Helsingin yliopisto

Tarkkaavaisuuden jakaminen näkyy aivoissamme

Jaa

Tuore väitöstutkimus selvittää, mitä aivoissa tapahtuu, kun useita tarkkaavaisuutta vaativia tehtäviä suoritetaan samanaikaisesti.

Psykologian maisteri Emma Salo tutkii tuoreessa väitöskirjassaan valikoivaan ja jaettuun tarkkaavaisuuteen liittyvää aivotoimintaa toiminnallisen magneettikuvauksen (fMRI) avulla. Lisäksi tutkittiin yllättävien häirintä-ärsykkeiden vaikutusta aivotoimintaan ja tehtävissä suoriutumiseen.

Tutkimuksen avulla voidaan ymmärtää nykypäivän tiedonkäsittelyn haasteita, kuten mitä kahden tehtävän samanaikainen suorittaminen tai keskittyminen meluisassa toimistotyöympäristössä edellyttää.

– Väitöskirjan osatutkimuksissa koehenkilöille esitettiin samanaikaisesti sekä ääniä että kuvia. Valikoivan tarkkaavaisuuden tehtävissä koehenkilöiden tuli tehdä joko ääniin liittyvää kuulotehtävää tai kuviin liittyvää näkötehtävää. Jaetun tarkkavaisuuden tehtävissä koehenkilöiden tuli tehdä kuulo- ja näkötehtävää samanaikaisesti, Salo selventää.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että valikoiva tarkkaavaisuus ääniin tai kuviin johti aivotoiminnan vilkastumiseen vastaavilla kuulo- ja näköaivokuoren alueilla sekä tarkkaavaisuuden suuntaamiseen liittyvillä otsa- ja päälaenlohkon alueilla.

Lisäksi jaettaessa tarkkaavaisuutta kahden samanaikaisen tehtävän välillä, aivotoiminta vilkastui aivokuorella verrattuna kumpaankin yksittäisen tehtävän suoritukseen. Tällaista aivotoiminnan vilkastumista havaittiin vasemman keskiotsalohkon alueilla useiden erilaisten kaksoistehtävien aikana.

– Koska kaikissa koetilanteissa koehenkilöille esitettiin sekä kuulo- että näköärsykkeitä ja ainoastaan koehenkilön tehtävä vaihteli, on oletettavaa, että tämä otsalohkoaktivaatio liittyy erityisesti tarkkaavaisuuden jakamiseen. Tulokset voivat viitata siihen, että jaettu tarkkaavaisuus vaatii erityisiä kognitiivisia resursseja, joita muut tarkkaavaisuutta vaativat tehtävät eivät edellytä, Salo toteaa.

Tulokset antoivat viitteitä myös siitä, että tehtävän kannalta epäolennaiset muutokset ärsykeympäristössä häiritsevät tehtäväsuoriutumista. Häiritseviin ääniin ja kuvioihin liittyvää aivotoimintaa havaittiin kuitenkin vain kuulo- ja näköaivokuorella.

– Aiemmissa tutkimuksissa ärsykeympäristön muutosten on havaittu vilkastuttavan aivotoimintaa myös tarkkaavaisuuden häiriintymiseen liittyvillä aivokuoren alueilla. Tässä tutkimuksessa häirintä-ärsykkeet kuitenkin esitettiin samanaikaisesti tehtävän kannalta olennaisten äänien ja kuvien kanssa, joten on mahdollista, että keskittyminen kohdeärsykkeisiin vaimensi häirintä-ärsykkeiden jatkokäsittelyä, Salo selventää.

PsM Emma Salo väittelee 4.9.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Brain activity during selective and divided attention". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3A.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Emma Salo, emma.salo@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme