Tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja lapset huomioiva työelämä lisää työllisyyttä

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella on valtava määrä osaamista: Vammaisista ihmisistä 80 % ei ole työelämässä, raskaussyrjintä on edelleen merkittävä ongelma Suomessa, työn ja perheen yhteensovittaminen on osalle perheistä vaikeaa ja rasismi vaikuttaa kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksiin.

Lapsiasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu esittävät toimenpiteitä, joiden avulla työllisyys Suomessa lisääntyisi. Valtuutetut korostavat, että työllisyystavoite edellyttää työmarkkinoiden avaamista kaikille. Valtuutetut haluavat myös muistuttaa siitä, että kaikkia työllisyystoimia ei välttämättä voi laskea rahassa.

- Meidän täytyy lähteä siitä, että jokaisella on oikeus työhön. Ennakkoluulot, syrjivät käytännöt ja rakenteet työelämässä jättävät ison joukon ihmisiä ulkopuolelle. Tämä on haitallista koko yhteiskuntamme yhteenkuuluvuutta ja tehokkuutta ajatellen, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Katri Linna sanoo.

- Raskaus- ja perhevapaasyrjintä näyttää olevan työelämän kesto-ongelma, ja se haittaa erityisesti naisten kiinnittymistä työelämään. Epätyypilliset työsuhteet ovat korostetusti naisten ongelma. Lainsäädäntö on pääosin kohdallaan, mutta työpaikkojen käytännöissä ja asenteessa on vielä tekemistä - hyvillä käytännöillä ja syrjinnän ennaltaehkäisyllä saataisiin varmasti työelämän laatua ja tuloksellisuuttakin parannettua, arvioi tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara.

- Etenkin pienten lasten vanhemmat ja yksinhuoltajat voivat kokea työn ja perheen yhteensovittamisen uuvuttavaksi. Sujuva arki edellyttää yhteiskunnan tukea, toteaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Tärkeää on myös tukea ensi kertaa työelämään tutustuvia nuoria, jotta kokemus työstä muodostuu myönteiseksi, hän jatkaa.

Valtuutettujen toimenpiteitä työllisyyden lisäämiseksi:

1.    Työelämän asenne- ja rakennemuutos - irti ennakkoluuloista ja syrjivistä rakenteista
a.    Työelämän rasismiin puuttuminen
b.    Vammaiset ihmiset tulee nähdä työntekijöinä eikä hoivan tai hyväntekeväisyyden kohteina
c.    Ikäsyrjintään puuttuminen
d.    Sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvän syrjinnän ennaltaehkäiseminen

2.    Raskaus- ja perhevapaasyrjintään puuttuminen
a.    Tulee toteuttaa perhevapaauudistus, jolla edistetään vapaiden tasa-arvoisempaa jakautumista vanhempien välillä ja lisätään vapaiden käytön joustavuutta.
b.    Määräaikaisissa palvelussuhteissa työskentelevien työsuhdeturvaa raskaus- ja perhevapaatilanteissa tulee vahvistaa.
c.    Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäiseminen tulee ottaa osaksi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa.

3.    Perheitä paremmin huomioiva työelämä
a.    Lasten ja pienten koululaisten vuorohoito (ilta-, yö- ja viikonloppuhoito)
b.     Pienten koululaisten loma-aikojen palvelut
c.    Varhaiskasvatuspalvelujen laatu, hinta ja saatavuus
d.    Työn kannattavuuden varmistaminen
e.    Perhemyönteisten käytäntöjen edistäminen työpaikoilla

4.    Nuoret tarvitsevat myönteisiä kokemuksia työelämästä
a.    Tukea harjoittelupaikkojen löytämiseksi siten, että kaikki saavat harjoittelupaikan
b.    Riittävä tuki ja kannustava ilmapiiri työuran alussa  

5.    Lisätään viranomaisten ja työnantajien osaamista ja tietoisuutta moninaisuudesta muun muassa yhdenvertaisuussuunnittelun ja tasa-arvon edistämisen avulla.

6.    Työelämän syrjintään puuttumista vahvistetaan muuttamalla yhdenvertaisuuslakia: Yhdenvertaisuusvaltuutetulle toimivalta työelämän syrjinnän kitkemiseksi ja syrjinnän uhrin oikeussuojan vahvistamiseksi.