Lähes kolme neljästä vastaajasta kokee, että oman taloyhtiö energiatehokkuudessa on parantamisen varaa. Vain noin joka viides vastaaja on sitä mieltä, että oma taloyhtiö on varautunut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kuten lisääntyviin helteisiin, sateisuuteen ja tuulisuuteen.

”Tyypillisen taloyhtiön hallituksen edustajan päätöksentekoa ohjaavat tiukasti eurot, mutta hän pitää taloyhtiön energia-asioita ja niiden parantamista tärkeänä ja on lähtökohtaisesti motivoitunut kehittämään asioita nykyistä parempaan suuntaan”, kertoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet kokevat kuitenkin, ettei heillä ja heidän edustamillaan taloyhtiöillä ole riittävästi tietoa ja osaamista energia- ja ilmastoasioista. Vain puolet kyselyn vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että oman taloyhtiön isännöinnin osaaminen on riittävää energiatehokkuusasioista. Lähes kolmannes vastaajista ei osaa ottaa kantaa asiaan.

”Jos yhteensä noin puolet vastaajista ei osaa ottaa osaamisen tasoon kantaa tai ei pidä isännöinnin osaamista riittävänä, tilannetta voi pitää huolestuttavana. Näillä asioilla on merkittävä vaikutus asumiskustannuksiin, asumisviihtyvyyteen, ympäristöasioihin ja esimerkiksi taloyhtiön arvoon”, Petri Pylsy sanoo.

Energiatehokkuuden parantamisen pitäisi olla taloudellisesti kannattavaa

Noin 70 prosenttia vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että energiatehokkuuden parantamisen pitäisi olla taloudellisesti nykyistä kannattavampaa, jotta omassa taloyhtiössä ryhdyttäisiin toimenpiteisiin. Vastauksia tarkastellessa on huomioitava, että kysely tehtiin alkukesästä touko-kesäkuussa.

”On mahdollista, että huomattavasti suurempi joukko pitäisi energiatehokkuustoimia tämän hetken energian hinnoilla taloudellisesti kannattavina”, Petri Pylsy toteaa.

Vastaajista melkein puolet, lähes 45 prosenttia, kokee, ettei tiedä mistä ja miten energiatehokkuuden parantaminen pitäisi aloittaa tai että energia-asiat jäävät muiden pakollisten asioiden jalkoihin.

”Pidän mahdollisena, että vastaajien kokemukset voivat osittain olla seurausta siitä, että ajatuksissa on heti isot remontit ja ettei arkisia asioita, kuten huoltotoimia, välttämättä mielletä riittävästi energiatehokkuutta parantaviksi toimenpiteiksi. Valtaosa vastaajista ja heidän edustamistaan taloyhtiöistä on kuitenkin toiminut tavalla tai toisella energiankäytön tehostamiseksi, sillä 73 prosenttia kertoo, että taloyhtiössä on tehty viimeisen viiden vuoden aikana jokin tai joitakin toimenpiteitä energian- tai vedenkäytön vähentämiseksi”, Petri Pylsy sanoo.

Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokysely toteutettiin 24.5.-9.6.2022. Verkkokyselynä toteutettuun kyselyyn vastasi 2913 vastaajaa. Vastaajat olivat Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten jäsentaloyhtiöiden edustajia. Vastaajista 61 prosenttia oli hallituksen puheenjohtajia ja 31 prosenttia hallituksen jäseniä. Vastaajista 69 prosenttia oli asuinkerrostaloyhtiöistä ja 27 prosenttia rivitaloyhtiöistä. Vastaajista pääkaupunkiseudulta oli noin 28 prosenttia, muualta Etelä-Suomesta 22 prosenttia, Länsi-Suomesta 34 prosenttia, Itä-Suomesta 8 prosenttia ja Pohjois-Suomesta 7 prosenttia.