Helsingin yliopisto

Tanssijan aivot reagoivat nopeasti musiikin muutoksiin ja osoittavat voimakasta yhteyttä tunne- ja muistitietoon liittyvillä aivotaajuuksilla

Jaa

Hanna Poikosen väitöstutkimuksen mukaan ammattitanssijoiden aivot reagoivat musiikin muutoksiin ammattimuusikoita nopeammin. Tanssijoiden aivotoiminta oli erilaista verrokkiryhmiin nähden musiikin kuuntelutilanteessa myös pidemmällä aikavälillä.

Musiikkia on tutkittu neurotieteen näkökulmasta jo vuosikymmeniä ja sen on osoitettu aktivoivan sekä aivokuoren alueita että syvempiä aivojen rakenteita. Tanssin neurotiede sen sijaan on nuori, mutta nopeasti kasvava tieteenala.

Diplomi-insinööri Hanna Poikonen kehitti väitöstutkimuksessaan menetelmiä tanssin synnyttämien aivokuoren prosessien ymmärtämiseksi Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Tutkimuksessaan hän vertasi ammattitanssijoiden ja -muusikoiden aivotoimintaa näitä taiteita harrastamattomiin koehenkilöihin tanssiesityksen katselun aikana.

Tulosten mukaan musiikin äkkinäisten muutosten, pidemmän aikavälin musiikin kuuntelemisen ja audiovisuaalisen tanssiesityksen aikana tanssijoiden aivotoiminta poikkesi muusikoista ja verrokkiryhmästä.

– Aivoissa musiikin muutos näkyi refleksinomaisena ennen kuin tanssija ehti tulkita sitä tietoisella tasolla. Lisäksi havaitsin tanssijoilla vahvempaa synkronisaatiota matalalla theta-taajuudella, Poikonen sanoo.

Theta-synkronisaatio liitetään tunne- ja muistiprosesseihin, jotka ovat keskeisissä asemissa henkilökohtaisissa muistoissa sekä vuorovaikutuksessa niin ympäröivän tilan kuin muiden ihmisten kanssa.

Tulokset tukevat aikaisempia löydöksiä, joissa tanssijoiden ääni- ja liikeaivokuorten todettiin kehittyneen ainutlaatuisella tavalla.

– Ammattitanssijoilla ja -muusikoilla tehdyt tutkimukset osoittavat eri aistien vuorovaikutteisen informaation ja liikkeen aivoalueiden tärkeyden tanssin ja musiikin herättämissä aivoprosesseissa, Poikonen lisää.

Omassa tutkimuksessaan hän käytti koehenkilöiden aivotoiminnan mittaamiseen kehittämiään aivosähkökäyrämenetelmiä – tapahtumasidonnaisia aivovasteita musiikkipiirteiden nopeiden muutosten aivovaikutusten tutkimiseen ja kahden elektrodikanavan välille syntyvää vaihesynkroniaa tutkittaessa aivokuoren toiminnan muutoksia tanssi- ja musiikkihavainnon aikana pidemmällä aikajänteellä.

Uusia menetelmiä jalostamalle niille voitaisiin löytää myös hoidon kehittämiseen ja arvioimiseen liittyviä sovelluskohteita.

­– Kehittämääni metodologista kokonaisuutta voitaisiin soveltaa terapian vaikuttavuuden arvioinnissa ja ilmaisullisten terapioiden, kuten tanssi- ja liiketerapian, kehittämisessä pidemmälle osana kokonaisvaltaista hoito-ohjelmaa esimerkiksi Parkinsonin taudin, muistisairauksien, autismin ja kipu- ja mielialahäiriöiden oireiden lievittämiseksi, Poikonen sanoo.

Hanna Poikonen väittelee 11.5. klo 12  Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Dance on Cortex: ERPS and phase synchrony in dancers and musicians during a contemporary dance piece”. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen luentosalissa 12. Osoite: Fabianinkatu 33, 00170 Helsinki.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Hanna Poikonen, hanna.poikonen@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme