Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Uuden lastensairaalan avajaisissa 6.9.2018

Jaa

Hyvät kuulijat,

Lapsen sairaus ja kärsimys koskettavat syvemmältä kuin mikään muu tuntemus.
Lapsen toipuminen taas keventää mieltä enemmän kuin mikään toinen ilosanoma.

Suomalaisten mieliin vuosisadoiksi on painunut Helene Schjerfbeckin maalaus ”Toipilas”, joka kuvaa sairasta lasta kädessään vihreää versova toivon oksa tuoden siten esiin tuon tunnelatautuman molemmat puolet.

Tänään, näissä tiloissa ei voi olla tuntematta, miten toivo versoaa.

Entiset uudet, nyt vanhat lasten sairaalat, Lastenklinikka ja Lastenlinna avattiin tälle alueelle lähes tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten. Suomi oli tuolloin hyvin toisenlainen. Sodasta oli selvitty, mutta se oli tapahtunut suurin uhrauksin ja kaikesta oli pulaa. Lapsikuolleisuus oli suurta, terveidenhuolto, ravitsemus ja lääkitys olivat puutteellista. Uudet sairaalat loivat kaiken tämän keskellä perustaa lasten terveydenhuollolle ja lastenlääkärien koulutukselle. Lasten sairaalat toivat toivoa tulevaisuuteen.

Lapsissa on tulevaisuutemme. Suomi on vuosikymmenten saatossa kehittänyt lasten ja heidän vanhempiensa tueksi osin omintakeisiakin ratkaisuja, joista on muualla mallia otettu. Neuvolat, äitiyspakkaus, vanhempainvapaat ja päivähoito ovat luonnollinen, mutta myös välttämätön osa lapsiperheiden elämää.

Hyvää on saatu aikaan; lasten hyvinvointi on meillä maailman kärkiluokkaa. Imeväiskuolleisuus täällä on maailman kolmanneksi pienintä. Suomi on mittausten mukaan maailman parhaita maita olla äiti. Kaikki tämä on vaikuttanut myös siihen, että olemme nousseet maailman vakaimmaksi maaksi.

Sanotaan: missä on tahtoa, siellä on tie. Se että olemme täällä tänään, on monien yksittäisten ihmisten valtaisan tahdon tulos. Uuden lastensairaalan avajaiset ovat vasta alku toiminnalle, mutta samalla päätepiste työlle, jota uuden sairaalan saamiseksi on tehty.

Ennen tätä avajaishetkeä on kulunut vuosia vaikuttamistyöhön, päätöksiin, keräyksiin, viestintään, suunnitteluun ja rakennustöihin. Ennen minua puhunut, lastenlääkäri ja toimialajohtaja Jari Petäjä on ollut hankkeen keskeinen edistäjä HUS:ssa. Uutisointi tilojen huonosta kunnosta ja omat kokemukset sairaalasta vaikuttivat espoolaiseen asianajajaan Tuomas Ahoon. Jotain piti tehdä. Aho ja Petäjä löysivät toisensa. Hyvin pian mukaan tuli myös Anne Berner, joka antoi hankkeelle kasvot ja äänen. Joukko laajeni ja unelma kasvoi. Perustettiin tukiyhdistys ja sovittiin yhteistyöstä HUS:n ja valtion kanssa.

Monilla auttajilla oli omakohtaisia kokemuksia lastensairaalasta. Itsekin potilaana ollut 18-vuotias Anna Rukko keräsi tekemillään koruilla mittavan lahjoituksen sairaalalle. Useille sairaalan puutteelliset tilat olivat tulleet tutuksi, kun oma tai tutun lapsi oli ollut hoidettavana.

Kansalaiskeräyksen tuotto, lähes 39 miljoonaa euroa on valtava summa. Moni antoi aikaansa ja osaamistaan hankkeen käyttöön. Kaikkiaan yli miljoona suomalaista osallistui keräykseen sairaalan rakentamiseksi.

Yksityisen rahan kerääminen lasten sairaalalle aiheutti aluksi paljon keskustelua.
Lastensairaala ei ollut julkisen sektorin arvioissa kaikkien kiireellisin hanke. Mutta kun yksityinen aloite syntyi, se eteni hyvin yhdessä erittäin vahvan julkisen panostuksen kanssa.

Ei pidä kyseenalaistaa julkisen sektorin asemaa hyvinvointimme takaajana, mutta ei ole liioin aihetta kyseenalaistaa yksityistä avunannon tahtoa.

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin syksyllä 1940, että ”maan lastensairaalatarve on entistä kireämpi. Vaasaa pohjoisempana ei ole ainoatakaan lastenlääkäriä”. Uutta lastensairaalaa perusteltiin tuolloin erityisesti lastenlääkärien koulutuksella.

Koulutus ja tutkimus ovat myös nyt keskeinen osa toimintaa. Uusi lastensairaala ei keskity pelkästään sairaudenhoitoon vaan myös asiantuntemuksen, hoitomuotojen ja hoidon kehittämiseen.

Osaava ja motivoitunut henkilökunta on terveydenhuollossa keskeisessä roolissa. Huippuosaaminen syntyy sitoutuneiden ihmisten toimimisessa yhdessä. Uuden lastensairaalan toiminnassa on nimenomaan kyse taitavien ja sitoutuneiden ihmisten yhteistyöstä tärkeän päämäärän eteen.

Hoitohenkilökunta sai paljon hyvää palautetta myös silloin kun vanhojen tilojen toimivuutta on kritisoitu. Annettu hoito on ollut valitsevissa oloissa parasta mahdollista. Te arvoisat hoitotyön ammattilaiset, olette tärkeä toivon tae. Tämän sairaalan syntyvaiheet ovat osoittaneet kuinka laajaa on arvostus ja kiitollisuuden tunne työtänne kohtaan.

Uusi lastensairaala ei ole yksin. Monet sairaalamme hoitavat ja tekevät parhaansa lapsipotilaiden eteen. Uuden lastensairaalan tärkein tehtävä on huolehtia kaikista vaativimman erikoissairaanhoidon saatavuudesta ja laadusta. Uusi lastensairaala on koko Suomen sairaala, se palvelee kaikkia, jotka hoitoa tarvitsevat.
Vaikka hoito olisi kuinka hyvää ja henkilökunta ammattitaitoista, tarvitsevat ja kaipaavat pienet potilaat vanhempiaan. Vanhempien läsnäolo on myös hoidon laatuun vaikuttava asia. Uudessa lastensairaalassa perhe saa olla yhdessä. Vanhemmat voivat olla mukana kaikissa tiloissa ja toiminnoissa ympäri vuorokauden. Sairaus ei eristä, vaan yhdistää.

Lapsen kuuleminen näkyy sairaalan sisätiloissa. Kokonaisuus henkii muumi-filosofiaa teemojen mukaan. Sairaalan pohjakerroksista noustaan luontoaiheiden kera meren alta rantaan ja ylöspäin kohti avaruutta – ja kaikkea tätä kerrotaan muumikielellä ja kuvilla.

”Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu” näin on joskus tuuminut muumipappa. Että huonoa seuraisi hyvä, että pienet potilaat heräisivät auringonnousuun. Sitä me kaikki sydämestämme toivomme.

Toivotan sairaalalle kaikkea hyvää tärkeässä tehtävässään. Kiitän vielä kaikkia hankkeeseen osallistuneita sitkeästä tahdostanne ja työstänne yhteisen hyvän eteen. Toivon henkilökunnalle voimia arvokkaassa työssänne.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Niinistö to attend Latvian Centennial Celebration12.11.2018 12:47Tiedote

The Office of the President of the Republic Press Release 45/2018 12 November 2018 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will attend official celebrations marking the 100th anniversary of the proclamation of Latvian independence on Sunday, 18 November in Riga. The visit will be hosted by the President of Latvia, Raimonds Vējonis. The day begins with a flower-laying ceremony at the Freedom Monument. This will be followed by a visit to Latvia’s National History Museum and a military parade of the Latvian National Armed Forces. In the afternoon, President Niinistö will attend a luncheon hosted by President Vējonis at Riga Castle and a 100th anniversary concert at the Latvian National Theatre. The visit will conclude with a ceremony at the Latvian National Library, where each visiting Head of State will gift a literary work of national importance to the library’s collection. To mark the occasion, President Niinistö will donate a Finnish novel, The Unknown Soldier, by Väinö Li

President Niinistö deltar i Lettlands 100-årsjubileum12.11.2018 12:46Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 45/2018 12.11.2018 Republikens president Sauli Niinistö deltar söndagen den 18 november 2018 i Riga i 100-årsjubileet av återupprättandet av Lettland som en självständig stat. Värd för besöket är Lettlands president Raimonds Vējonis. Dagen inleds med blomsternedläggning vid Frihetsmonumentet. Efter det besöker presidenten Lettlands nationella historiska museum och följer förbimarschen av de lettiska stridskrafternas militärparad. På eftermiddagen deltar president Niinistö i en lunch som ges av president Vējonis på Rigas slott och i en konsert på lettiska nationalteatern för att uppmärksamma 100-årsjubileet. Besöket avslutas med en ceremoni i Lettlands nationalbibliotek där de statschefer som deltar i högtidligheterna till bibliotekets samlingar överräcker ett nationellt betydelsefullt. President Niinistö har valt att skänka biblioteket Väinö Linnas roman Okänd soldat i lettisk översättning. Festligheterna med anledning av Lettlands 100-årsj

Presidentti Niinistö Latvian 100-vuotisjuhliin12.11.2018 12:46Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 45/2018 12.11.2018 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Latvian valtiollisen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan sunnuntaina 18. marraskuuta 2018 Riiassa. Vierailua isännöi Latvian presidentti Raimonds Vējonis. Päivä alkaa kukkien laskulla Vapauden muistomerkille. Sen jälkeen ohjelmassa on tutustuminen Latvian kansalliseen historiamuseoon sekä Latvian asevoimien sotilasparaatin seuraaminen. Iltapäivällä presidentti Niinistö osallistuu presidentti Vējoniksen isännöimälle lounaalle Riian linnassa sekä 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettävään konserttiin Latvian kansallisteatterissa. Vierailu päättyy Latvian kansalliskirjastossa järjestettävään seremoniaan, jossa juhlallisuuksiin osallistuvat valtionpäämiehet lahjoittavat valitsemansa, kansallisesti merkittävän teoksen kirjaston kokoelmiin. Presidentti Niinistö lahjoittaa Tuntematon sotilas -romaanin latviankielisen käännöksen. Latvian 100-vuotisjuhlallisuudet käynnistyivät toukokuussa 2017

På självständighetsdagen hyllas vår gemensamma miljö och finländska miljöåtgärder6.11.2018 11:24Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 44/2018 6.11.2018 I år är temat för självständighetsdagens festmottagning vår gemensamma miljö. Republikens president Sauli Niinistö och fru Jenni Haukio bjuder in finländare som bidragit med såväl stora som små insatser till förmån för klimatet och miljön. ”Miljön och naturen är en oskiljaktig del av Finland och det finländska. Till följd av klimatförändringen är det möjligt att Finland i framtiden kommer att se mycket annorlunda ut. Ansvaret vilar på oss”, säger president Niinistö. Republikens presidents kansli har redan tidigare informerat om sitt miljöprogram som siktar på att minska kansliets koldioxidavtryck med minst två tredjedelar före februari 2024. På självständighetsdagen uppmärksammas miljön förutom i form av inbjudna gäster också i trakteringen och i dekorationerna. Miljöinnovationer kommer till uttryck också i fru Jenni Haukios festklänning vars material är ekologisk Ioncell-fiber framställd av Aalto-universitetet. På självst

Itsenäisyyspäivänä juhlitaan yhteistä ympäristöämme ja suomalaisia ympäristötekoja6.11.2018 11:23Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 44/2018 6.11.2018 Itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton teemana on tänä vuonna yhteinen ympäristömme. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kutsuvat juhlavastaanotolle niin pieniä kuin suuria ilmasto- ja ympäristötekoja tehneitä suomalaisia. ”Ympäristö ja luonto ovat erottamaton osa Suomea ja suomalaisuutta. Ilmastonmuutoksen myötä Suomi voi tulevaisuudessa näyttää hyvin toisenlaiselta. Vastuu on meidän käsissämme”, presidentti Niinistö sanoo. Tasavallan presidentin kanslia on jo aiemmin kertonut ympäristöohjelmastaan, jonka tavoitteena on pienentää kanslian hiilijalanjälkeä vähintään kahdella kolmasosalla helmikuuhun 2024 mennessä. Itsenäisyyspäivänä ympäristö huomioidaan kutsuvieraiden lisäksi myös vastaanoton tarjoiluissa ja koristeluissa. Ympäristöinnovaatiot näkyvät lisäksi rouva Jenni Haukion juhlapuvussa, jonka Aalto-yliopisto valmistaa ekologisesta Ioncell-kuidusta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolison

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe 227. maanpuolustuskurssin avajaisissa 5.11.20185.11.2018 09:34Tiedote

Tänään alkava valtakunnallinen maanpuolustuskurssinne kantaa järjestysnumeroa 227. Perinne on arvokas ja seuraavien viikkojen aikana teistäkin tulee osa tätä perinnettä. Nämä kurssit antavat osallistujilleen kattavan kuvan siitä, miten Suomi huolehtii turvallisuudestaan. Kurssit itsessään heijastavat pienessä mittakaavassa turvallisuutemme avaintekijöitä. Te tulette samaan täällä rautaisannoksen oppia opettajiltanne ja alustajiltanne, mutta varmasti myös toinen toisiltanne. Tässä piilee vahvuutemme, jolle on aivan erityistä kysyntää näinä maailmanaikoina. Kun erilaisista taustoista tulevat ihmiset oivaltavat, että heillä on toisilleen annettavaa ja toisiltaan saatavaa, kasvaa myös yhteenkuuluvuuden tunne. Kun tunnemme yhteistä vastuuta omasta yhteisöstämme, olemme valmiimpia sitä yhdessä puolustamaan. Kun tämä valmius vielä nojaa korkealaatuiseen koulutukseen ja sen tarjoamaan osaamiseen, olemme vähemmän alttiita disinformaatiolle ja pahantahtoisille vaikuttamisyrityksille. Kuten olen

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme