Tapio

Tapio edistää soiden ennallistamista Helmi-elinympäristöohjelmassa

Jaa

Tapio jatkaa Suomen metsäkeskuksen kanssa veden palauttamiseen soveltuvien suojelusoiden kartoittamista. Tänä vuonna kartoitetaan maastossa 45 suojelusuota, joille on arvioitu voitavan palauttaa vettä suon luontaiselta valuma-alueelta. Kartoituskäynnille kutsutaan maanomistajat mukaan. Kartoitus on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on palauttaa vesiä 400 suojelusuolle yksityisiltä ja valtion mailta vuoteen 2030 mennessä.

Kuva: Maija Kauppila, Tapio
Kuva: Maija Kauppila, Tapio

Vesienpalauttamisella tarkoitetaan suolle luontaisesti kuuluvien vesien ohjaamista takaisin suojelusuolle, joka on kuivunut suota ympäröivän ojituksen seurauksena. Vesiä voidaan palauttaa kaivamalla oja sopivasta kohdasta yksityismaalta suojelualueelle. Kohdassa tulee olla riittävä vietto suojelusuolle päin, jotta metsänkasvatukseen tarkoitettu yksityismaa ei vety. Usein suojelusuon viereinen kaistale on metsänkasvatukseen kannattamatonta. Tällöin maanomistajalla voi olla halutessaan mahdollisuus myydä kaistale vettymisriskialuetta osaksi suojelusuota.

Maanomistajat osallistetaan kartoituskäynneille

Vuonna 2022 maastokartoitetaan 45 kohdetta. Vesienpalautukseen mahdollisesti sopivia kuivuneita kohteita on tällä hetkellä paikannettu 430 kappaletta. Maastokartoituksesta ilmoitetaan suojelusoiden viereisille maanomistajille ja heitä pyydetään kartoituskäynnille mukaan. Maanomistajien osallistuminen on tärkeää, jotta he voivat esittää palstaansa koskevat tavoitteet. Maastoon pyydetään myös mukaan Metsähallitus Luontopalveluiden ennallistamisasiantuntija, sillä he vastaavat suojelusoiden ennallistamisesta. Mikäli maanomistaja on kiinnostunut vedenpalauttamisesta, häntä neuvotaan asian eteenpäinviemiseksi.

Vuonna 2021 kartoitettiin 36 suojelusuota. Osalla kohteista maanomistaja oli mukana.

— Maanomistajat ovat olleet kiinnostuneita veden palauttamisen menetelmästä sekä kartoitustyöstämme. Maanomistajien osallistuminen on mahdollistanut esimerkiksi kuivavaran pohtimisen yhdessä heidän kanssaan. Toivomme jatkossakin maanomistajia aktiivisesti tutustumaan kartoitustyöhön ja keskustelemaan veden palauttamisesta maastokartoituksiemme yhteydessä, kertoo asiantuntija Jani Antila Tapiosta.

Maastokartoituksen yhteydessä osalle kohteista asennetaan pohjaveden korkeutta mittaavia antureita. Pohjaveden seurannalla saadaan konkreettinen tieto pohjaveden korkeudesta ennen ja jälkeen vedenpalautuksen ja pysyykö pohjavesi riittävän alhaalla puuston hyvän kasvun kannalta.

Vesienpalautus toteutetaan osana kunnostus-, luonnonhoito- ja ennallistamishankkeita

Vesienpalautus voidaan toteuttaa ojien kunnostus-, luonnonhoito- tai ennallistamishankkeen yhteydessä. Kunnostushanke tulee kysymykseen, kun suojelusuon valuma-alueella tehdään kunnostusojitus, jonka yhteydessä on luontevaa toteuttaa ojajärjestely siten että vesi palautetaan suojelusuolle. Luonnonhoitohankkeen yhteydessä tehtävä vesienpalautus on osa valuma-aluesuunnittelua ja se toteutetaan Suomen metsäkeskuksen toimesta. Vesienpalautuksen suunnittelua voidaan tehdä myös suojelusuon ennallistamisen suunnittelun yhteydessä. Tällöin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Metsähallitus Luontopalveluiden ennallistamissuunnittelija.

Kartoituksessa kerätyt korkeustiedot viedään kaikille avoimeen Suomen metsäkeskuksen Suometsänhoidon paikkatietoaineistot -karttapalveluun, jonka aineistot ovat vapaasti käytettävissä. Vesien palauttaminen suojelusoille -hankkeen rahoittaa ympäristöministeriö Helmi-elinympäristöohjelmasta.

Lisätietoja

Ympäristöasiantuntija Maija Kauppila, maija.kauppila@tapio.fi, p. 029 432 6024

Vesiensuojelun johtava asiantuntija, Samuli Joensuu, samuli.joensuu@tapio.fi, p. 029 432 6015

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Maija Kauppila, Tapio
Kuva: Maija Kauppila, Tapio
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tapio
Tapio
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki

02 9432 6000https://tapio.fi

Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija. Tarjoamme käytännön kokemukseen ja tutkimustietoon perustuvia asiantuntijapalveluita: luotettavaa tietoa, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Tapio jalkauttaa metsään ja luontoon liittyvää riippumatonta tietoa sekä toimintavaihtoehtoja metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön. Tapio kustantaa myös luontoaiheisia kirjoja. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tapio

Suomalaisissa metsissä työskentelee paljon ulkomaisia kausityöntekijöitä – uusi perehdytysmateriaali edistää heidän työturvallisuuttaan ja ammattitaitoaan17.5.2022 08:05:22 EEST | Tiedote

Metsäalan kausityöntekijöitä tulee Suomeen runsaasti muun muassa Virosta ja Ukrainasta. Ulkomaisten työntekijöiden osuus on kasvanut viime vuosina ja tulee lisääntymään myös tulevaisuudessa. Perusasioiden opastaminen esimerkiksi työturvallisuudesta, suomalaisen metsänhoidon käytännöistä ja työelämän pelisäännöistä työntekijöiden tuntemalla kielellä on tärkeää työn laadun ja työturvallisuuden edistämiseksi. Tapio laatii metsäalan ulkomaisen työvoiman käyttöön perehdytysmateriaalin istutus- ja raivaussahatöihin yhteistyössä laajan toimijajoukon kanssa Metsämiesten säätiön rahoittamassa ja Metsäkoulutus ry:n tukemassa hankkeessa.

Tietokirjauutuus kertoo metsien erikoisluonnontuotteista: kerkistä, mahlasta, pihkasta, pakurista ja leikkohavuista11.5.2022 07:34:54 EEST | Tiedote

Kuusenkerkistä koivunmahlaan – Lisäansioita omasta metsästä on kirjauutuus metsien erikoisluonnontuotteista: kuusenkerkistä, koivunmahlasta, leikkohavuista, pakurista ja pihkasta. Kirja sisältää käytännön ohjeita kerääjille, esimerkkilaskelmia keräämisen kannattavuudesta ja tietoa luonnontuotteiden käytöstä. Riina Karvosen tietokirja Kuusenkerkistä koivunmahlaan osuu tiukasti ajan hermoon. Kirja antaa tuoretta tietoa suomalaisten metsien mahdollisuuksista tuottaa muutakin kuin puuraaka-ainetta teollisuudelle. Kuusenkerkät, koivunmahla, leikkohavut, pakuri ja pihka. Siinä esimerkkejä niin sanotuista erikoisluonnontuotteista, joita saa kerätä vain metsänomistajan luvalla. Niiden keruu ei kuitenkaan estä puuntuotantoon tähtäävää metsänkasvatusta. Kuusenkerkistä koivunmahlaan esittelee edellä lueteltujen kaupallisesti merkittävimpien tuotteiden lisäksi lyhyesti esimerkiksi koivunlehdet, kuntan, jäkälän ja tuohen. – Minua kiinnostavat metsien monikäyttö ja se, miten taloudelliset ja ekologi

Metsäntuntijat-podcast: Digitaalinen metsätieto tukee monimuotoisten kuntametsien suunnittelua ja hoitoa6.5.2022 07:27:39 EEST | Tiedote

Miten kaupungeissa mitataan metsien monimuotoisuutta? Entä mitä ekologinen kompensaatio tarkoittaa käytännössä? Tapion Metsäntuntijat-podcastin toisessa jaksossa keskustellaan, miten digitaalisella metsätiedolla ja työkaluilla voidaan tukea monimuotoisten kuntametsien suunnittelua ja hoitoa. Keskustelua luotsaavat Tapion palvelualueen päällikkö Mikko Lumperoinen ja johtava asiantuntija Lauri Saaristo. Vieraina kuullaan Espoon kaupungin metsänhoitaja Tiina Peippoa ja Hämeenlinnan kaupungin metsätalousinsinööri Mika Rantosta.

Kirjauutuus opastaa kokeilunhaluisia kotipuutarhureita oman arboretumin perustamisessa5.5.2022 07:30:47 EEST | Tiedote

Elina Saarikoski jakaa kirjassaan Perusta oma arboretum parhaat vinkkinsä tuttujen ja harvinaisten puulajien kasvattamiseen – vaikka omalla takapihalla. Perusta oma arboretum on tietokirja, joka kertoo kaiken olennaisen arboretumin eli puulajipuiston perustamisesta. Elina Saarikosken kirjoittama teos on suunnattu kokeilunhaluisille kotipuutarhureille: meille kaikille, joiden takapihalla tai mökkitontilla on palanen maata odottamassa, että siihen istutettaisiin yksi tai useampi nätti tai muulla tapaa mielenkiintoinen puuntaimi. Kuten kaikessa puutarhanhoidossa, myös arboretumia perustettaessa kaikki alkaa kasvupaikan ominaisuuksien selvittämisestä. Kasvamaan kannattaa valita sellaista alkuperää olevia puita, jotka kestävät pohjoisia olosuhteita. Näitä puulajeja ja erikoismuotoja voi esiintyä luontaisesti Suomessa, tai luontainen levinneisyysalue voi olla ulkomailla. Kirjassa tarkempaan esittelyyn vyöhykesuosituksineen pääsevät esimerkiksi sembramänty, hurme- eli purppurakuusi, siperianp

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme