Tammikuun 2023 vesitilannekatsaus: Talvitulva (Pohjalaismaakunnat)

Tulvakorkeuksia ja jääpatoja
Lapväärtin-Isojoella Peruksen sillan alapuolelle (Kristiinankaupunki) syntyi 14.–15.1. jääpato, joka nosti nopeasti yläpuolista vedenpintaa noin 90 sentillä. Jääpato saatiin purettua niin, että vesi pääsi virtaaman padottavan alueen ohi. Myös mm. Isojoella, Närpiössä ja Kruunupyyssä syntyi pitkähköjä jääkasaumia, joista ei kuitenkaan aiheutunut tulvariskiä. ELY-keskus seurasi jokien jäätilannetta maastokäyntien ja useiden riistakameroiden avulla.
Jokien virtaamat nousivat tammikuun puolivälin jälkeen ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suuriksi. Kyrönjoella Ilmajoen Nikkolan mittausasemalla vedenpinta nousi vajaassa viikossa yli kaksi metriä. Samoin Lapuanjoella Liinamaassa vedenpinta nousi yli kaksi metriä päätyen noin puoli metriä ns. tulvarajan yläpuolelle. Kyrönjoen alaosalla virtaama nousi tasolta 20 m3/s lähes 200 kuutioon sekunnissa. Lapuanjoen alaosalla virtaama nousi tasolta 30 m3/s yli 120 kuutioon sekunnissa. Keskimääräinen kevättulvavirtaama Kyrönjoen alaosalla on noin 300 m3/s ja Lapuanjoen alaosalla noin 200 m3/s.
Myös säännösteltyjen järvien pinnat nousivat selvästi. Seinäjoella Kalajärven tekojärven vedenpinta nousi noin 30 cm ja päätyi säännöstelyn ylärajan tuntumaan. Lapuanjoen vesistöalueella Hirvijärven tekojärven ja Kuortaneenjärven vedenpinnat nousivat noin 25 cm ja Ähtävänjoella Lappajärven vedenpinta nousi noin 10 cm. Juoksutusten lisäyksissä pyrittiin huomioimaan alapuolisen jokialueen jäätilanne.
Sään viiletessä ja sateiden vähentyessä jokien virtaamat lähtivät laskusuuntaan tammikuun loppua kohti. Säännösteltyjä järviä alettiin tammikuun lopulla vähitellen laskea kohti kevättä, jotta seuraaville sulamisvesille saadaan tilaa.
Talvitulva näkyi vedenlaadussa
Harvinainen talvitulva nosti vedenpinnat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan joissa tulvalukemiin. Tämä näkyi vedenlaadussa: vesi sameutui ja kiintoainepitoisuudet nousivat. Myös fosforipitoisuudet olivat hyvin korkeita esimerkiksi Kyrönjoessa ja Lapuanjoessa. Keski-Pohjanmaalla virtaaman nousu jäi pienemmäksi ja Perhonjoen vedenlaatu vastasi paremmin talvikauden arvoja. Varsinaisia happamuusongelmia ei suuremmissa joissa havaittu ja mitatut pH-arvot olivat 5,5–6 välillä. Pienemmissä rannikon jokivesistöissä happamuustilanne on luultavasti ollut kuitenkin tätä huonompi.
Happitilanne järvissä pysyi varsin hyvänä. Sulamisvesien vuoksi vedenpinta järvissä oli korkealla ja siten happivarastot olivat hyvät. Mikäli talvi pysyy lauhana ja jäät lähtevät aikaisin, ei isompia happiongelmia pitäisi olla odotettavissa.
Pohjavedenpinnat kääntyivät nousuun
Talvelle tyypillisen tapaan pohjavedenpinnat olivat tammikuun alussa laskusuunnassa. Poikkeuksellisen lämpimän kelin ja vesisateiden ansiosta pohjavesivarannot saivat täydennystä tammikuun puolessavälissä, ja pinnankorkeudet kääntyivät noususuuntaan. Varsinkin rannikolla roudan syvyys väheni ja maaperään pääsi suotautumaan enemmän sade- ja pintavettä. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjaveden pinnankorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvoissa tai hieman sen yläpuolella. Pohjavesi on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla koko alueella.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919
sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Kantatien 67 parantaminen välillä Ilmajoki-Seinäjoki - Yleissuunnitelmaluonnosta esitellään yleisötilaisuudessa16.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus laatii yleissuunnitelmaa kantatielle 67 välille Ilmajoki-Seinäjoki. Suunnittelualue alkaa Hannukselantien liittymästä Ilmajoelta ja päättyy kantatien 67 nelikaistaisen osuuden alkuun Seinäjoella.
NTM-centralen i Södra Österbotten har gett kontaktmyndighetens utlåtande om MKB-programmet för Metsä Board Oyj:s kartongfabrik i Kaskö (Österbotten)15.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Metsä Board Oyj planerar att bygga en kartongfabrik i Kaskö på samma industriområde där den nuvarande kemiska pappersmassafabriken är belägen. I projektalternativen granskas utökning av den kemiska pappersmassafabrikens produktionskapacitet till 460 000 ton per år, tillverkning av bestruken falskartong 800 000/1 200 000 t/år, produktion av mekanisk massa 290 000/540 000 t/år, byggande av arkningsanläggning eller arkning av kartong i en annan fabrik utomlands och byggande av en biopanna på mindre eller över 300 MW.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Metsä Board Oyj:n Kaskisten kartonkitehtaan YVA-ohjelmasta (Pohjanmaa)15.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Metsä Board Oyj suunnittelee Kaskisiin kartonkitehdasta, joka sijoittuu nykyisen kemihierretehtaan kanssa samalle tehdasalueelle. Tutkittavissa vaihtoehdoissa tarkastellaan kemihierretehtaan tuotantokapasiteetin nostoa 460 000 tonniin vuodessa, päällystetyn taivekartongin valmistusta 800 000/1 200 000 t/v, mekaanisen massan valmistusta 290 000/540 000 t/v, arkittamon rakentamista tai arkituksen teettämistä toisella tehtaalla ulkomailla ja alle tai yli 300 MW:n biokattilan rakentamista.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Vaasan CAM-tehtaan YVA-ohjelmasta (Pohjanmaa)14.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Freyr Battery Finland Oy suunnittelee CAM-tehdasta Vaasaan Laajametsän suurteollisuusalueelle. Tehdas tuottaisi katodiaktiivista materiaalia (CAM), jota käytetään sähköautojen sekä sähkön varastointisovelluksiin liittyvissä akuissa.
Förbättring av riksväg 3 på avsnittet Helsingby–Laihela Ett utkast till utredningsplan presenteras på möten för allmänheten14.3.2023 08:30:00 EET | Tiedote
NTM-centralen i Södra Österbotten utarbetar en utredningsplan för riksväg 3 på avsnittet Helsingby–Laihela. Målet för förbättringsprojektet är en fyrfilig, högklassig och säker riksvägsförbindelse mellan Laihela och Vasa. Projektet förbättrar trafiksäkerheten och gör trafiken smidigare samt förkortar restiderna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme