Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Tampereen yliopiston selvitys maakuntien rahoituksesta: Maakuntien verotusoikeus kytkeytyy tehtävien mittakaavaan

Jaa

Maakuntien erilaisten rahoitusmallien soveltuvuuden tarkastelussa tulee arvioida, mitkä ovat ylipäätään maakuntatason ja sen toiminnan tavoitteet. Mikäli tavoitteena on rakentaa itsehallinnollinen aluehallinto, tämä edellyttää itsenäisyyttä myös rahoitustavan suhteen, arvioidaan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Lotta-Maria Sinervon maakuntaveroa käsittelevässä tutkimuksessa.

Kuntaliitto, Keva, KT, Kuntarahoitus ja Avainta tiedottavat
Julkaistavissa
5.2.2018 klo 12.00

Tampereen yliopiston selvitys maakuntien rahoituksesta:
Maakuntien verotusoikeus kytkeytyy tehtävien mittakaavaan

Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulon jälkeen maakuntien toimintaa on tarkoitus rahoittaa valtion budjettirahoituksena. Alkuvaiheen ratkaisu on kuitenkin väliaikainen, ja pysyvää rahoitusmallia tulisi selvittää seuraavan hallituskauden aikana. Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin maakuntien pohjoismaisia rahoitusmalleja ja arvioitiin eri vaihtoehtojen sovellettavuutta Suomessa. 

Maakuntien erilaisten rahoitusmallien soveltuvuuden tarkastelussa tulee arvioida, mitkä ovat ylipäätään maakuntatason ja sen toiminnan tavoitteet. Mikäli tavoitteena on rakentaa itsehallinnollinen aluehallinto, tämä edellyttää itsenäisyyttä myös rahoitustavan suhteen, arvioidaan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Lotta-Maria Sinervon maakuntaveroa käsittelevässä tutkimuksessa.

Tampereen yliopiston toteuttama tutkimus Miten maakuntia rahoitetaan?on ensimmäinen laaja-alainen maakuntien verotusta ja muita rahoitusmuotoja koskeva Pohjoismainen vertailututkimus. Sen ovat tilanneet Kuntaliitto, Kuntarahoitus, Keva, KT Kuntatyönantajat ja Avainta ry.

- Maakunta- ja sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on julkisen talouden kustannusten hillintä. Tämä merkitsee erityisen huomion kiinnittämistä maakuntien toimintaan liittyviin kannustimiin, toteaa tutkija Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopistosta.

- Jos kehysmenettely tehdään joustamattomaksi, tämä voi aiheuttaa maakunnille ongelmia lakisääteisten tehtävien menojen kattamisessa. Budjettikurin hallinnassa on löydettävä tasapainoinen ratkaisu, toteaa Sinervo.

Suomalaisten maakuntien tehtäväkenttää kaavaillaan poikkeuksellisen laajaksi

Vertailututkimuksessa on tarkasteltu laaja-alaisesti maakuntien rahoitusmalleja eri Pohjoismaissa. Tehtäviä rahoitetaan hyvin erityyppisillä ratkaisuilla, esimerkiksi Tanskassa maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan pääosin terveydenhuollon tehtäviä hoitavat maakunnat rahoitetaan valtionosuuksilla ja kuntien maksuosuuksina.

Ruotsissa maakunnat vastaavat puolestaan muiden pienempien tehtäväkokonaisuuksien ohella erityisesti terveydenhuoltoon liittyvistä tehtävistä. Ruotsissa tehtävistä reilu 70 prosenttia rahoitetaan maakuntien omilla verotuloilla. Asiakas- ja käyttömaksujen osuus maakuntien toiminnan rahoituksesta on vertailumaissa suhteellisen pieni.

Tampereen yliopiston analyysin mukaan valtakunnallisiksi katsottuja tehtäviä voidaan rahoittaa valtion rahoituksella, kun taas paikallisten tehtävien hoitamisessa omat verotulot nähdään sopivana rahoitusmuotona.

- Tutkimuksessa käy hyvin ilmi, että maakuntien rahoitusmallin valinnassa on ratkaisevaa, että sillä on selkeä yhteys tehtävien luonteeseen ja laajuuteen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

- Suomessa kuntasektorin henkilökunnasta arviolta noin puolet on siirtymässä maakuntien palvelukseen. Suomeen suunniteltujen maakuntien tehtäväkentästä on tulossa poikkeuksellisen laaja verrattuna muihin Pohjoismaihin, toteaa kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT Kuntatyönantajista.

Vahva talouden ohjaus vai tehokkuuteen kannustava verotusoikeus?

Perustuslain mukaisesti maakunnilla tulisi Suomessa olla itsehallinto, arvioidaan Tampereen yliopiston selvityksessä. Suomalaisten maakuntien itsehallinto on mahdollista toteuttaa säätämällä maakunnille verotusoikeus, niin kuin Ruotsissa, rajoitetulla verotusoikeudella, kuten Norjassa tai valtion rahoituksella, niin kuin Tanskassa.

Perinteisesti verotusoikeuden ja siihen liittyvän budjettivastuun katsotaan kannustavan tehokkaaseen taloudenhoitoon. Mikäli maakuntien toiminnan rahoitus perustuu vain valtion rahoitukseen, verotusoikeuden mukanaan tuomat kannustimet jäävät puuttumaan.

- Selvityksen perusteella näyttää siltä, että verotusoikeutta kannattaa vakavasti harkita maakuntien pysyvänä rahoitusmallina. Uskon, että veronmaksajatkin hyötyisivät siitä paitsi tehokkaan, myös läpinäkyvän ja vastuullisen taloudenhoidon kautta, arvioi Kuntarahoituksen vt. toimitusjohtaja Esa Kallio.

- Toimintamenojen rahoittamisen lisäksi on investointien rahoitus ratkaistava kestävällä tavalla. Pidemmän päälle verotusoikeus, laajemmin oma varainhankinta ja niitä täydentävä valtionosuusjärjestelmä vahvistaa maakuntien omaa päätäntävaltaa ja toiminnan tuloksellisuutta, jatkaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Maakuntien nykysuunnitelman mukainen rahoitusratkaisu on näin alkuvaiheessa väliaikainen. Pysyvää rahoitusmallia tulisi selvittää huolellisesti seuraavan hallituskauden aikana, väliaikaisen mallin kokemusten perusteella.

Lisätietoja:
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, tutkija,
yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo, p. 050 509 9042
Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Keva, toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043
Kuntarahoitus, vt. toimitusjohtaja Esa Kallio, p. 050 337 7953
KT Kuntatyönantajat, kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, p. 040 547 7710
Avainta Avaintyönantajat, toimitusjohtaja, Vesa Laine p. 050 524 9551

Julkaisu: Miten maakuntien toimintaa rahoitetaan?

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets förslag till reformministergruppen: Kommunernas finansieringsansvar för utkomststödet bör slopas och ansvaret för arbetsmarknadsstödet halveras25.5.2018 13:45Tiedote

I landskaps- och vårdreformen har man ännu inte tagit ställning till hur finansieringsansvaret för det grundläggande utkomststödet och arbetsmarknadsstödet kommer att fördelas från år 2020 mellan staten, kommunerna och de nya landskapen. Kommunförbundet anser att finansieringsandelen för det grundläggande utkomststödet i sin helhet bör överföras från kommunerna till landskapen när ansvaret för organiseringen och finansieringen av den övriga socialvården överförs, säger Kommunförbundets verkställande direktör Jari Koskinen.

Kuntaliitto esittää reformiministeriryhmälle: Kuntien rahoitusvastuu poistettava toimeentulotuesta ja rahoitusvastuu työmarkkinatuessa puolitettava25.5.2018 13:36Tiedote

Maakunta- ja sote-uudistuksessa ei toistaiseksi ole tehty päätöstä siitä, miten perustoimeentulotuen ja työmarkkinatuen rahoitusvastuu jakautuu uudistuksen jälkeen vuodesta 2020 alkaen valtion, kuntien ja uusien maakuntien välillä. Kuntaliitto katsoo, että kuntien nykyisen perustoimeentulotuen rahoitusosuuden tulee siirtyä kokonaisuudessaan vuoden 2020 alusta kunnilta maakuntien vastuulle osana muun sosiaalihuollon järjestämisvastuun ja rahoituksen siirtymistä, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.

Tjänsterna inom offentlig upphandling samlas i ett bolag24.5.2018 14:07Tiedote

Kompetensen inom offentlig upphandling i Finland samlas i ett enda bolag. Framöver kan statens, kommunernas och de nya landskapens gemensamma upphandlingar skötas på ett och samma ställe. Då kan upphandlingskompetensen utvecklas och inköpsvolymerna sammanslås till större helheter, vilket effektiviserar upphandlingen och ger skattebesparingar. Tack vare arrangemanget kan också enhetligare moderna arbetsformer införas vid offentlig konkurrensutsättning, och det gör det lättare för alla företag, också små, att delta i offentliga anbudsförfaranden.

Julkisten hankintojen palvelut yhteen yhtiöön24.5.2018 13:52Tiedote

Julkisten hankintojen osaamista kootaan Suomessa yhteen yhtiöön. Jatkossa valtion, kuntien ja perustettavien maakuntien yhteishankinnat on mahdollista hoitaa samasta paikasta. Näin saadaan kehitettyä hankintaosaamista ja yhdistettyä ostomäärät suuremmaksi kokonaisuudeksi, mikä tehostaa hankintaa ja säästää veroeuroja. Muutos mahdollistaa myös yhtenäisemmät modernit toimintatavat julkisissa kilpailutuksissa, mikä helpottaa kaikkien yritysten, myös pienten, osallistumista julkisiin tarjouskilpailuihin.

Kuntaliiton johtaja Tarja Myllärinen: Sote-uudistuksen säästötavoitteet ja toteutusaikataulu kaipaavat realismia22.5.2018 10:20Tiedote

Kuntaliiton sote-asioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen peräänkuuluttaa realismia maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoon. – Esimerkiksi valtiovarainministeriön esittämät arviot teknologiaratkaisujen säästöpotentiaalista osana kustannuskehityksen hillintää kuulostavat ylioptimistisilta. Merkittävät hyödyt eivät tule teknologian käyttöönotolla, vaan toimintamallien muutoksilla pitkällä aikavälillä, Tarja Myllärinen totesi sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivien avaustilaisuudessa Jyväskylässä 22.5.2017.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme