Tarvitaan uusi tammikuun kihlaus
Talvisodassa Suomi taisteli olemassaolostaan. Taistelun keskellä myös kotirintamalla toimittiin. Yksi aikaansaannos oli niin sanottu tammikuun kihlaus, joka allekirjoitettiin 23.1.1940 eli päivälleen 80 vuotta sitten.
Tammikuun kihlaus oli julkilausuma, jonka antoivat Suomen työnantajain keskusliitto STK ja ammattiyhdistysten keskusliitto SAK. Etujärjestöt lupasivat sopia työehdoista yhdessä. Työnantajapuoli hyväksyi ensimmäistä kertaa ay-liikkeen viralliseksi neuvotteluosapuoleksi.
”Sopimus on eräs puhuvimpia todistuksia kansamme kyvystä koota hädän hetkellä voimansa”, sosiaaliministeri K.A. Fagerholm (sd.) arvioi tuoreeltaan.
Sota esti tammikuun kihlauksen välittömän toimeenpanon. Sen henkeä päästiin toteuttamaan kunnolla 1950-luvulla, kun työmarkkinat alkoivat normalisoitua sodan jälkeisestä talouskriisistä. Sen jälkeen se paalutti Suomen työmarkkinoiden yhteistyölinjan ja on tuottanut myös tuloksia ja luonut vakautta niin työntekijän kuin työnantajan näkökulmasta.
Historiantutkija Tapio Bergholm on todennut, että tammikuun kihlaus oli ennen muuta merkittävä henkinen ja asenteellinen murros, vaikka sopimusoikeudellisesti sen saldo jäi niukaksi. Sen myötä työsuhteiden säätely alkoi muuttua paikallisesta ja yrityskohtaisesta valtakunnalliseksi.
Yhteistyöhenki on huvennut
Tämän päivän työmarkkinarähinä osoittaa, että tammikuun kihlauksesta on kuljettu pitkä matka. Lakkouhkien ja julkisen kinastelun keskellä näkee, ettei kihlauksen yhteistyöhengestä ole paljon viitteitä.
Samalla on sanottava, että aika on ajanut 1940-luvun julkilausuman ohi. Sotien jälkeen työntekijöiden asema on merkittävästi vahvistunut, työnantajayritysten keskikoko on pienentynyt, neuvotteluasetelma ja -tasapaino ovat muuttuneet ja varsinkin pienet yritykset kokevat olevansa uuden ajan työelämän torppareita vailla sopimisen mahdollisuuksia.
Olennaista on myös se, että Suomi on avoin talous osana Euroopan sisämarkkinoita, joilla jokaisen yrityksen pitää rakentaa yhdessä henkilökuntansa kanssa oma menestyksen tiensä ja jossa oman valuutan devalvointi ei kuulu enää talouden työkalupakkiin. Jos tässä maailmassa ei ole mahdollista onnistua, yritys muuttaa muualle tai sen taru päättyy.
Yhteistyön tarve työmarkkinoilla yhä suuri
Tammikuun kihlauksen yhteistyöhengen tarve ei ole kuitenkaan vanhentunut. Sitä tarvitaan työpaikoilla entistäkin enemmän, koska ilman sitä on vaikea menestyä.
Avoimilla markkinoilla jokainen yritys käy jatkuvasti omaa olemassaolotaisteluaan. Tässä taistelussa on kyse myös työpaikoista ja työntekijöiden toimeentulosta. Siksi on tärkeää, että suomalaisessa työelämässä solmittaisiin uusi tammikuun kihlaus, joka huomioi aidosti avoimen talouden yritystoiminnan ja työllisyyden tarpeet sekä tekee tilaa nykyistä paremmalle yhteistyölle jokaisella työpaikalla.
Tässä 2020-luvun tammikuun kihlauksessa pitäisi olla ainakin seuraavat elementit:
Ensiksi jokaisen yrityksen ja työntekijän pitää olla yhdenvertaisessa asemassa lain ja sopimusten edessä. Tällä hetkellä laki syrjii monin tavoin järjestäytymättömiä yrityksiä ja työntekijöitä erityisesti työpaikkasopimisen osalta.
Toiseksi pitää olla lakisääteinen mahdollisuus toisin sopimiseen. Se tarkoittaa mahdollisuutta sopia työehtosopimuksista poiketen. Tämä on välttämätöntä, sillä toimialarajojen murtuessa työehtosopimus soveltuu yhä huonommin yhä useamman yrityksen tarpeisiin.
Kolmanneksi sopimista pitää siirtää voimakkaasti työpaikoille. Asia ei ole edennyt juurikaan työehtosopimuksissa. Siksi joidenkin työnantajaliittojen pitäisi harkita, kannattaako niiden edes tehdä työehtosopimuksia. Monissa yrityksissä olisi luontevaa siirtyä yrityskohtaisiin sopimuksiin. Tämä olisi luontevinta toimialoilla, joissa toimitaan kovassa kansainvälisessä kilpailussa, yritykset ovat suuria ja niiden tilanteet ovat kovasti erilaisia. Tämä olisi myös työntekijöiden etu, sillä työpaikkasopiminen myötä yritykset menestyvät paremmin, mikä johtaa parempaan palkkakehitykseen.
Neljänneksi työelämän perusturva on syytä kirjata lakiin ja koskemaan kaikkia. Minimipalkka on tästä hyvä esimerkki. Pitää muistaa, että kasvava määrä työntekijöitä – yksityisellä sektorilla jo lähes joka kuudes – on työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolella.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikael Pentikäinentoimitusjohtaja
Puh:040 504 1944mikael.pentikainen@yrittajat.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Käynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI
09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 36 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 372 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 60 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Yrittäjägallup: Yrittäjien jaksaminen töissä parantunut24.4.2024 08:18:00 EEST | Tiedote
Yrittäjien töissä jaksaminen on parantunut viime vuosina. Eniten jaksamisongelmia on 5–9 henkeä työllistävillä, kertoo tuore Yrittäjägallup. Apua yrittäjä hakee useimmiten puolisolta.
Yrittäjägallup: Lähes 40 prosentilla pk-yrityksistä vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa23.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Osaajapula on edelleen pk-yritysten kasvun merkittävä este, kertoo tuore Yrittäjägallup.
Yrittäjägallup: Ennätysmäärä yrityksiä huonossa taloudellisessa tilanteessa19.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Yritysten tilanne on heikentynyt kevään aikana. Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan ennätysmäärä pk-yrityksiä ilmoittaa oman taloudellisen tilanteensa melko tai erittäin huonoksi.
Yrittäjät: Inhouse-yhtiöt rapauttavat markkinoita ja käyvät kalliiksi veronmaksajille17.4.2024 12:55:14 EEST | Tiedote
Tuoreen raportin mukaan 30 prosenttia julkisista sidosyksiköistä ei vertaile oman tuotannon kustannuksia yksityisiin markkinoihin. Suomen Yrittäjät vaatii kustannusvertailun käyttöönottoa ja omistuksen vähimmäisosuuden asettamista.
Yrittäjät: Kehysriihen ratkaisut kipeitä monille yrittäjille – ”Alv:n korotus liian suuri”16.4.2024 16:41:46 EEST | Tiedote
Yrittäjät pitää tarpeellisina toimia julkisen talouden tervehdyttämiseksi. – Suomen taloustilanne on erittäin vakava. Tarvitaan muutos, vaikka se on kipeä. Vaikutus voi olla vielä kipeämpi myöhemmin, jos suuntaa ei saada käännetyksi, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme