Talousvaliokunnan demarit: Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitukseen tarvitaan lisäystä

Suomen talous perustuu korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin. Suomessa tarvitaan vahvaa ja alueellisesti laajaa elinkeinoelämän kasvua ja työllisyyttä, jotta talouden lyhyen ja pitkän aikavälin haasteet kyetään kestävällä tavalla ratkaisemaan. Suomen talouskasvu perustuu jatkossakin ennen kaikkea osaamiseen, korkeasti koulutettuun työvoimaan ja korkeaan jalostusasteeseen. Tutkimuksella, osaamisen kehittämisellä ja innovaatioilla on keskeinen merkitys elinkeinorakenteen uudistumisessa. Tässä suhteessa hallituksen olisi pitänyt tehdä rohkeampia ratkaisuja.

Business Finlandille, entiselle Tekesille, osoitetut uudet panostukset ovat tervetulleita mutta eivät kompensoi niitä leikkauksia, joita hallituskaudella on tehty T&K&I-panostuksiin. SDP esittää T&K&I-panostuksiin 20 miljoonaan euron lisäystä niin että siitä kaksi miljoonaa euroa käytetään kiertotalouden edistämiseen ja kolme miljoonaa euroa luovien alojen kasvuohjelmaan.

Parempi kohdistaminen yritystukiin – painopisteenä T&K

Parlamentaarisen yritystukityöryhmän tärkein anti on se, että ryhmä kykeni määrittelemään yksimielisesti yritystukien myöntämisen uudistetut kriteerit. Nämä kriteerit vastaavat myös SDP asettamia tavoitteita ja nämä kriteerit antavat hyvän pohjan tehdä yritystukipäätöksiä jatkossa. Yritystukien painopiste tulee olla T&K -tuissa ja tukia tulee suunnata nykyistä enemmän säilyttävistä tuista uudistaviin ja niiden tulee osaltaan tukea enemmän uusia investointeja ja investointipolitiikalle asetettuja tavoitteita. Tukien tulisi olla ensisijaisesti määräaikaisia. Yritystukien karsimisesta saatuja tuloja tulee suunata T&K-panostuksiin.

SDP esittää, että tuetaan uusia yrityksiä ja pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä karsitaan energiapolitiikan päällekkäisiä ohjauskeinoja. Tarvitaan myös tehostamista ja kannustavuutta maatalouden tukijärjestelmiin. On tärkeää myös selkeyttää tukijärjestelmiä ja niiden hakemista sekä vähennetään hallinnollista taakkaa.

Parempi infa on tärkeää taloudelle ja ympäristölle – tarvitaan infrapoliittinen visio

Suomalainen liikennepolitiikka on ollut liian lyhytnäköistä. Suunnitelmia tehdään vain neljän vuoden hallituskausiksi, kun esimerkiksi muissa Pohjoismaissa hankkeet katsotaan ainakin seuraavan 12 vuoden ajanjaksolle. Tavoitteena pitää olla pidemmän aikavälin suunnittelu ja Suomen tavoitteiden rohkea esiintuonti.

Suomen tulee asemoida itsensä uudelleen logistiselle maailmankartalle. Suomen maantieteellinen asema Aasian ja Europan välillä on osattava hyödyntää täysimääräisesti sekä kytkettävä Venäjä mukaan. Kun ennen olimme logistiikassa mertentakainen saari, tulevaisuudessa olemmekin Aasian ja Euroopan logistinen solmupiste. Suomi ei ole onnistunut saamaan eurooppalaista väylärahoitusta (TEN-T) johtuen jo siitä tosiasiasta, että Suomessa ei ole valmiita suunnitelmia, joille hakea rahoitusta. Lisäksi liikennepolitiikka tulee Ruotsin tapaan nostaa koko valtioneuvoston tasolle – ei vain yksittäisen liikenne – ja viestintäministeriön vastuulla. Näin Suomen kanta tulee selkeästi esille ja menee läpi koko EU:n tasolla. Jäämeren rata kiinnostaa laajasti Eurooppaa ja on siksi hanke, jota pitää rohkeasti viedä eteenpäin.  

Hankkeiden toteuttamiseksi tulee ottaa käyttöön perinteisen budjettirahoituksen lisäksi myös hankeyhtiö ja rahoitusyhtiömalli.

Suomen tulee rakentaa logistinen ja infrapoliittinen visio, joka lähtee Suomen uudesta asemoitumisesta maanosien solmupisteenä, kasvupolitiikasta ja työmarkkinoiden toimivuudesta sekä kotimaamme aluekehityksestä.  

Valtion on oltava aktiivinen ja tunnollinen toimija

Valtion omistajapolitiikan tulee olla nykyistä aktiivisempaa ja valtion tulee säilyttää määräysvalta sellaisissa valtionyhtiöissä, joissa omistamisella turvataan valtion strategisia intressejä kuten huoltovarmuus sekä infrastruktuuri. SDP on esittänyt erityisesti pk-yrityksien vientiä tukevan erityisyhtiön perustamista yhteistyössä valtion ja yksityisen sektorin kanssa. Valtion kehittämisyhtiö Vake Oy:n tehtävä ja toimenkuva ja työnjako muiden toimijoiden kanssa vaatii selkeyttämistä. Viennin vahvistamiseksi olisi selvitettävä uuden julkisen ja yksityisen sektorin yhteisen erityistehtäväyhtiön tai muun yhteisön perustamista.

Valtion omaisuuden myyntituloista tulisi osa sijoittaa tulevaisuusinvestointeihin kuten T&K&I-panostuksiin, osaamiseen sekä infran parantamiseen.

Tällä hallituskaudella päättäväisyys ja into tehdä lisätoimia harmaan talouden torjumiseksi on ollut verkkaista, vaikka hallitus on hyväksynyt harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian vuosille 2016-2020. SDP:llä on ohjelmat harmaan talouden, talousrikollisuuden ja kansainvälisen veronkierron torjumiseksi. Keskeisiä esityksiä ovat mm. veronumeron käyttöönoton laajentaminen kuljetusalalle sekä tilaajavastuulainsäädännön kehittäminen niin, että veronmaksu sekä työehtojen ja muiden yhteiskuntavelvoitteiden hoitaminen varmistetaan koko alihankintaketjussa.

Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain yli 30 miljardia. On tärkeätä, että varmistetaan mm. hankintasopimuksia tehtäessä, että myös alihankintaketjuissa olevat yritykset noudattavat yhteiskunnan pelisääntöjä. Verohallinto on arvioinut, että verkkoon yhteydessä olevat sähköiset kassakoneet toisivat harmaan talouden torjunnasta vuotuisen 120-140 miljoonan euron verotuoton. Hallituksen tulisi saattaa uudistus pikaiseen valmisteluun, kuten eduskunta viime vuonna alkoholilainsäädäntöä käsitellessään edellytti. Uudistus mahdollistaisi myös kirjanpidon ja verotuksen automatisoinnin.