Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe suurlähettiläskokouksessa 22.8.2017

Jaa

Julkisuuteen 22.8.2017 klo 10.30 tai kun puhe pidetty

MUUTOSVARAUKSIN

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe suurlähettiläskokouksessa 22.8.2017

Kokoonnumme tänään suurlähettiläspäiville satavuotista itsenäisyyttään juhlistavassa Suomessa.

Vuoden mittaan olemme tavanneet kerrata, kuinka monella yhteiskunnan ja elämän osa-alueella Suomi on kansainvälisesti vertailtuna vahva. Emme korosta näitä asioita siksi, että niillä ylpeilisimme, vaan siksi, että havahtuisimme siihen, kuinka paljon meillä on varjeltavaa.

Tämän kysymyksen ääreen Turun terroristi-isku on nyt meidät pysäyttänyt. Tärkein varjeltava on ihmisen turvallisuus ja turvan tunne. Se on järkkynyt.

Poliisi, pelastushenkilöstö ja kanssaihmiset tekivät Turussa kaiken, minkä tehdä voi. Muutenkin on tehtävä, mikä tehtävissä on. Uskon, että eduskunnan riittävä enemmistö on valmis täydentämään viranomaisten puutteellisia toimivaltuuksia ja myös tarkoin selvittämään, ovatko resurssit turvan takaamiseen riittävät.

Maahanmuutto, tänne tulo, liittyy väistämättä ja oleellisesti tähän keskusteluun, kuten jo on nähty. Mielipiteet ovat jyrkästi eroavia. Ehdotetaan rajojen sulkemista tai toisaalta vastustetaan pakkopalautuksia. Monet taas eivät näe asiaa näin yksiselitteisenä. Ne monet ovat tässä oikeassa.

Suomea sitovat kansainväliset sopimukset pakolaisista ja turvapaikan hakijoista ja niitä noudatamme. Suomessa on sitovaa myös oma oikeusjärjestyksemme. Sitäkin noudatamme.

On siis syytä tehdä selväksi: Suomi ei voi sulkea rajojaan sulkeutumatta itse. Palaaminen rajatarkastuksiin lännessä ei estä turvapaikanhakijan maahanpääsyä; ei estänyt itärajallakaan pari vuotta sitten. Turvapaikkaa haetaan myös vailla perusteita ja siksi oikeus määrää laittomasti maassa olevia palautettavaksi. Oikeuslaitoksemme on maailman eturiviä, myös turvapaikka-asioissa. Sen ratkaisujen yleinen ylenkatsominen tai suoranainen vastustaminen horjuttaa koko yhteiskuntajärjestystämme.

Maahantulo ei ole päättymässä. Edessämme on vaikea keskustelu: Miten ylläpitää humaania yhteisöämme samalla vaarantamatta sitä? Tämä keskustelu on syytä käydä perinpohjaisesti.

* * *

Satavuotiaan Suomen kansainvälinen asema on nyt kokoomme nähden vahva. Tämä sekä mahdollistaa tavoitteellista toimintaa että velvoittaa tätä asemaa varjelemaan.

Kansainvälinen asemamme lepää tukevalla kansanvallan ja otsa hiessä rakennetun hyvinvoinnin ja vakauden pohjalla. Se kumpuaa syvistä ja globaaleista kansainvälisistä yhteyksistämme, mutta myös suomalaisten omasta halusta ja maamme kyvystä osallistua kansainväliseen vastuunkantoon ja yhteistyöhön.

Myös turvallisuusasemamme on vakaa. Herran kukkarossa ei näinä aikoina kukaan voi katsoa olevansa, mutta keskeiset linjanvalintamme ovat osoittaneet käyttökelpoisuutensa nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Pilarimallimme tarjoaa mahdollisuuksia tasapainottaviin toimenpiteisiin. Yhden pilarin hapertuminen voidaan aina ainakin osittain korvata muita vastaavasti vahvistamalla. Silti tavoitteena pitää olla kaikkien pilareiden pitäminen toimivina.

Tämä ei ole helppo tehtävä. Maailma ja sen myötä oma asemamme ei nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ole rauhaisaa lepoa. Näin ollen ratkaisujemme ja rakenteidemme tulee kestää jatkuvaa kriittistä tarkastelua. Ja vaikka olemme jo paljon saaneet aikaan, on alati aina myös uutta tehtävää.

* * *

Aikamme suorastaan huutaa vakautta, vastuullista johtajuutta ja yhteisistä pelisäännöistä kiinnipitämisen tarvetta. Näiden kaikkien kysyntä on nyt suuri, mutta ikävä kyllä tarjontaa on kovin vähän. Päinvastoin, maailma on äärimmäisen tulenarassa tilanteessa.

Euroopan lähialueen vakavat konfliktit jatkuvat. Ukrainan konflikti on juuttunut paikoilleen epästabiiliin tilaansa: tulitauot eivät pidä, eikä Minskin sopimuksen toimeenpano etene. Osapuolet syyttävät toisiaan, eikä myönteistä kehitystä ole juurikaan havaittavissa.

Sama pätee Syyrian sisällissotaan. Inhimillinen kärsimys jatkuu, länsi ja etenkin Eurooppa on edelleen voimaton. Vaikka väkivalta alueella on nyt vähentynyt, on tämä suhteellinen rauhoittuminen saavutettu aiemmin suoritetulla silmittömällä tappamisella.
Pitkään jatkunut keskinäinen julmuus ja vihanpito eivät ole hyviä rakennusaineksia Syyrian tulevaisuudelle.

Turkki on keskeinen sarana Euroopan ja kuohuvan etelän välissä. Pidän valitettavana, että EU:n ja Turkin suhteet ovat ajautuneet yhä kasvaviin ongelmiin. Turkki on EU:lle ja Suomelle tärkeä kumppani ja Suomi on aina tukenut Turkin eurooppalaista tietä. Tämän valossa Turkin viime aikojen kehitys ja toiminta etenkin vapaan median ja ihmisoikeuspuolustajien toiminnan suitsimiseksi herättää suurta huolta.

Suomen lähialueilla jännitys jatkuu, sillä edessä on suurten sotilaallisten harjoitusten sävyttämä syksy. Pidän julkisessa keskustelussa niihin liittyvää alarmismia paikoin liiallisena, mutta selvää on, että rajusti lisääntyvä sotilaallinen aktiivisuus tuo aina mukanaan myös vaaroja, tahallisia tai tahattomia.

Suomi on aktiivinen ja aloitteellinen Pohjois-Euroopan vakauden tukemisessa. Viimekesäinen Itämeren lentoturvallisuutta kosketteleva aloite on tästä esimerkki. Sen johdosta kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n Itämeri-työryhmän työ on jälleen aktivoitu ja uusista alueen lentoturvallisuutta parantavista toimista on sovittu hyvässä hengessä. On merkillepantavaa, että sekä Nato että Venäjä ovat osallistuneet rakentavasti työryhmän työhön. Samalla on tuettu myös Naton ja Venäjän välisen neuvoston vuoropuhelun aktivoitumista.

***

On varsin vaikea löytää esimerkkejä kansainvälisistä prosesseista, jotka olisivat kuluneen vuoden aikana liikkuneet myönteiseen suuntaan. Jotain kuitenkin.
Euroopan unionin tilanne on jossain määrin vakiintunut. Talous kasvaa ja samoin on kansalaisten unionia kohtaan tunteman luottamuksen laita.
Myös vaaleissa on nähty vakauden voittavan.

Suomen kannalta erityisen rohkaisevaa on EU:n turvallisuuspoliittisen roolin määrätietoinen vahvistuminen. Syksyn kuluessa EU:ssa käydään läpi niin kriisinhallintaoperaatioiden tulevaisuutta, puolustusteollisuuden kehittämistä, hybridiuhkiin vastaamista kuin pysyvän rakenteellisen yhteistyön aktivoimista.

Tässä asiassa liike on nyt lopullista päämäärää tärkeämpää: Jokainen otettu askel vahvistaa EU:n kykyä huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta. Tämä puolestaan lisää kansalaisten luottamusta yhteiseen Eurooppaamme. Siitä on aikaa kun EU on viimeksi ollut itse itseään vahvistavan positiivisen kierteen äärellä. Tätä mahdollisuutta ei tule hukata.

Myös EU:n ja Venäjän välisen dialogin aktivoituminen on tervetullutta. Vaikka monissa asioissa näkemykset eroavat, on pyrkimys yhdistävien tekijöiden etsimiseen tärkeää. Oma kokemukseni keskusteluistani presidentti Putinin kanssa Savonlinnassa oli, että vaikka Venäjä on monissa asioissa edelleen järkähtämätön, hakee se nyt muualla myös rakentavampaa otetta. Erityisesti Itämeren lentoturvallisuuden parantamiseen ja arktisen alueen mustan hiilen ongelmaan tuli vastakaikua. Myös pohjoinen ulottuvuus ja sen tavoitteet saataneen pysymään muistissa.

* * *

Viime vuonna totesin tässä salissa, että on hyvä katsoa asioita, ei vain kauempaa, vaan myös kauemmas. Tähän haluan teitä tänään jälleen rohkaista.

Olemassaolomme perusteet ovat oman kestämättömän kehityksemme uhkaamia. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on näistä kaikkein pakottavin, mutta ei kuitenkaan ainoa haaste. Uhkaava resurssiniukkuus ja elämän monimuotoisuuden väheneminen ovat myös vakavia uhkia.

Olen toistuvasti kiinnittänyt huomiota Arktiseen alueeseen ilmastonmuutoksen kannalta keskeisenä alueena. Se lämpenee nyt kaksin verroin muuta maailmaa nopeammin. Tämä sulattaa jääpeitteitä ja niiden alla olevaa ikiroutaa. Näin esiin tulevat tumma meri ja paljastuvasta maasta nouseva metaani. Ne lämmittävät ilmastoa yhä lisää. Arktisen alueen loppu olisi globaalia loppua.

Toukokuussa alkanut Arktisen neuvoston puheenjohtajuutemme antaa luontevan foorumin näiden teemojen esiin nostamiseen. Mutta arktinen ei ole vain alueen maiden välinen asia, vaan koko ihmiskunnan yhteinen.

On rohkaisevaa, että Arktisen neuvoston puitteissa mustan hiilen päästöjen rajoittamiseen tähtäävistä pyrkimyksistä on jo sovittu. Matka käytännön toimenpiteisiin on kuitenkin vasta alussa ja tehtävässä onnistuminen tulee vaatimaan kaikkien maiden rakentavaa myötävaikutusta.

Toinen merkittävä ihmiskunnan tulevaisuutta raamittava teema on kysymys joukkotuhoaseiden, etenkin ydinaseiden tulevaisuudesta. Viime aikoina Pohjois-Korean tuomittava toiminta on tehnyt asiasta erityisen ajankohtaisen.

Huolet Pohjois-Korean ydinaseohjelmasta ovat olleet esillä jo vuosikausia. Vastoin lukuisia YK:n turvallisuusneuvoston päätöksiä maa on jatkanut ydinohjelmaansa sekä ballististen ohjusten kehittämistä. Enää ei ole kysymys vain alueellisesta, vaan globaalista turvallisuudesta.

Kun suurvaltasuhteet ovat vaikeuksissa, on myönteistä, että turvallisuusneuvostossa löytyi elokuun alussa yhteinen näkemys ohjuskokeitten tuomitsemisesta ja pakotteiden tiukentamisesta. Pohjois-Korean kanssa tulisi päätyä vuoropuheluun, niin että vaarallisesti etevä aseohjelma jäädytettäisiin varsinaisten neuvottelujen avaamiseksi.

Kun kansainvälinen turvallisuustilanne on heikentynyt, huolet ajautumisesta jonkinlaiseen uuteen asevarustelukierteeseen ovat kasvaneet. On ollut merkkejä, että taktisten ydinaseiden käyttöä olisi pelattu sotaharjoitusten yhteydessä. Siksi on paikallaan, että ydinaseriisunnan jatkosta keskustellaan.

Ei ole vaikeaa ymmärtää niiden tarkoitusperiä, jotka ajoivat kansainvälistä sopimusneuvottelua ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Tavoite on hyvä, mutta tarjoaako tämä tietä todelliselle ydinaseriisunnalle, on epäselvää. Ydinasevaltiot eivät osallistuneet neuvotteluihin ja ne ovat sanoutuneet irti lopputuloksesta.

Suomi, kuten pääosa EU-maista, ei osallistunut neuvotteluihin. Kannoimme huolta siitä, että prosessi pikemminkin hankaloittaa kuin edistää ydinsulkujärjestelmää. Jotta ydinasevähennyksissä päästään eteenpäin, tarvitaan ydinasevaltioiden sitoutumista ja osallistumista. Tuleva YK:n yleiskokous on seuraava tilaisuus etsiä sellaista polkua, jolla tuettaisiin niin ydinaseriisuntaa kuin myös ydinsulkujärjestelmää. Ja siinä keskustelussa Suomi on aktiivisesti mukana.

* * *

Maailma, sen geopolitiikka, muuttuu nyt kiihtyvää tahtia. Tuntuu, kuin olisimme tunnelien tunnelmissa – mikä eilen näytti ulospääsyltä, onkin umpipää tänään.

Tähän aikaan parhaasta kesästä kanssanne, olen vuosi vuodelta ollut vakuuttunut, että nyt oli jo kaikki nähty maailmanmenossa, mitään yhtä suurta muutosta ei enää tule. Tänä vuonna en enää ajattele samoin – mikään ei enää tule minua hämmästyttämään. Paitsi sitten se, joka sittenkin tulee.

Saman edessä olette olleet ja olette vastakin. Meillä pienillä on se vahvuus, ettei ole tarve olla suuri.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

Presidentparet till Nådendal6.6.2018 15:41Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 24/2018 6.6.2018 Republikens president Sauli Niinistö och hans maka Jenni Haukio flyttar till presidentens sommarresidens Gullranda i Nådendal lördagen den 9 juni. Nådendal stad arrangerar på lördag kväll ca kl. 18.30 en välkomstmottagning för presidentparet i båthamnen på Kiltas brygga. I samband med ankomsten träffar president Niinistö och fru Haukio också allmänheten. Efter ceremonin deltar presidentparet i en konsert i den medeltida kyrkan i Nådendal. Konserten ingår i programmet på Musikfestspelen i Nådendal. Tisdagen den 12 juni öppnas i parken på Gullranda en skulpturutställning där temat är kvinnofiguren. Sommarutställningen presenterar inhemska verk med kvinnogestalter från de tidigaste decennierna på 1900-talet fram till våra dagar. Utställningen består av verk av följande konstnärer: Eemil Halonen, Veikko Haukkavaara, Kerttu Horila, Viktor Jansson, Anne Koskinen, Sisko Petäjä, Essi Renvall, Arvo Siikamäki, Kim Simonsson, Heikki V

Presidenttipari Naantaliin6.6.2018 15:33Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 24/2018 6.6.2018 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö siirtyy puolisonsa Jenni Haukion kanssa kesävirka-asunnolle Kultarantaan lauantaina 9. kesäkuuta. Naantalin kaupunki järjestää presidenttiparille tervetulovastaanoton venesatamassa Killan laiturilla lauantai-iltana n. klo 18.30. Samassa yhteydessä presidentti Niinistö ja rouva Haukio tapaavat myös yleisöä. Tervetulovastaanoton jälkeen presidenttipari osallistuu Naantalin musiikkijuhlien konserttiin Naantalin kirkossa. Tiistaina 12.6. Kultarannan puistossa avataan veistosnäyttely, jonka teemana on tällä kertaa naisfiguuri. Kesänäyttelyssä on esillä naisia esittäviä kotimaisia veistoksia 1900-luvun ensi vuosikymmeneltä näihin päiviin. Näyttelyn taiteilijat ovat Eemil Halonen, Veikko Haukkavaara, Kerttu Horila, Viktor Jansson, Anne Koskinen, Sisko Petäjä, Essi Renvall, Arvo Siikamäki, Kim Simonsson, Heikki Varja ja Emil Wikström. Näyttely järjestetään yhteistyössä Alfred Kordelinin säätiön kanssa

UN Secretary-General António Guterres to attend Kultaranta Talks4.6.2018 15:32Tiedote

Office of the President of the Republic of Finland Press Release 23/2018 4 June 2018 United Nations Secretary-General António Guterres will attend the Kultaranta Talks event hosted by President of the Republic of Finland Sauli Niinistö on 17–18 June 2018. The foreign and security policy event will this year focus on the future of the international system. Secretary-General Guterres will deliver the event’s closing address on Monday afternoon. President Niinistö and Secretary-General Guterres will also have a bilateral meeting. The event will begin on Sunday at 18:00 with an address by President Niinistö. The President’s opening remarks will be followed by a discussion on the topic of Power and strength or a shared order? which will explore the challenges currently facing the rules-based world. Moderated by Tuija Talvitie, Executive Director of Crisis Management International (CMI), the panel consists of Miroslav Lajcak, President of the United Nations General Assembly, Carl Bildt, form

FN:s generalsekreterare António Guterres till Gullrandadiskussionerna4.6.2018 15:30Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 23/2018 4.6.2018 FN:s generalsekreterare António Guterres deltar den 17–18 juni i Gullrandadiskussionerna under värdskap av republikens president Sauli Niinistö. I år är temat för de utrikes- och säkerhetspolitiska diskussionerna det internationella systemets framtid. Generalsekreterare Guterres håller evenemangets avslutningsanförande på måndag eftermiddag. Därefter har president Niinistö och generalsekreterare Guterres ett bilateralt möte. Diskussionerna inleds kl. 18 på söndag med president Niinistö anförande. Efter det förs en diskussion om utmaningarna för den regelbaserade världen under rubriken ”Kraft och styrka eller en gemensam ordning?”. I diskussionen som leds av CMI:s verksamhetsledare Tuija Talvitie deltar ordföranden för FN:s generalförsamling Miroslav Lajcak, Sveriges tidigare stats- och utrikesminister Carl Bildt och OECD:s biträdande generalsekreterare Mari Kiviniemi. De avslutande orden framförs av fredsnobelisten presiden

YK:n pääsihteeri António Guterres Kultaranta-keskusteluihin4.6.2018 15:27Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 23/2018 4.6.2018 YK:n pääsihteeri António Guterres osallistuu tasavallan presidentti Sauli Niinistön 17.–18. kesäkuuta isännöimiin Kultaranta-keskusteluihin. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelutapahtuman aiheena on tänä vuonna kansainvälisen järjestelmän tulevaisuus. Pääsihteeri Guterres pitää keskusteluiden päätössanat maanantaina iltapäivällä. Lisäksi presidentti Niinistöllä ja pääsihteeri Guterresilla on kahdenvälinen tapaaminen. Keskustelut alkavat sunnuntaina kello 18 presidentti Niinistön puheenvuorolla. Sen jälkeen käydään keskustelu sääntöpohjaisen maailman haasteista otsikolla ”Voima ja vahvuus vai yhteinen järjestys?”. CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitien vetämään keskusteluun osallistuvat YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Miroslav Lajcak, Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt sekä OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi. Loppusanat esittää presidentti, rauhannobelisti Martti Ahtisaari. Maanantaiaamuna klo 9.30 kesk

Överbefälhavarens dagorder Nr 3 till Försvarsmakten 100 år4.6.2018 13:35Tiedote

Helsingfors den 4 juni 2018 Överbefälhavarens dagorder Nr 3 till Försvarsmakten 100 år I år firar vi Försvarsmaktens 100-årsjubileum. Under sin existens har Försvarsmakten kommit att bli en av hela folket uppskattad garant för vår självständighet och en av hörnstenarna i den. I stunder av kris och prövning har vi varit tvungna, men också kunnat lita på vår egen förmåga att klara oss ur faran. Förtroendet och den därav spirande viljan och förmågan har burit Finland även genom svåra tider. Till detta arv och till vår försvarsvilja sätter vi vår tillit även i fortsättningen. Veteranernas generation gjorde stora uppoffringar för vårt fosterland. Veteranernas led blir hela tiden glesare, men arvet efter dem bleknar inte, det bär vi ansvar för. Vi måste värna om vår stabilitet och våra andra nationella styrkor. Det är vår hedersskuld till alla dem som försvarat vårt land i krig. Försvarsmaktens grund läggande uppgift står fast, men verkställandet av den måste leva med tiden. Under de senaste

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme