Tasa-arvo ja matemaattisen osaamisen tarve haastavat yliopistojen opiskelijavalintaa

Yliopistojen nykyinen opiskelijavalinta arvostaa pitkän matematiikan suorittamista lukiossa. Pitkän matematiikan valinneet valitsevat ylioppilaskokeeseen usein myös fysiikan ja kemian, mikä laajentaa näiden opiskelijoiden mahdollisuuksia entisestään. Lukumäärien vertailu kertoo, että lähes kaikki pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian kirjoittajat (80–90 %) pääsevät yliopistoon. Yliopistoon pääsyä ennakoi sangen hyvin myös jonkin vähän kirjoitetun kielen valitseminen omaan ylioppilastutkintoon. Lyhyen matematiikan ja terveystiedon kirjoittajia puolestaan on kaikkien ylioppilaiden joukossa selvästi enemmän kuin yliopistoon päässeiden joukossa.

Muun muassa nämä seikat ilmenevät Oulun yliopiston pitkäaikaisesta ja laajasta tutkimuksesta, jossa on tarkasteltu lukion ainevalintojen vaikutusta yliopistojen opiskelijavalintaan. Tutkimuksen kohteena ovat olleet vuosina 2013–2015 valmistuneet ylioppilaat (93 955 henkeä) ja lähes kattava otos samoina vuosina Suomen yliopistoihin valittuja opiskelijoita (46 280 henkeä). Mukana ovat Suomen kaikki yliopistot.

Sukupuolten välinen tasa-arvo keskeinen kysymys

Ainevalinnoilla on vahva tasa-arvoulottuvuus. Lukion oppiaineet ovat vahvasti sukupuolittuneita, ja nämä jakaumat siirtyvät lähes sellaisenaan yliopistoihin.

”Koulutusalojen segregaatio kehittyy jo lukiolaisten ainevalinnoissa, vaikka naiset suorittavat ylioppilaskokeen miehiä paremmin lähes kaikissa aineissa”, sanoo Oulun yliopiston professori Jouni Pursiainen.

Pitkän matematiikan ja fysiikan miesvaltaisuus parantaa miesten asemia, koska näiden aineiden osaajista on pulaa, ja heikentää naisten asemia erityisesti suurilla tekniikan, kauppatieteiden ja luonnontieteiden aloilla. Miehiä on pitkän matematiikan kirjoittaneista 55 % ja fysiikan kirjoittaneista 72 %. Kauppatieteellisten alojen miehisyyttä vahvistaa se, että historian kirjoittaneista 60 % ja yhteiskuntaopin kirjoittaneista 53 % on miehiä. Nämä aineet ovat kauppatieteellisellä alalla tärkeitä.

Lukiossa naisia on lyhyen matematiikan kirjoittaneista 57 %. Psykologian kohdalla osuus on 81 %, terveystiedossa 72 %, uskonnossa 74 % ja biologiassa 68 %. Näitä aineita valinneet päätyvät opiskelemaan etenkin humanistisia aloja ja kasvatustieteitä. Näillä aloilla on myös suuri ja naisvaltainen osuus opiskelijoita, jotka eivät ole kirjoittaneet kumpaakaan matematiikkaa.

Lukioaika kerryttää osaamista omalla alalla

Yliopistot miettivät opiskelijavalintoja omista lähtökohdistaan mutta myös yhteiskunnan tarpeista käsin. Esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden osaamiselle on erittäin vahva kysyntä työmarkkinoilla. Lukioaikana kertyneellä osaamisella on merkitystä.

”Jos opiskelijalta puuttuu koulutusohjelmaansa nähden olennaisten aineiden tietoja, silloin lukiokoulutus siirtyy yliopistoon”, Jouni Pursiainen toteaa.

Oulun yliopiston AVAIN-ryhmä tutkii lukion ainevalintojen vaikutusta yliopistojen opiskelijavalintaan. Tutkimuksesta vastaavat professorit Jouni Pursiainen (kemia), Hanni Muukkonen (kasvatuspsykologia) ja Jarmo Rusanen (maantiede). Tutkimus on ajankohtaista ja auttaa sekä yliopistojen opiskelijavalinnan että lukio-opetuksen kehittämistä. Valintoja tekeville nuorille saadaan samalla tietoa ainevalintojen seurauksista.

Lue lisää: Yliopistojen opiskelijavalintojen uudistushanke