Helsingin yliopisto

Talvivaara/Terrafamen suolaantuneet kaivosvedet ovat merkittävästi muuttaneet Jormasjärven vedenlaatua ja eliöyhteisöjä

Jaa

Helsingin yliopiston tutkijat vahvistavat, että suolaantuneiden kaivosvesien vaikutukset voivat olla merkittävät vielä kaukana valuma-alueen alajuoksulla, vaikka kaivosvesi kulkisi useammankin laskeutumisaltaan läpi.

Näytteenottoa Jormasjärvellä. Kuva: ECRU
Näytteenottoa Jormasjärvellä. Kuva: ECRU

Talvivaaran monimetallikaivosta operoivan Terrafamen suolaantuneet kaivosvedet ovat muuttaneet Jormasjärven vesikemian ja eliöyhteisöjen rakennetta niin ajallisesti kuin alueellisestikin. Kaivosvesien päästöjen vaikutusten merkittävyyttä korostaa lisäksi se, että tutkimuksen kohteena ollut Jormasjärvi kuuluu Suomen 200 suurimman järven joukkoon. 

– Kaivoksen toiminnan aloittamisen jälkeiset ympäristövaikutukset ovat selkeät, vaikka Jormasjärvi on suhteellisen suurikokoinen järvi, pinta-alaltaan 21 km2, ja se on järjestyksessään vasta neljäs järvi kaivosalueelta lähtevässä valuvesien järviketjussa, kertoo tutkija Jaakko Leppänen bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Järven ohittava purkuputki auttaa vain osittain

Jormasjärvi sijaitsee kaivoksen pohjoispuolella ja siihen on valunut kaivosvesiä kolmen järven Salminen, Kalliojärvi ja Kolmisoppi, sekä niitä yhdistävien jokien kautta kaivoksen koko toiminnan ajan vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2015 rakennettu purkuputki ohjaa kaivosvedet Jormasjärven ohi suoraan vielä suurempaan Nuasjärveen, jonka pinta-ala on 96 km2. Tästä huolimatta Jormasjärveen valuu edelleen pienempiä määriä kaivosvettä.

Tutkimustulokset osoittavat selkeän negatiivisen muutoksen Jormasjärven sähkönjohtavuudessa, etenkin Tuhkajoen sisääntulouoman lähistöllä. Sähkönjohtokyky kertoo veteen liuenneiden mineraalien ja suolojen määrästä. 

Myös vesieliöiden, kuten piilevät, vesikirput ja surviaissääsken toukat, lajistomuutokset kohti suolaisempaa vettä sietäviä lajeja ovat voimakkaimmat Tuhkajoen tulouoman lähettyvillä. Muutokset niin vesikemiassa kuin vesieliöissä kuitenkin vähenevät siirryttäessä kohti Jormasjärven poistouomaa, Jormasjokea. 

Tutkijat osoittivat myös voimakkaan ajallisen muutoksen vesieliöiden lajistossa - tilastollisesti merkittävin muutos tapahtuu kaivoksen toiminnan aloittamisen jälkeen. Lajistomuutos kohti paremmin suolapitoista vettä sietäviä lajeja on ollut voimakasta kaivoksen toiminnan aloittamisen jälkeen.

– Kaivosten vesistövaikutukset tulisi ottaa tulevaisuudessa entistä paremmin huomioon, etenkin kun paine entistä suurempien ja malmiköyhien kaivosten avaamiseen kasvaa, toteaa dosentti Jan Weckström

Malmiköyhien kaivosten, kuten esimerkiksi Terrafamen kaivoksen ympäristökuormitus on suuri, sillä tarvittavan malmimäärän saamiseksi on louhittava suuria määriä kalliota, jolloin prosessissa ylijäävän sivukiven määrät kasvavat. 

Ympäristömuutoksen tutkimusyksikkö ECRU toimii Helsingin yliopiston Ympäristö- ja ekosysteemit tutkimusohjelmassa, Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Dosentti Jan Weckström, puh. 050 448 6471, jan.weckstrom@helsinki.fi
Tutkija Jaakko Leppänen, jaakko.leppanen@helsinki.fi
Dosentti Tomi Luoto, tomi.luoto@helsinki.fi

Kuvat

Näytteenottoa Jormasjärvellä. Kuva: ECRU
Näytteenottoa Jormasjärvellä. Kuva: ECRU
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461, eeva.karmitsa@helsinki.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kansainvälinen tutkimus auttoi lopettamaan peltosirkun metsästyksen Ranskassa23.5.2019 08:55:38 EESTTiedote

Suomessa äärimmäisen uhanalainen peltosirkku on ollut Ranskassa perinteinen kulinaristinen herkku. Luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet sen laitonta, mutta silti jatkunutta metsästystä pitkään, ja vuonna 2016 Euroopan komissio määräsi Ranskan lopettamaan metsästämisen harjoittamisen ja vei asian lintudirektiivin vastaisena EU:n tuomioistuimeen. Euroopan laajuinen tutkimus osoitti, että Ranskassa tapahtuva perinteinen peltosirkun metsästys on kestämätöntä. Ranskan valtio päätti tämän tutkimuksen tulosten perusteella suojella peltosirkun tiukasti ja saada metsästyksen loppumaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme