Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen opiskelijoista vain murto-osa liikkuu terveyden kannalta riittävästi
Koululaiset kävelevät ja pyöräilevät koulumatkoilla aiempaa enemmän
Kyselyn tulosten perusteella suurin osa peruskoululaisista kävelee ja pyöräilee alle kolmen kilometrin koulumatkat vuodenajasta riippumatta.
– Tulos kuvaa lähikouluperiaatteen etuja, sillä se tukee lyhyitä alle kolmen kilometrin koulumatkoja, kertoo Tampereen kaupunkiseudun kehittämispäällikkö Satu Kankkonen.
– Esimerkiksi Tampereella koulupaikan määräytymiseen vaikuttavia kriteereitä ovat kodin ja koulun välinen etäisyys sekä alueen liikenteelliset olosuhteet, Kankkonen täydentää.
Kyselyn mukaan toisella asteella kävelyn ja pyöräilyn suosio lisääntyi alle kilometrin koulumatkoilla kaikkina vuodenaikoina 5 prosenttiyksikköä. Vastaavana ajankohtana omien lihasten käyttö lisääntyi 1–3 kilometrin koulumatkoilla 2 prosenttiyksikköä.
Koulumatkojen koettuun turvallisuuteen halutaan panostaa
– Koulumatkojen koettu turvallisuus on kehittynyt, mutta parannettavaa on edelleen. Turvattomuuden tunne syntyy jostain: usein kyse on muista liikkujista, sanoo Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru.
Koulumatkan koettu turvallisuus kävellen ja pyöräillen on pysynyt samalla tasolla viimeisen kolmen vuoden ajan. 90 % vastaajista kokee kävelyn erittäin tai melko turvalliseksi liikkumismuodoksi.
– Myönteisestä kehityksestä huolimatta liikkumisen turvallisuuteen halutaan panostaa tulevaisuudessakin. Tämän vuoksi seudulla käynnistyy kestävän liikkumisen suunnitelma, jossa vaaranpaikkoja kartoitetaan. Jo ennen suunnitelmaa voi todeta, että kaikkien tulisi liikkua siten, ettei muiden tarvitsisi kokea turvattomuutta, Touru täydentää.
Yläkoululaisten ulkoilu välitunneilla vaihtelee kunnittain
Lyhyiden matkojen kulkeminen omia lihaksia käyttäen vähenee, kun lapsi siirtyy yläkouluun. Liikkumisen väheneminen murrosiän myötä näkyy sekä kysely- että liikemittarituloksissa.
– Suosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua reippaalla tai rasittavalla teholla vähintään tunti päivässä. Liikemittarilla mitattuna noin 60 prosenttia alakoulun oppilaista liikkuu suosituksen mukaan, mutta toisen asteen opiskelijoista enää 5 prosenttia, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu.
Kyselyn perusteella Tampereen kaupunkiseudun kunnat eroavat merkittävästi toisistaan keinoissa, joilla edistetään lasten ja nuorten liikkumista koulupäivän aikana. Esimerkiksi Nokialla ja Kangasalla vain joka kymmenes yläkoulun oppilas raportoi, että välitunnit vietetään pääsääntöisesti ulkona, kun taas Pirkkalan, Oriveden ja Lempäälän yläasteilla näin raportoivat lähes kaikki vastaajat.
Liikkumisen edistämiseksi myös olosuhteiden kehittäminen on tärkeää.
– Lasten osallisuus koulupihan suunnitteluun on vielä verrattain harvinaista. Yläkoulujen piha-alueita voisi tutkimuksen mukaan kehittää edelleen liikuntapaikkoina ottamalla oppilaat mukaan suunnitteluun, Kankkonen kannustaa.
Joka kymmenes lapsi ei osallistu järjestettyyn vapaa-ajan toimintaan
13 % lapsista ei osallistu ollenkaan järjestettyyn harrastustoimintaan. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 12 %.
– 13 % on huolestuttava lukema. Koulun liikunnalliset kerhot eivät yksin näyttäisi olevan ratkaisu asiaan; 71 % vastaajista, joiden kouluissa kerhoja on, ei kuitenkaan osallistu niihin. Toisaalta koronan valossa huojentavaa on se, että nousua on vain yksi prosentti, Kankkonen pohtii.
Kyselyn mukaan 40 prosentilla peruskouluikäisistä yhdensuuntainen harrastusmatka on korkeintaan 3 kilometriä. Näistä matkoista vanhemman kyydissä henkilöautolla kuljettiin noin neljännes (26 %).
Kysely keräsi lähes 8 000 vastausta
Raportin tulokset perustuvat vuoden 2021 lopulla Tampereen kaupunkiseudulla toteutettuun koulumatka- ja liikkumiskyselyyn sekä UKK-instituutin keräämään alueelliseen LIITU-tutkimuksen liikemittariaineistoon.
Kolmatta kertaa toteutettuun koulumatka- ja liikkumiskyselyyn vastasi 7 975 Tampereen kaupunkiseudun peruskoululaista, toisen asteen opiskelijaa ja alakoululaisen huoltajaa. Kyselyllä kerättiin tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta koulussa, koulumatkoilla ja vapaa-ajalla.
Tampereen kaupunkiseudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu Kankkonen
kehittämispäällikkö / hyvinvointipalvelut, Tampereen kaupunkiseutu
puh. 040 588 1902, satu.kankkonen@tampereenseutu.fi
Tapani Touru
liikennejärjestelmäpäällikkö, Tampereen kaupunkiseutu
puh. 040 503 4237, tapani.touru@tampereenseutu.fi
Päivi Kolu
tutkija, UKK-instituutti
puh. 050 564 4220, paivi.kolu@ukkinstituutti.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
UKK-instituutti
UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia.
Mittaamme säännöllisin väliajoin eri väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa. Kehitämme kustannusvaikuttavia toimintamalleja terveellisen liikkumisen edistämiseen. Ennaltaehkäisemme ja vähennämme kaatumisia sekä liikunta- ja urheiluvammoja tutkitusti tehokkailla menetelmillä. Tuotamme tietoa liikkumisen yhteiskunnallisesta merkityksestä päätöksenteon tueksi.
Tampereen kaupunkiseutu
Tampereen kaupunkiseutu on kahdeksan kunnan ja 0,4 miljoonan asukkaan kestävän kasvun metropoli.
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä teemme Suomen vaikuttavinta seutuyhteistyötä, jotta kuntalaisten arki on sujuvaa ja seutumme tulevaisuus kestävää. Rakennamme yhdessä kansainvälistä, hiilineutraalia kaupunkiseutua.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti
Nuorten ja nuorten aikuisten tyypin 2 diabetes yleistynyt muuta Eurooppaa nopeammin Suomessa7.3.2024 07:01:00 EET | Tiedote
Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyden kasvuprosentti alle 25-vuotiailla oli Suomessa suurempi kuin missään muussa Global Burden of Disease -tutkimuksessa vertaillussa Länsi-Euroopan maassa. Esiintyvyys kasvoi Suomessa 285 % vuodesta 1990 vuoteen 2019.
Lasten ja nuorten liikkumisen LIITU-tutkimus on käynnistynyt – tutkimus toteutetaan sekä perusopetuksessa että toisen asteen oppilaitoksissa20.2.2024 08:02:35 EET | Tiedote
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus tuottaa sekä valtakunnallista että paikallista tietoa perusopetuksen oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden liikkumisesta, paikallaanolosta ja unesta. Tutkimus on parhaillaan käynnissä useilla paikkakunnilla ympäri Suomea.
Mediakutsu seminaariin: Liikkuminen muutosten paineessa5.10.2023 13:37:35 EEST | Tiedote
UKK-instituutin 33. Terveysliikuntapäivät järjestetään 11.–12.10.2023. Terveysliikuntapäivät tarjoavat ajankohtaisen näkymän talouden, palvelurakenteiden ja väestössä tapahtuviin monenlaisiin muutoksiin, ja miten ne sekä haastavat että helpottavat liikkumisen edistämistyötä. Seminaarin yhteistyökumppani on Työeläkeyhtiö Varma. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seminaariin. Seminaari on toimittajille maksuton.
Yksi minuutti kertoo paljon fyysisestä kuormittumisesta28.9.2023 12:40:01 EEST | Tiedote
Kestävyyskunnon taso kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman pitkään yli 30 ml/kg/min. Tämä selvisi UKK-instituutin väestötutkimusaineistoja yhdistävässä analyysissä.
Selvitys: kansallispuistoissa liikkuminen säästi yhteiskunnan rahoja 164 miljoonaa euroa viime vuonna15.9.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Metsähallitus ja UKK-instituutti ovat laskeneet ensimmäisen kerran luonnossa liikkumisen hyödyt kansantaloudelle. Vuonna 2022 ihmisten liikkuminen kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla vähensi yhteiskunnan kustannuksia 164 miljoonalla eurolla. Liikkuminen luonnossa tuo yhteiskunnalle säästöä kahdella tavalla: luontoliikunta vähentää kansansairauksista aiheutuneita kustannuksia ja auttaa ihmisiä pysymään työkykyisinä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme