SDP EDUSKUNTA

Tarja Filatovin blogi romanien kansallispäivänä

Jaa

Toimituksille tiedoksi kansanedustaja Tarja Filatovin blogi tänään vietettävään romanien kansallispäivään liittyen. Filatov on romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja.

https://filatov.net/uutiset/2020/4/8/tsihko-diives-hyv-piv

TSIHKO DIIVES - HYVÄÄ PÄIVÄÄ

Tiesitkö, että EU:ssa asuvista romaneista 80 prosenttia on köyhyysriskissä, vaikka EU:n keskimääräinen köyhyysaste on 17 prosenttia. Tiesitkö, että 80 prosenttia Euroopan romaneista asuu ahtaasti ja 30 prosenttia ilman hanavettä.

Koronan riivaamassa Euroopassa heidän omat mahdollisuutensa suojautua virukselta ovat olemattomat ja pääsy terveydenhuoltoon vaikeata.

Tilanne on paha etenkin Itä-Euroopassa ja Balkanilla. Ihmisillä ei ole ruokaa, koska he eivät voi harjoittaa elinkeinoaan esimerkiksi muovin ja metallin keräämistä ulkonaliikkumiskiellon sekä puuttuvien kasvomaskien vuoksi. Pysyäkseen hengissä monet tarvitsevat ulkopuolista apua.

Tänään vietetään kansainvälistä romanipäivää. Sitä on vietetty Euroopan romanien keskuudessa jo kohta 30 vuotta. Juhlapäivä saatiin suomalaiseen allakkaan vuonna 2014.

Päivän tarkoitus on nostaa esiin romaniväestön asemaan ja romanipolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Tänä vuonna kokoontumisia ja yhteisiä juhlia ei järjestetä koronan vuoksi.

Romanit kohtaavat rakenteellista syrjintää, jonka kitkemisessä Euroopan unioni on epäonnistunut. Ihmisoikeuksia kunnioittavana arvoyhteisönä unionin on vahvistettava romanipolitiikkaansa ja velvoitettava jäsenmaita luomaan romaneille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautumiseen, työntekoon ja oman elantonsa ansaitsemiseen. Romanien syrjitty asema on eurooppalainen häpeä ja ihmisoikeusrikos.

Suomessa romanien olosuhteet ovat monessa suhteessa kansainvälisesti verrattuna hyvät. Silti meillä on parannettavaa. Moni varmasti muistaa jokunen kuukausi sitten tehdyn testin, jossa osaavat julkisuuden henkilöt hakivat työpaikkaa omalla ansioluettelollaan, mutta romaninimellä. Työpaikkahaastattelukutsuja ei herunut. Hiljaisuus ei ollut sattumaa, vaan kertoo syrjinnästä.

Suomeen ensimmäiset romanit saapuivat 1500-luvulla. Suomi oli osa Ruotsia ja maan hallitsijat suhtautuivat romaneihin kielteisesti. Eurooppaan romanit saapuivat jo 1300-luvulla. Romanit ovat meitä: eurooppalaisia ja suomalaisia.

Suomessa romaniasioihin alettiin kiinnittää valtion tasolla vuonna 1956. Silloin perustettiin Mustalaisasiain neuvottelukunta. Tavoitteena oli löytää tapa elää yhdenvertaisesti. Romanit haluttiin osallisiksi, aktiivisiksi toimijoiksi omien asioidensa käsittelijöiksi.

Yhteistyö romanivöestön ja viranomaisten kesken on Suomessa tuottanut tulosta. Nykyisin Suomessa on Romaniasiain neuvottelukunta, jonka tehtävä on toimia asiantuntijaelimenä romaneille tärkeissä kysymyksissä ja edistää romanien yhdenvertaisuutta.

Suomalainen hyvinvointipolitiikka lähtee yhdenvertaisuudesta, mutta romanien kohdalla meillä on vielä paljon tehtävää kielellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten oikeuksien toteuttamisessa.

Romaniasian neuvottelukunnan painopisteinä on seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehitystä. Edistää tasa-arvoa ja antaa viranomaisille lausuntoja näissä asioissa.

Tehdä aloitteita ja esityksiä romaniväestön taloudellisten, koulutuksellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten elinolosuhteiden parantamiseksi sekä romaniväestön työllistymisen edistämiseksi.

Edistää romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän poistamista, romanin kielen ja kulttuurin vahvistumista.

Meillä valtavöestöllä olisi paljon opittavaa romaneilta: lämpöä, välittämistä, yhteisöllisyyttä, ikäihmisten kunnioitusta. Eletään rinta rinnan, toisiamme kunnioittaen ja yhdenvertaisina. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa jokaisella on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Siitä hyötyy sekä yksilöt että koko yhteikunta.

Blogin kuvassa on romanilippu. Se edustaa kansaa, ei tarkkarajaista valtiota. Lipun sininen väri symboloi taivasta, vapautta, hengellisyyttä ja ikuisuutta, vihreä taas luontoa, maata, hedelmällisyyttä ja elämän käsinkosketeltavia puolia. Punainen 16-puolainen pyörä symboloi hevosten vetämien vankkurien, matkustamisen, kasvun ja kehityksen lisäksi romanien intialaista alkuperää.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

Werning: Kouvolalle rahoitus uuden raideliikenteen kulunvalvontapilottiin, tiehankkeiden osalta työ jatkuu2.6.2020 22:35:14 EESTTiedote

Kansanedustaja Paula Werning (sd) on tyytyväinen, että tässä haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa Kouvolaan investoidaan 11 miljoonaa euroa. Meneillään olevaan Digirata- hankkeeseen kuuluu uuden kulunvalvontajärjestelmän pilotointi. Kulunvalvontajärjestelmä otetaan käyttöön Kouvola-Kotka välisellä raideosuudella. - Hienoa, että liikenne- ja viestintäministeriö satsaa ministeri Harakan johdolla tähän uuteen pilottihankkeeseen ja sen toteuttamiseen, Werning toteaa tyytyväisenä. Uusi digitaalinen kulunvalvontajärjestelmä mahdollistaa ratakapasiteetin kasvattamisen, täsmällisyyden parantamisen sekä junien ja matkustajien määrän lisäämisen nykyisellä rataverkolla. Myös erilaisten häiriöiden vaikutukset ja kesto pienenee. - Uusi teknologia tulee sujuvoittamaan raideliikennettä Kouvola - Kotka välillä. Kouvola on kiistatta Suomen rautatiekaupunki ja tämä tulevaisuuden kannalta tärkeä investointi vahvistaa tätä statusta entisestään, Werning painottaa. Werning huomauttaa, että moderni ra

Kansanedustaja Mäkinen: VT4 Hartola-Joutsan kunnostus viimein liikkeelle2.6.2020 22:30:51 EESTTiedote

Kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) on hyvillään siitä, että vuoden 4. lisätalousarviossa Keski-Suomen saavutettavuuden parantamiseen kohdistetaan 26 miljoonaa euroa. Kyseessä on yksi maakunnan kärkihankkeista. - Perusparannusta on odotettu vuosikausia. Nelostien merkitys koko maan valtaväylänä, mutta myös Keski-Suomen maakunnan läpi kulkevana liikenneyhteytenä on suuri ja se tarvitsee vielä runsaasti investointeja. Sama koskee myös muuta tiestöä. Tässä vaiheessa rahoituksen varmistuminen on kuitenkin työvoitto, josta kiitos kuuluu ensinnäkin liikenneministeri Timo Harakalle, Mäkinen toteaa. Investoinnin myötä maakunnan elinvoimaisuus lisääntyy, mutta Mäkisen mukaan nyt tehty päätös ei tule riittämään. Voimakasta elvytystä tullaan tarvitsemaan lisää: - Maakunta on kokenut kovia. Tällä hetkellä lentoyhteydet ovat jäähyllä ja UMP ilmoitti juuri lopettavansa Jyväskylässä Säynätsalon vaneritehtaan. Tilanne ei ole kestävä. Maakunnan edunvalvonta edellyttää jatkossakin edustajien yhteistyötä

Tuppurainen: Satsaukset nelostiehen ja pohjoisen infraan ovat tervetulleita2.6.2020 22:28:35 EESTTiedote

Hallituksen tänään sorvaamassa neljännessä lisätalousarviossa on osana elvytyspakettia mukana mittava kokoelma infrapanostuksia, myös pohjoiseen Suomeen. - Meillä pohjoisessa Suomessa tervehditään ilolla odotettuja panostuksia niin valtatie 4:n parannuksiin Simossa kuin Metsä Groupin biotehtaaseen liittyviä investointeja. Nelostie on koko Suomen valtimo ja osa TEN-T –ydinverkkoa. Sen kunto ja turvallisuus ovat merkittävä kysymys niin alueellisesti kuin koko maan kannalta, toteaa oululainen ministeri Tytti Tuppurainen. Valtatie 4:n Oulu–Kemi liittymien parantamiseen Simossa ehdotetaan 20 miljoonan euron valtuutta ja 4 miljoonan määrärahaa vuodelle 2020. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan ehdollisena Metsä Groupin biotuotetehtaan investointipäätökseen yhteensä 156 miljoonan euron valtuutta. Tähän kokonaisuuteen liittyviä hankkeita olisivat Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet (Kemin kohta), Kontiomäki–Pesiökylä -radan parantaminen, Oulu–Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, Ou

SDP:n Seppo Eskelinen: Lisätalousarviossa vahvat liikenneinvestoinnit Savo-Karjalaan2.6.2020 22:23:18 EESTTiedote

-Hallituksen julkistetussa neljännessä lisätalousarviossa on mukana vahvat liikenneinvestoinnit Savo-Karjalaan, sanoo kansanedustaja Seppo Eskelinen (sd). Hallituksen esityksessä panostuksia suunnataan Kuopion ratapihan parannukseen 30 miljoonaa, Heinävaara-Ilomantsi-radan korjaamiseen 15 miljoonaa sekä VT 23 parannukseen 10,5 miljoonaa. Lisäksi teiden päällystystä lisätään, aiemmat lisäbudjetit huomioiden, yhteensä 30 miljoonalla, josta Savo-Karjala alueelle kohdistuu arviolta 4,5 miljoonaa. Investoinneilla liikenneverkkoon on paitsi merkittävä työllisyysvaikutus välittömästi, mutta samalla ne myös vahvistavat pidemmän aikavälin talouden ja työllisyyden kasvuedellytyksiä. Hallitus on vahvasti sitoutunut kehittämään liikenneverkkoa ja näin maakuntien elinkeinoelämän ja työllisyyden edellytyksiä. -Hallituksen panostukset liikenteen osalta Savo-Karjalaan ovat jo yli 190 miljoonaa, kun myös viime kesän lisätalousarvio otetaan huomioon. Jotta maakuntien taloutta ja työllisyyttä voidaan par

SDP:n Kymäläinen tyytyväisenä hallituksen elvytyspaketin liikennepanostuksiin ja Saimaan kanavan hankkeen käynnistämiseen2.6.2020 22:06:58 EESTTiedote

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) tervehtii ilolla tänään valtioneuvoston istunnossa sovittua lisätalousarvioesitystä. Tälle vuodelle järjestyksessään jo neljäs ja ennätyssuuri lisätalousarvio annetaan eduskunnalle talouden elvyttämiseksi ja suomalaisen yhteiskunnan tukemiseksi. Kymäläinen on tyytyväinen siihen, että hallitukselta saatiin lisätalousarvioesityksen myötä vahvoja tukitoimia niin elvytykseen, teollisuuteen kuin kunnillekin. Erityisesti elvytyspaketin liikennehankkeet ja joukkoliikenteen tuki saavat Kymäläiseltä kannatusta. – Pidän erinomaisena, että liikennehankkeita on katsottu kokonaisuutena niin, että hankkeet saadaan käynnistettyä nopeasti ja ne sijoittuvat maantieteellisesti ympäri Suomea. Näin saadaan kasvatettua kysyntää tehokkaasti ja samalla parannettua alueiden saavutettavuutta, Kymäläinen toteaa. – Myös koronakriisin takia huomattavia lipputulomenetyksiä kärsineille joukkoliikenteen liikennöitsijöille hallituksen myöntämä tuki

SDP:n kansanedustaja Viljanen: Lisätalousarviolla helpotusta kuntien tilanteeseen2.6.2020 21:52:45 EESTTiedote

Tänään julkistettiin neljäs lisätalousarvio, jonka tarkoituksena on monin eri tavoin tukea Suomen nousua koronakriisistä kohti elinvoimaista yhteiskuntaa. Yksi osa-alue lisätalousarviossa oli pitkään odotettu kuntien tukeminen. Kuntataloudessa on ollut haastavaa jo ennen koronavirusta, mutta pandemia on lisännyt haasteita entisestään. Taloushaasteet aiheutuvat mm. verotulojen ja myynti- ja maksutulojen vähenemisestä, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvusta. Yhteensä 1,4 miljardin euron kuntien tukipaketin tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvien kuntien talouden haasteita. - Kuntien tilanne on huolestuttanut monia ja niin kuntapäättäjän, kuin kansanedustajan näkökulmasta nämä tukitoimet ovat välttämättömiä ja oikeanlaisia. Olen tyytyväinen, että kuntien tilanne on huomioitu kokonaisvaltaisesti, toteaa SDP:n kansanedustaja Heidi Viljanen. Kuntatalouden tukemisen lisäksi myös sairaanhoitopiireille ehdotetaa

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme