainetta teollisuudelle. Kuusenkerkät, koivunmahla, leikkohavut, pakuri ja pihka. Siinä esimerkkejä niin sanotuista erikoisluonnontuotteista, joita saa kerätä vain metsänomistajan luvalla. Niiden keruu ei kuitenkaan estä puuntuotantoon tähtäävää metsänkasvatusta. Kuusenkerkistä koivunmahlaan esittelee edellä lueteltujen kaupallisesti merkittävimpien tuotteiden lisäksi lyhyesti esimerkiksi koivunlehdet, kuntan, jäkälän ja tuohen. – Minua kiinnostavat metsien monikäyttö ja se, miten taloudelliset ja ekologi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme