UKK-instituuttiUKK-instituutti

Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen opiskelijoista vain murto-osa liikkuu terveyden kannalta riittävästi

Jaa

Liikemittarilla mitattuna kuusi kymmenestä alakoulun oppilaasta liikkuu suosituksen mukaan, mutta toisen asteen opiskelijoista vain joka kahdeskymmenes, selviää Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja UKK-instituutin yhteistyössä tekemästä raportista.

Koulumatkakysely Tampereen kaupunkiseutu ja UKK-instituutti
Koulumatkakysely Tampereen kaupunkiseutu ja UKK-instituutti

Koululaiset kävelevät ja pyöräilevät koulumatkoilla aiempaa enemmän

Kyselyn tulosten perusteella suurin osa peruskoululaisista kävelee ja pyöräilee alle kolmen kilometrin koulumatkat vuodenajasta riippumatta.

– Tulos kuvaa lähikouluperiaatteen etuja, sillä se tukee lyhyitä alle kolmen kilometrin koulumatkoja, kertoo Tampereen kaupunkiseudun kehittämispäällikkö Satu Kankkonen.
– Esimerkiksi Tampereella koulupaikan määräytymiseen vaikuttavia kriteereitä ovat kodin ja koulun välinen etäisyys sekä alueen liikenteelliset olosuhteet, Kankkonen täydentää.

Kyselyn mukaan toisella asteella kävelyn ja pyöräilyn suosio lisääntyi alle kilometrin koulumatkoilla kaikkina vuodenaikoina 5 prosenttiyksikköä. Vastaavana ajankohtana omien lihasten käyttö lisääntyi 1–3 kilometrin koulumatkoilla 2 prosenttiyksikköä.

Koulumatkojen koettuun turvallisuuteen halutaan panostaa

– Koulumatkojen koettu turvallisuus on kehittynyt, mutta parannettavaa on edelleen. Turvattomuuden tunne syntyy jostain: usein kyse on muista liikkujista, sanoo Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru.

Koulumatkan koettu turvallisuus kävellen ja pyöräillen on pysynyt samalla tasolla viimeisen kolmen vuoden ajan. 90 % vastaajista kokee kävelyn erittäin tai melko turvalliseksi liikkumismuodoksi.

– Myönteisestä kehityksestä huolimatta liikkumisen turvallisuuteen halutaan panostaa tulevaisuudessakin. Tämän vuoksi seudulla käynnistyy kestävän liikkumisen suunnitelma, jossa vaaranpaikkoja kartoitetaan. Jo ennen suunnitelmaa voi todeta, että kaikkien tulisi liikkua siten, ettei muiden tarvitsisi kokea turvattomuutta, Touru täydentää.

Yläkoululaisten ulkoilu välitunneilla vaihtelee kunnittain

Lyhyiden matkojen kulkeminen omia lihaksia käyttäen vähenee, kun lapsi siirtyy yläkouluun. Liikkumisen väheneminen murrosiän myötä näkyy sekä kysely- että liikemittarituloksissa.

– Suosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua reippaalla tai rasittavalla teholla vähintään tunti päivässä. Liikemittarilla mitattuna noin 60 prosenttia alakoulun oppilaista liikkuu suosituksen mukaan, mutta toisen asteen opiskelijoista enää 5 prosenttia, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu.

Kyselyn perusteella Tampereen kaupunkiseudun kunnat eroavat merkittävästi toisistaan keinoissa, joilla edistetään lasten ja nuorten liikkumista koulupäivän aikana. Esimerkiksi Nokialla ja Kangasalla vain joka kymmenes yläkoulun oppilas raportoi, että välitunnit vietetään pääsääntöisesti ulkona, kun taas Pirkkalan, Oriveden ja Lempäälän yläasteilla näin raportoivat lähes kaikki vastaajat.

Liikkumisen edistämiseksi myös olosuhteiden kehittäminen on tärkeää.
– Lasten osallisuus koulupihan suunnitteluun on vielä verrattain harvinaista. Yläkoulujen piha-alueita voisi tutkimuksen mukaan kehittää edelleen liikuntapaikkoina ottamalla oppilaat mukaan suunnitteluun, Kankkonen kannustaa.

Joka kymmenes lapsi ei osallistu järjestettyyn vapaa-ajan toimintaan

13 % lapsista ei osallistu ollenkaan järjestettyyn harrastustoimintaan. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 12 %.
– 13 % on huolestuttava lukema. Koulun liikunnalliset kerhot eivät yksin näyttäisi olevan ratkaisu asiaan; 71 % vastaajista, joiden kouluissa kerhoja on, ei kuitenkaan osallistu niihin. Toisaalta koronan valossa huojentavaa on se, että nousua on vain yksi prosentti, Kankkonen pohtii.

Kyselyn mukaan 40 prosentilla peruskouluikäisistä yhdensuuntainen harrastusmatka on korkeintaan 3 kilometriä. Näistä matkoista vanhemman kyydissä henkilöautolla kuljettiin noin neljännes (26 %).

Kysely keräsi lähes 8 000 vastausta

Raportin tulokset perustuvat vuoden 2021 lopulla Tampereen kaupunkiseudulla toteutettuun koulumatka- ja liikkumiskyselyyn sekä UKK-instituutin keräämään alueelliseen LIITU-tutkimuksen liikemittariaineistoon.

Kolmatta kertaa toteutettuun koulumatka- ja liikkumiskyselyyn vastasi 7 975 Tampereen kaupunkiseudun peruskoululaista, toisen asteen opiskelijaa ja alakoululaisen huoltajaa. Kyselyllä kerättiin tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta koulussa, koulumatkoilla ja vapaa-ajalla. 

Tampereen kaupunkiseudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Satu Kankkonen
kehittämispäällikkö / hyvinvointipalvelut, Tampereen kaupunkiseutu
puh. 040 588 1902, satu.kankkonen@tampereenseutu.fi

Tapani Touru
liikennejärjestelmäpäällikkö, Tampereen kaupunkiseutu
puh. 040 503 4237, tapani.touru@tampereenseutu.fi

Päivi Kolu
tutkija, UKK-instituutti
puh. 050 564 4220, paivi.kolu@ukkinstituutti.fi

Kuvat

Koulumatkakysely Tampereen kaupunkiseutu ja UKK-instituutti
Koulumatkakysely Tampereen kaupunkiseutu ja UKK-instituutti
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

UKK-instituutti
UKK-instituutti
Kaupinpuistonkatu 1
33500 TAMPERE

03 282 9111https://ukkinstituutti.fi

UKK-instituutti

UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia.

Mittaamme säännöllisin väliajoin eri väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa. Kehitämme kustannusvaikuttavia toimintamalleja terveellisen liikkumisen edistämiseen. Ennaltaehkäisemme ja vähennämme kaatumisia sekä liikunta- ja urheiluvammoja tutkitusti tehokkailla menetelmillä. Tuotamme tietoa liikkumisen yhteiskunnallisesta merkityksestä päätöksenteon tueksi.

Tampereen kaupunkiseutu

Tampereen kaupunkiseutu on kahdeksan kunnan ja 0,4 miljoonan asukkaan kestävän kasvun metropoli.

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä teemme Suomen vaikuttavinta seutuyhteistyötä, jotta kuntalaisten arki on sujuvaa ja seutumme tulevaisuus kestävää. Rakennamme yhdessä kansainvälistä, hiilineutraalia kaupunkiseutua.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti

Paikallaanolo aiheuttaa 1,5 miljardin euron vuotuiset kustannukset3.5.2022 06:05:00 EEST | Tiedote

Päivittäinen yli kahdeksan tunnin paikallaanolo valveilla ollessa aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain noin 1,5 miljardin euron kustannukset Suomessa, selviää UKK-instituutin koordinoimasta tutkimuksesta. Nyt julkaistu tutkimus on jatkoa vuonna 2018 julkaistulle raportille, jonka mukaan vähäinen reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä aiheuttaa vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. Se on yhteydessä kolmeen neljäsosaan paikallaanolon ja lähes puoleen liikkumattomuuden terveydenhuollolle aiheuttamista kustannuksista. Yhteensä liian vähäinen liikkuminen ja runsas paikallaanolo aiheuttavat siis noin 4,7 miljardin vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme