Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe suurlähettiläskokouksessa 22.8.2017

Jaa

Julkisuuteen 22.8.2017 klo 10.30 tai kun puhe pidetty

MUUTOSVARAUKSIN

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe suurlähettiläskokouksessa 22.8.2017

Kokoonnumme tänään suurlähettiläspäiville satavuotista itsenäisyyttään juhlistavassa Suomessa.

Vuoden mittaan olemme tavanneet kerrata, kuinka monella yhteiskunnan ja elämän osa-alueella Suomi on kansainvälisesti vertailtuna vahva. Emme korosta näitä asioita siksi, että niillä ylpeilisimme, vaan siksi, että havahtuisimme siihen, kuinka paljon meillä on varjeltavaa.

Tämän kysymyksen ääreen Turun terroristi-isku on nyt meidät pysäyttänyt. Tärkein varjeltava on ihmisen turvallisuus ja turvan tunne. Se on järkkynyt.

Poliisi, pelastushenkilöstö ja kanssaihmiset tekivät Turussa kaiken, minkä tehdä voi. Muutenkin on tehtävä, mikä tehtävissä on. Uskon, että eduskunnan riittävä enemmistö on valmis täydentämään viranomaisten puutteellisia toimivaltuuksia ja myös tarkoin selvittämään, ovatko resurssit turvan takaamiseen riittävät.

Maahanmuutto, tänne tulo, liittyy väistämättä ja oleellisesti tähän keskusteluun, kuten jo on nähty. Mielipiteet ovat jyrkästi eroavia. Ehdotetaan rajojen sulkemista tai toisaalta vastustetaan pakkopalautuksia. Monet taas eivät näe asiaa näin yksiselitteisenä. Ne monet ovat tässä oikeassa.

Suomea sitovat kansainväliset sopimukset pakolaisista ja turvapaikan hakijoista ja niitä noudatamme. Suomessa on sitovaa myös oma oikeusjärjestyksemme. Sitäkin noudatamme.

On siis syytä tehdä selväksi: Suomi ei voi sulkea rajojaan sulkeutumatta itse. Palaaminen rajatarkastuksiin lännessä ei estä turvapaikanhakijan maahanpääsyä; ei estänyt itärajallakaan pari vuotta sitten. Turvapaikkaa haetaan myös vailla perusteita ja siksi oikeus määrää laittomasti maassa olevia palautettavaksi. Oikeuslaitoksemme on maailman eturiviä, myös turvapaikka-asioissa. Sen ratkaisujen yleinen ylenkatsominen tai suoranainen vastustaminen horjuttaa koko yhteiskuntajärjestystämme.

Maahantulo ei ole päättymässä. Edessämme on vaikea keskustelu: Miten ylläpitää humaania yhteisöämme samalla vaarantamatta sitä? Tämä keskustelu on syytä käydä perinpohjaisesti.

* * *

Satavuotiaan Suomen kansainvälinen asema on nyt kokoomme nähden vahva. Tämä sekä mahdollistaa tavoitteellista toimintaa että velvoittaa tätä asemaa varjelemaan.

Kansainvälinen asemamme lepää tukevalla kansanvallan ja otsa hiessä rakennetun hyvinvoinnin ja vakauden pohjalla. Se kumpuaa syvistä ja globaaleista kansainvälisistä yhteyksistämme, mutta myös suomalaisten omasta halusta ja maamme kyvystä osallistua kansainväliseen vastuunkantoon ja yhteistyöhön.

Myös turvallisuusasemamme on vakaa. Herran kukkarossa ei näinä aikoina kukaan voi katsoa olevansa, mutta keskeiset linjanvalintamme ovat osoittaneet käyttökelpoisuutensa nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Pilarimallimme tarjoaa mahdollisuuksia tasapainottaviin toimenpiteisiin. Yhden pilarin hapertuminen voidaan aina ainakin osittain korvata muita vastaavasti vahvistamalla. Silti tavoitteena pitää olla kaikkien pilareiden pitäminen toimivina.

Tämä ei ole helppo tehtävä. Maailma ja sen myötä oma asemamme ei nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ole rauhaisaa lepoa. Näin ollen ratkaisujemme ja rakenteidemme tulee kestää jatkuvaa kriittistä tarkastelua. Ja vaikka olemme jo paljon saaneet aikaan, on alati aina myös uutta tehtävää.

* * *

Aikamme suorastaan huutaa vakautta, vastuullista johtajuutta ja yhteisistä pelisäännöistä kiinnipitämisen tarvetta. Näiden kaikkien kysyntä on nyt suuri, mutta ikävä kyllä tarjontaa on kovin vähän. Päinvastoin, maailma on äärimmäisen tulenarassa tilanteessa.

Euroopan lähialueen vakavat konfliktit jatkuvat. Ukrainan konflikti on juuttunut paikoilleen epästabiiliin tilaansa: tulitauot eivät pidä, eikä Minskin sopimuksen toimeenpano etene. Osapuolet syyttävät toisiaan, eikä myönteistä kehitystä ole juurikaan havaittavissa.

Sama pätee Syyrian sisällissotaan. Inhimillinen kärsimys jatkuu, länsi ja etenkin Eurooppa on edelleen voimaton. Vaikka väkivalta alueella on nyt vähentynyt, on tämä suhteellinen rauhoittuminen saavutettu aiemmin suoritetulla silmittömällä tappamisella.
Pitkään jatkunut keskinäinen julmuus ja vihanpito eivät ole hyviä rakennusaineksia Syyrian tulevaisuudelle.

Turkki on keskeinen sarana Euroopan ja kuohuvan etelän välissä. Pidän valitettavana, että EU:n ja Turkin suhteet ovat ajautuneet yhä kasvaviin ongelmiin. Turkki on EU:lle ja Suomelle tärkeä kumppani ja Suomi on aina tukenut Turkin eurooppalaista tietä. Tämän valossa Turkin viime aikojen kehitys ja toiminta etenkin vapaan median ja ihmisoikeuspuolustajien toiminnan suitsimiseksi herättää suurta huolta.

Suomen lähialueilla jännitys jatkuu, sillä edessä on suurten sotilaallisten harjoitusten sävyttämä syksy. Pidän julkisessa keskustelussa niihin liittyvää alarmismia paikoin liiallisena, mutta selvää on, että rajusti lisääntyvä sotilaallinen aktiivisuus tuo aina mukanaan myös vaaroja, tahallisia tai tahattomia.

Suomi on aktiivinen ja aloitteellinen Pohjois-Euroopan vakauden tukemisessa. Viimekesäinen Itämeren lentoturvallisuutta kosketteleva aloite on tästä esimerkki. Sen johdosta kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n Itämeri-työryhmän työ on jälleen aktivoitu ja uusista alueen lentoturvallisuutta parantavista toimista on sovittu hyvässä hengessä. On merkillepantavaa, että sekä Nato että Venäjä ovat osallistuneet rakentavasti työryhmän työhön. Samalla on tuettu myös Naton ja Venäjän välisen neuvoston vuoropuhelun aktivoitumista.

***

On varsin vaikea löytää esimerkkejä kansainvälisistä prosesseista, jotka olisivat kuluneen vuoden aikana liikkuneet myönteiseen suuntaan. Jotain kuitenkin.
Euroopan unionin tilanne on jossain määrin vakiintunut. Talous kasvaa ja samoin on kansalaisten unionia kohtaan tunteman luottamuksen laita.
Myös vaaleissa on nähty vakauden voittavan.

Suomen kannalta erityisen rohkaisevaa on EU:n turvallisuuspoliittisen roolin määrätietoinen vahvistuminen. Syksyn kuluessa EU:ssa käydään läpi niin kriisinhallintaoperaatioiden tulevaisuutta, puolustusteollisuuden kehittämistä, hybridiuhkiin vastaamista kuin pysyvän rakenteellisen yhteistyön aktivoimista.

Tässä asiassa liike on nyt lopullista päämäärää tärkeämpää: Jokainen otettu askel vahvistaa EU:n kykyä huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta. Tämä puolestaan lisää kansalaisten luottamusta yhteiseen Eurooppaamme. Siitä on aikaa kun EU on viimeksi ollut itse itseään vahvistavan positiivisen kierteen äärellä. Tätä mahdollisuutta ei tule hukata.

Myös EU:n ja Venäjän välisen dialogin aktivoituminen on tervetullutta. Vaikka monissa asioissa näkemykset eroavat, on pyrkimys yhdistävien tekijöiden etsimiseen tärkeää. Oma kokemukseni keskusteluistani presidentti Putinin kanssa Savonlinnassa oli, että vaikka Venäjä on monissa asioissa edelleen järkähtämätön, hakee se nyt muualla myös rakentavampaa otetta. Erityisesti Itämeren lentoturvallisuuden parantamiseen ja arktisen alueen mustan hiilen ongelmaan tuli vastakaikua. Myös pohjoinen ulottuvuus ja sen tavoitteet saataneen pysymään muistissa.

* * *

Viime vuonna totesin tässä salissa, että on hyvä katsoa asioita, ei vain kauempaa, vaan myös kauemmas. Tähän haluan teitä tänään jälleen rohkaista.

Olemassaolomme perusteet ovat oman kestämättömän kehityksemme uhkaamia. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on näistä kaikkein pakottavin, mutta ei kuitenkaan ainoa haaste. Uhkaava resurssiniukkuus ja elämän monimuotoisuuden väheneminen ovat myös vakavia uhkia.

Olen toistuvasti kiinnittänyt huomiota Arktiseen alueeseen ilmastonmuutoksen kannalta keskeisenä alueena. Se lämpenee nyt kaksin verroin muuta maailmaa nopeammin. Tämä sulattaa jääpeitteitä ja niiden alla olevaa ikiroutaa. Näin esiin tulevat tumma meri ja paljastuvasta maasta nouseva metaani. Ne lämmittävät ilmastoa yhä lisää. Arktisen alueen loppu olisi globaalia loppua.

Toukokuussa alkanut Arktisen neuvoston puheenjohtajuutemme antaa luontevan foorumin näiden teemojen esiin nostamiseen. Mutta arktinen ei ole vain alueen maiden välinen asia, vaan koko ihmiskunnan yhteinen.

On rohkaisevaa, että Arktisen neuvoston puitteissa mustan hiilen päästöjen rajoittamiseen tähtäävistä pyrkimyksistä on jo sovittu. Matka käytännön toimenpiteisiin on kuitenkin vasta alussa ja tehtävässä onnistuminen tulee vaatimaan kaikkien maiden rakentavaa myötävaikutusta.

Toinen merkittävä ihmiskunnan tulevaisuutta raamittava teema on kysymys joukkotuhoaseiden, etenkin ydinaseiden tulevaisuudesta. Viime aikoina Pohjois-Korean tuomittava toiminta on tehnyt asiasta erityisen ajankohtaisen.

Huolet Pohjois-Korean ydinaseohjelmasta ovat olleet esillä jo vuosikausia. Vastoin lukuisia YK:n turvallisuusneuvoston päätöksiä maa on jatkanut ydinohjelmaansa sekä ballististen ohjusten kehittämistä. Enää ei ole kysymys vain alueellisesta, vaan globaalista turvallisuudesta.

Kun suurvaltasuhteet ovat vaikeuksissa, on myönteistä, että turvallisuusneuvostossa löytyi elokuun alussa yhteinen näkemys ohjuskokeitten tuomitsemisesta ja pakotteiden tiukentamisesta. Pohjois-Korean kanssa tulisi päätyä vuoropuheluun, niin että vaarallisesti etevä aseohjelma jäädytettäisiin varsinaisten neuvottelujen avaamiseksi.

Kun kansainvälinen turvallisuustilanne on heikentynyt, huolet ajautumisesta jonkinlaiseen uuteen asevarustelukierteeseen ovat kasvaneet. On ollut merkkejä, että taktisten ydinaseiden käyttöä olisi pelattu sotaharjoitusten yhteydessä. Siksi on paikallaan, että ydinaseriisunnan jatkosta keskustellaan.

Ei ole vaikeaa ymmärtää niiden tarkoitusperiä, jotka ajoivat kansainvälistä sopimusneuvottelua ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Tavoite on hyvä, mutta tarjoaako tämä tietä todelliselle ydinaseriisunnalle, on epäselvää. Ydinasevaltiot eivät osallistuneet neuvotteluihin ja ne ovat sanoutuneet irti lopputuloksesta.

Suomi, kuten pääosa EU-maista, ei osallistunut neuvotteluihin. Kannoimme huolta siitä, että prosessi pikemminkin hankaloittaa kuin edistää ydinsulkujärjestelmää. Jotta ydinasevähennyksissä päästään eteenpäin, tarvitaan ydinasevaltioiden sitoutumista ja osallistumista. Tuleva YK:n yleiskokous on seuraava tilaisuus etsiä sellaista polkua, jolla tuettaisiin niin ydinaseriisuntaa kuin myös ydinsulkujärjestelmää. Ja siinä keskustelussa Suomi on aktiivisesti mukana.

* * *

Maailma, sen geopolitiikka, muuttuu nyt kiihtyvää tahtia. Tuntuu, kuin olisimme tunnelien tunnelmissa – mikä eilen näytti ulospääsyltä, onkin umpipää tänään.

Tähän aikaan parhaasta kesästä kanssanne, olen vuosi vuodelta ollut vakuuttunut, että nyt oli jo kaikki nähty maailmanmenossa, mitään yhtä suurta muutosta ei enää tule. Tänä vuonna en enää ajattele samoin – mikään ei enää tule minua hämmästyttämään. Paitsi sitten se, joka sittenkin tulee.

Saman edessä olette olleet ja olette vastakin. Meillä pienillä on se vahvuus, ettei ole tarve olla suuri.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Niinistö to attend Lithuanian Centennial Celebration and Munich Security Conference13.2.2018 10:40Tiedote

Office of the President of the Republic of Finland Press release 2/2018 13 February 2018 President of the Republic Sauli Niinistö will attend the Centennial Celebration of the Restoration of the State of Lithuania on Friday 16 February 2018 in Vilnius. Among those attending the celebrations will be the presidents of Estonia, Latvia, Germany and Iceland, and members of the Danish and Swedish royal families. The President of Lithuania Dalia Grybauskaitė will receive the guests at the Presidential Palace, where the flags of the Baltic states will be hoisted to mark the centenaries of those countries. After the ceremony, the guests will progress to Vilnius Cathedral for a holy mass. The visit will end with lunch at the Palace of the Grand Dukes of Lithuania. Security of the Arctic Region features at the Munich Security Conference From Vilnius, President Niinistö will proceed to Munich for the International Security Conference which is being held from 16 to 18 February 2018. This year the c

President Niinistö till Litauens 100-årsjubileum och säkerhetskonferensen i München13.2.2018 10:40Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 2/2018 13.2.2018 Republikens president Sauli Niinistö deltar fredagen den 16 februari 2018 i Vilnius i 100-årsjubileet av återupprättandet av Litauen som en självständig stat. I festen deltar också bland annat Estlands, Lettlands, Tysklands och Islands presidenter samt företrädare för det danska och svenska kungahuset. Litauens president Dalia Grybauskaitė tar emot gästerna på Presidentpalatset där de baltiska ländernas flaggor hissas ländernas 100-årsjubileum till ära. Efter ceremonin förflyttar sig gästerna till en festgudstjänst i Vilnius domkyrka. Besöket avslutas med en gemensam lunch på storhertigens palats. Arktiska regionen på agendan på säkerhetskonferensen i München Från Vilnius fortsätter president Niinistö till den internationella säkerhetskonferensen i München som äger rum den 16–18 februari 2018. I år är temat för konferensen Europeiska unionens roll som en global aktör och unionens relation till Ryssland och Förenta staterna.

Presidentti Niinistö Liettuan 100-vuotisjuhliin ja Münchenin turvallisuuskonferenssiin13.2.2018 10:40Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 2/2018 13.2.2018 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Liettuan valtiollisen itsenäisyyden palauttamisen 100-vuotisjuhlaan perjantaina 16. helmikuuta 2018 Vilnassa. Juhlaan osallistuvat myös muun muassa Viron, Latvian, Saksan ja Islannin presidentit sekä Tanskan ja Ruotsin kuningasperheiden edustajat. Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė ottaa vieraat vastaan Presidentinlinnassa, jossa Baltian maiden liput nostetaan salkoihin maiden 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Seremonian jälkeen vieraat siirtyvät juhlajumalanpalvelukseen Vilnan tuomiokirkkoon. Vierailu päättyy yhteiseen lounaaseen Liettuan suurherttuoiden palatsissa. Arktisen alueen turvallisuus esillä Münchenin turvallisuuskonferenssissa Vilnasta presidentti Niinistö jatkaa Münchenin kansainväliseen turvallisuuskonferenssiin, joka pidetään 16.–18. helmikuuta 2018. Konferenssin aiheena on tänä vuonna Euroopan unionin rooli globaalina toimijana sekä unionin suhde Venäjään ja Yhdysval

Speech by President of the Republic Sauli Niinistö at the Opening of Parliament on 6 February 20186.2.2018 14:15Tiedote

Free for publication on 6 February 2018 at 14 hrs 15 CHECK AGAINST DELIVERY Madam Speaker, Members of Parliament, You are now embarking on the last parliamentary session of your electoral term. The concept of “parliamentary session” has always fascinated me; it is very traditional and ceremonious but, at the same time, somehow full of anticipation and obligation. The electoral term may be ending, but you have endless things left to do. Since the world does not revolve around electoral terms, no parliament will ever have a shortage of things to do. And this is why we are here. Parliament will now consider matters that have triggered lots of debate. Social welfare and health care reform, intelligence law – these are not simple to resolve. I hope that whatever each person’s stand is, no one would claim to have the absolute truth. In democracy, common sense usually prevails in the end, because people prefer arguments to agitation. The voice of reason instead of provocation. All my experien

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa 6.2.20186.2.2018 14:15Tiedote

Julkisuuteen 6.2.2018 klo 14.15 tai kun puhe pidetty MUUTOSVARAUKSIN Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat, Lähdette nyt vaalikauden viimeisille valtiopäiville. Minua on aina kiehtonut tuo ilmaisu ”valtiopäivät”, siinä on jotain perinteikästä ja juhlavaa, mutta samalla uutta odottavaa ja velvoittavaa. Vaikka vaalikausi lähestyy loppuaan, tekemisen lista on loppumaton. Maailma ei pyöri eikä valmistu vaalikausien tahtiin, vaan tekemistä riittää kaikkien valtiopäivien kaikille päiville. Ja tekemistä varten täällä olemme. Paljon keskustelua herättäneet ja suuret asiat tulevat nyt eduskunnan käsittelyyn. Sote-uudistus, tiedustelulait – ne eivät ole yksiselitteisen helppoja ratkaistavia. Toivoisin, että sekin tulisi, puolelta ja toiselta esiin, ettei kukaan julistaudu ehdottoman totuuden haltijaksi. Kansanvalta tuppaa toimimaan niin, että viime kädessä terve järki voittaa, kansa ymmärtää argumentit, ei agitaatiota. Siis järjen äänen, ei yllytystä. Minulla on vain hyviä kokemuksia y

Republikens president Sauli Niinistös tal vid öppnandet av riksmötet den 6 februari 20186.2.2018 14:15Tiedote

Får publiceras den 6 februari 2018 kl. 14.15 Med reservation för ändringar Ärade talman, bästa representanter för Finlands folk! Ni inleder nu det sista riksmötet under denna valperiod. Jag har alltid fascinerats av ordet ”riksmöte”, det är något traditionsrikt och högtidligt över det, men samtidigt också något förväntansfullt och förpliktande. Trots att valperioden går mot sitt slut är listan på saker att göra ändlös. Världen roterar inte i takt med valperioderna, utan det finns mycket att göra för varje dag av varje riksmöte. Och det är därför vi är här. Stora frågor som väckt mycket diskussion tas nu upp till behandling i riksdagen. Social- och hälsovårdsreformen, underrättelselagarna – det är inga entydiga och enkla frågor att lösa. Jag önskar också att ingen utger sig för att sitta på den absoluta sanningen. Folkväldet brukar fungera så att det i sista hand är det sunda förnuftet som vinner, folket förstår argument, inte agitation. Alltså förnuftets röst, inte provokation. Jag har

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme