Helsingin yliopisto

Talvivaaran kaivos on romahduttanut lähijärvien ekologian

Jaa

Talvivaaran kaivostoiminnan päästöt ovat muuttaneet lähialueen järvet kemiallisesti kerrostuneiksi suola-altaiksi, joiden pohja on lähes kokonaan eloton, todetaan Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

Talvivaaran kaivoksen alajuoksulla, muutaman kilometrin päässä kaivosalueelta oleva Kivijärvi on ollut useiden Talvivaaran/Terrafamen kaivoksesta aiheutuneiden juoksutusten ja vuotojen kohteena vuodesta 2008 lähtien.
 
Pahin vuoto tapahtui vuonna 2012, jolloin kaivoksen vesivarastona käytetystä altaasta pääsi vuotamaan ympäristölle vahingollista, suolaista ja metallipitoista vettä ja sakkaa noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Tästä noin 240 000 kuutiometriä päätyi kaivosalueen ulkopuolelle.
 
Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen tutkimusyksikkö ECRU on Kivijärven pohjasedimenttejä tarkastellessaan havainnut, että kaivokselta vuotaneet suolapitoiset vedet ovat kerrostaneet järven vesipatsaan niin, etteivät alusvesi ja päällysvesi enää sekoitu.
 
– Kivijärveen on syntynyt jyrkkä kemiallinen harppauskerros, joka erottaa pinnan kevyemmän veden pohjaa lähellä olevasta tiheästä ja enemmän suoloja sisältävästä raskaammasta vedestä. Lisäksi hajotustoiminta on kuluttanut järven pohjan tuntumasta hapen, ja koko järven pohja on käytännössä kuollut, toteaa kaivostoiminnan vesistövaikutuksista väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Jaakko Leppänen.
 
Suolaantumisen biologiset vaikutukset yllättivät tutkijat.
 
– Lajiston monimuotoisuus on romahtanut, ja metsäjärville tyypilliset leväyhteisöt ovat korvautuneet murtovesissä viihtyvillä lajeilla, kertoo sedimentin levälajistoa tutkinut dosentti Jan Weckström.
 
Myös järven äyriäislajisto on muuttunut suuresti. Muutosten syyksi todettiin kuitenkin suolaantumisen lisäksi myös raskasmetallien ja muiden ympäristömyrkkyjen aiheuttamat muutokset eliöiden ravinnonsaannissa.
 
Uuden tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä ne osoittavat että vesien suolaantuminen saattaa olla ekologisilta vaikutuksiltaan monimetallikaivosten suurin vesistöjä muuttuva tekijä.
 
– Hapanta kaivosvalumaa on perinteisesti pidetty yhtenä vakavimpana kaivosten ratkaisemattomana ympäristöongelmana, mutta suolaantumisen aiheuttamat ekologiset ongelmat tulisi nostaa nyt myös vakavasti esille, korostaa tutkimusta johtanut professori Atte Korhola.
 
Monissa maissa kaivosvesien raskasmetallipitoisuuksia kontrolloidaan lainsäädännöllä, mutta Talvivaaran tapaus osoittaa, että kaivausalueelta juoksutetun suolapitoisemman veden määrä voi jo sellaisenaan olla vakava ongelma ympäristön tilalle. Maailmalla on lukuisia monimetallikaivoksia, joiden läheisyydessä odottavat samansuuntaiset ongelmat.
 
 
 _______________________

 
 Leppänen, J., Weckström, J. & Korhola, A. (2017). Multiple mining impacts induce widespread changes in ecosystem dynamics in a boreal lake. Scientific Reports 7, doi: 10.1038/s41598-017-11421-8

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkija Jaakko Leppänen, puh. 041 543 9736, jaakko.leppanen@helsinki.fi
dosentti Jan Weckström, puh. 050 448 6471, jan.weckstrom@helsinki.fi
professori Atte Korhola, puh. 050 415 4528, atte.korhola@helsinki.fi

viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme