Talvilinnusto seuraa ilmastonmuutosta nopeammin kuin pesimälinnusto Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
Ilmastonmuutos siirtää lajien levinneisyysalueita kohti napa-alueita ja vuoristojen lakia, mikä johtaa linnustomuutoksiin. Koska huomattava osa linnuista on muuttolintuja, joiden muuttomatkan pituus vaihtelee lajikohtaisesti, voivat linnustomuutokset tapahtua eri nopeudella pesimä- ja talviaikana. Uusi suomalaisvetoinen tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että linnustomuutos on huomattavasti nopeampaa talvella kuin pesimäaikaan.
- Ilmastonmuutos muokkaa linnustoa niin, että eteläiset lajit runsastuvat ja pohjoiset lajit vähenevät, kertoo tutkimusta vetänyt intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteelliseltä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Talvilinnuston nopeampi muuttuminen johtunee siitä, että linnut ovat vähemmän paikkauskollisia talvehtimisalueilleen kuin pesimäalueilleen. Osa lajeista pystyy vaihtamaan maisemaa vielä keskellä talvea, jos sää sattuisi viilenemään. Lämpötilan nousu lisäsikin talvisen linnuston vuosittaista muutosnopeutta. Pesimäaikana yksilöt ovat puolestaan sidottuja tiettyyn ympäristöön useamman kuukauden ajaksi ja ne eivät voi vaihtaa paikkaa kesken pesinnän, vaikka sää muuttuisi.
- Suomessa talvilinnusto on etenkin muuttunut useiden eteläisten nopeasti runsastuneiden lajien kuten tukkasotkan, mustarastaan ja tiklin, myötä. Talvien lämmetessä kesää nopeammin meidän talvilinnusto muuttuu vastaisuudessakin vauhdikkaasti, Lehikoinen selventää.
Tutkimuksessa tarkasteltiin linnustomuutoksia kahdeksassa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa ja Kanadassa 1980-luvulta lähtien. Aineisto kattaa yli 1200 lintulajia ja hyvin erilaisia lintuyhteisöjä. Tästä huolimatta tulokset olivat molemmilla mantereilla varsin samansuuntaiset.
- Yhteensä tutkimus kattoi havaintoja lähes kolmesta miljardista linnusta. Tällaisen aineiston kerääminen ei olisi mahdollista ilman ahkeria vapaaehtoisia harrastajia Lehikoinen kiittelee.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisesti arvostetun Journal of Animal Ecologyn verkkosivuilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Lehikoinen, intendentti, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, Helsingin yliopisto, 045-1375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Päivi Sirkiä, erikoissuunnittelija, Suomen ympäristökeskus, SYKE, 050-5910466 , paivi.sirkia@syke.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme