Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa 6.2.2018

Jaa

Julkisuuteen 6.2.2018 klo 14.15 tai kun puhe pidetty

MUUTOSVARAUKSIN

 Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat,

Lähdette nyt vaalikauden viimeisille valtiopäiville. Minua on aina kiehtonut tuo ilmaisu ”valtiopäivät”, siinä on jotain perinteikästä ja juhlavaa, mutta samalla uutta odottavaa ja velvoittavaa.

Vaikka vaalikausi lähestyy loppuaan, tekemisen lista on loppumaton. Maailma ei pyöri eikä valmistu vaalikausien tahtiin, vaan tekemistä riittää kaikkien valtiopäivien kaikille päiville. Ja tekemistä varten täällä olemme.

Paljon keskustelua herättäneet ja suuret asiat tulevat nyt eduskunnan käsittelyyn. Sote-uudistus, tiedustelulait – ne eivät ole yksiselitteisen helppoja ratkaistavia. Toivoisin, että sekin tulisi, puolelta ja toiselta esiin, ettei kukaan julistaudu ehdottoman totuuden haltijaksi. Kansanvalta tuppaa toimimaan niin, että viime kädessä terve järki voittaa, kansa ymmärtää argumentit, ei agitaatiota. Siis järjen äänen, ei yllytystä.

Minulla on vain hyviä kokemuksia yhteistyöstä eduskunnan kanssa. Vuonna 2011 hyväksytty perustuslainmuutos oli merkittävä: Eduskunta korotettiin siinä ylimmäksi päättäjäksi, jos hallituksen ja presidentin kesken syntyisi eripuraa. Silloin puhemiehenä pidin tätä ajatusta hyvänä.

Nyt presidenttinä, olen yhä samaa mieltä. Sillä luotiin eräänlainen yhteys, ei velvoittavan oikeudellinen, mutta yhteys kuitenkin presidentin parlamentaariseen vastuuseen. Tämä kaikki ihan selkokielellä: Presidentin pitää tarkkaan tietää ja ymmärtää, mitä kansanvalta miettii. Teiltä sen kuulen ja olen kuulolla ollut.

Työtapa, jota haluaisin edelleen kehittää, on yhteydenpito eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa. Olemme nyt tavanneet keskustella turvallisuuteen liittyvistä asioista, koska niillä on pitkä vaikutus yli vaalikausien. Monen vaalikauden kysymyksiä on silti muitakin. Esimerkkeinä ilmastonmuutos tai yhteiskunnan rakenteiden jatkuva liike taikka EU-politiikan suunta. Niistäkin olisi hyvä keskustella päivänpolitiikan ulkopuolella. Jos foorumia siihen tarvitaan, tarjoan mielelläni sellaisen. Ellei aihe kuulu presidentin rooteliin, niin hiljaisena isäntänä voin silti luoda puitteet keskustelulle.

Tällaisten keskustelujen myötä voisi löytyä pidempi ja vahvempi punainen lanka, sellainen joka ei katkeaisi hallitusvastuun vaihtuessa.

* * *

Valo lisääntyy nyt vauhdilla. Talous kasvaa ja työttömyys vähenee. Tätä on kauan kipeästi kaivattu. Nyt on kyettävä varjelemaan kasvua ja turvaamaan sen jatkuminen.

On ymmärrettävää, että niukkojen vuosien ja leikkausten jälkeen on kertynyt menopaineita ja täyttämättömiä tarpeita. Niitä on hyvä arvioida.

Joudun kuitenkin muistuttamaan niistä elvytysajan puheista, joiden mukaan ”kasvu kyllä aikanaan hoitaa velat”. Jos puheet nyt nopeasti kääntyvätkin muotoon ”nyt kun on varaa lisätä menoja”, niin jää se velkaantuminen kyllä jälleen hoitamatta. Samalla yhä lähemmäksi tulee se päivä, jolloin koronnousujen myötä velkaantumisen todelliset rasitteet alkavat tuntua.

Moneen kertaan on koettu, kuinka talouden käänne parempaan nopeasti tuudittaa pitämään sitä uutena normaalina, annettuna asiana tulevaisuuteen, ja elämään sen mukaisen leveästi. Tähän harhaan ei nyt ole varaa. Olemme vasta kohtaamassa ikärakenteen muutoksen kovimmat paineet ja vieläpä valmiiksi velkaisina. On helppo julistaa malttia, mutta erityisesti talouden toimijoiden ja päättäjien kannattaa muistaa, että parhaiten puhuu itse annettu esimerkki.

* * *

Myös Euroopan unioni on palannut kasvu-uralle ja paraneva talous heijastuu laajemminkin myönteisenä ilmapiirinä unionin liepeillä.

Hyvät uutiset herättävät toiveita unionin sisäisestä vahvistumisesta, eurooppalaisuuden paluusta maailmankartalle. Alkanut vuosi on varmasti ratkaisevan tärkeä osoittamaan unionin tulevaisuuden suuntaa.

Unionia on joskus kuvattu taloksi, jossa katto ja seinät ovat paikoillaan, mutta sisustus jäänyt tekemättä. Nyt on aika antaa selkeitä näkymiä siitä, miten unioni kansalaistensa elinoloja edistää. Näkemyksiä riittänee, onhan presidentti Macron esittänyt laajaa kansalaiskonsultaation kierrosta.

Ensi askeleet kohti turvallisuusyhteisöä on jo otettu. Siinä työssä Suomi on ollut eturintamassa. Terrorismi on kiinteyttänyt viranomaisten yhteistoimintaa ja puolustuksen saralla on käynnistynyt pysyvä rakenteellinen yhteistyö.

Eurooppa kohtaa myös jatkossa väestöliikkeen paineita, luultavasti enenevissä määrin ja erityisesti Afrikasta. Paras keino hillitä paineita on paikan päällä tehtävä työ elinolosuhteiden parantamiseksi. EU:n jäsenmaat ja unioni itse harjoittavat kukin kehitysyhteistyötä, sitä olisi syytä paremmin koordinoida.

Unionin tulisi kehittää yhteiset käytännöt rajavalvontaan, turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja palautuksiin. Sekä Schengenin että Dublinin sopimusten sisältöä ja tulkintaa on selkeytettävä.

EU:sta ei ole tulossa liittovaltiota, mutta paikoin hiipien syvenevä integraatio voi luoda Suomelle myös visaisia pulmia. Viittaan yhteisvaluutta euron kehittämissuunnitelmiin ja mahdollisiin ehdotuksiin yhteisvastuun lisäämisestä.

On selvää, että euroon liittyy ongelmia. Mutta yhtä selvää on, että yhteisvaluutan perusteiden muuttaminen vaatii yksimielisyyden. Suomen on syytä olla tässäkin prosessissa hereillä ja toimijana. Periaatteelliselle keskustelulle on tilausta.

* * *

Tuoreessa arvotutkimuksessa suomalaiset nostivat tärkeimmäksi arvoksi turvallisuuden. Maailma on muuttunut rauhattomammaksi ja epävakaus heijastuu myös meille.

Mitä on turvallisuus? Turvallisuus on luottamusta ihmisiin, yhteisöön ja yhteiskunnan rakenteisiin. Luottamusta siihen, että päättäjät ja viranomaiset kohtelevat oikein ja kykenevät vastaamaan maailman muutoksiin. Luottamusta poliisin, palomiehen tai sairaanhoitajan ammattitaitoon. Turvallisuus on myös maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden ylläpitoa.

Suomi on tehnyt rytminvaihdoksen vastatakseen turvallisuusympäristön nopeaan muutokseen. Monet lainsäädäntöhankkeet ovat edistyneet ja parantaneet valmiuksiamme. Hallitus ja eduskunta ovat olleet valppaina, ja jo se on turvallisuustekijä sellaisenaan.

Luottamus ja siitä nouseva turvan tunne, niitä meidän kaikkien on valppaasti vaalittava. Lähimmäisenrakkaus, välittäminen ja tasa-arvo, niissä me kaikki olemme toimijoita. Luottamus syntyy toistemme kunnioittamisesta ja kanssaihmisistä huolehtimisesta. Se vaatii rahaa, viranomaisia, palveluita, kalustoa, mutta se vaatii ennen kaikkea meitä jokaista ylläpitämään eheyttä.

* * *

Eduskunta on ylin valtioelin. Sen arvostus lähtee omasta työstänne – siitä, että arvostatte toisianne ja yhteistä työtä.

Vaativaa tehtäväänne on maailman muutoksen ymmärtäminen. Sen ymmärtäminen, että emme voi muutosta pysäyttää ja sen ymmärtäminen, miten parhaiten pitää tämä maa ja kansa muutoksessa mukana. Kuulemme paljon puhetta yhtenäiskulttuurin hajoamisesta. Olemme silti yhtä kansaa, kansakuntaa ja siten yhteisö, jolla on yhteinen etu puolustettavana.

Miten vastaamme työn muutokseen tai ilmastonmuutokseen, miten vastaamme kansamme vanhenemiseen, lisääntyvään maahanmuuttoon, tai syrjemmässä olevien seutujen kuihtumiseen. Ja vielä - miten vastaamme muutoksen herättämiin epävarmuuden tunteisiin, jopa pelkoon ja vastarintaan. Turvallisuuden tunne kasvaa hitaasti, mutta voi järkkyä hetkessä.

Meidän tehtävänämme on ennakoida kansalaisten tuntoja, ottaa ne tosissaan. Luottamus kansanvaltaan kasvoi itsenäisessä Suomessa vuosikymmenten mittaan. Meidän on oltava joka päivä tuon luottamuksen arvoisia. Ja se tarkoittaa, että löydämme ja jaamme yhteistä, emme erottavaa.

* * *

Olemme pieni, eheä ja turvallinen maa. Meillä on tasa-arvoinen, koulutettu ja sisukas kansa. Siksi voimme kohdata muutoksen sitkeänä, ketteränä ja vahvana. Meillä on jatkuvan menestymisen avaimet käsissämme. Käyttäkäämme niitä.

Rouva puhemies, onnittelen puhemiehistöä saamanne tuen johdosta ja toivotan teille kaikille menestystä tärkeässä tehtävässänne. Julistan vuoden 2018 valtiopäivät avatuiksi.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Niinistö Georgian 100-vuotisjuhliin23.5.2018 15:40Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 22/2018 23.5.2018 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Georgian ensimmäisen demokraattisen valtion 100-vuotisjuhlaan lauantaina 26. toukokuuta 2018 Tbilisissä. Juhlaan osallistuvat myös muun muassa Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian ja Armenian presidentit sekä Euroopan komission puheenjohtaja. Georgian presidentti Giorgi Margvelashvili ottaa vieraat vastaan Vapaudenaukiolla, jossa he osallistuvat juhlaseremoniaan. Päivään kuuluu myös muun muassa parlamentissa järjestettävä pyöreän pöydän keskustelu, jossa pohditaan keinoja aikaansaada hyvinvointia ja vaurautta seuraavan sadan vuoden aikana. Vierailu päättyy Georgian ensimmäistä itsenäisyysjulistusta jäljittelevään esitykseen National Youth and Children’s Palacessa. Vierailun aikana presidentti Niinistöllä on kahdenvälinen tapaaminen Georgian presidentti Giorgi Margvelashvilin ja Armenian presidentti Armen Sarkissianin kanssa. Kyseessä on presidentti Niinistön ensimmäinen vierailu Ge

President Niinistö till Georgiens 100-årsjubileum23.5.2018 15:40Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 22/2018 23.5.2018 Republikens president Sauli Niinistö deltar i 100-årsjubileet av Georgiens första demokratiska stat lördagen den 26 maj 2018 i Tbilisi. I högtiden deltar även bland andra Lettlands, Litauens, Polens, Slovakiens och Armeniens presidenter och ordföranden för Europeiska kommissionen. Georgiens president Giorgi Margvelasjvili tar emot gästerna på Frihetstorget där de deltar i en högtidsceremoni. På dagens program står även en rundabordsdiskussion i parlamentet om olika förfaringssätt för att skapa välmående och välfärd för de följande hundra åren. Besöket avslutas i National Youth and Children’s Palace med en föreställning som återger Georgiens första självständighetsdeklaration. Under besöket har president Niinistö ett bilateralt möte med Georgiens president Giorgi Margvelasjvili och Armeniens president Armen Sarkissian. Detta är president Niinistös första besök i Georgien.

President Niinistö attends Georgia’s 100th Anniversary23.5.2018 15:39Tiedote

Office of the President of the Republic Press release 22/2018 23 May 2018 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will attend the 100th Anniversary of Georgia’s First Democratic Republic in Tbilisi on 26 May 2018. Other guests will include the presidents of Latvia, Lithuania, Poland, Slovakia and Armenia as well as the President of the European Commission. President of Georgia Giorgi Margvelashvili will receive the guests at the Freedom Square where a ceremony is held. Later in the day, a round-table discussion will be organised at the Parliament of Georgia to discuss the future of Europe and international partnerships in the next hundred years. The visit will conclude with an enactment depicting the first declaration of independence at the National Youth and Children’s Palace. During his visit, President Niinistö will have bilateral meetings with President of Georgia Giorgi Margvelashvili and President of Armenia Armen Sarkissian. This will be the first visit to Georgia by

Change of Special Adviser to the President of the Republic18.5.2018 13:01Tiedote

Office of the President of the Republic Press release 21/2018 18 May 2018 Juuso Rönnholm, Master of Social Sciences, will become Special Adviser to the President of the Republic of Finland and a Cabinet member as of 1 June 2018. Rönnholm joins the Office of the President of the Republic of Finland from the Ministry of Justice, where he has served as Special Adviser to Minister Antti Häkkänen. Rönnholm also served as Special Adviser to President Niinistö from June 2017 to January 2018. He has earlier served as former Minister Risikko’s Special Adviser at the Ministry of the Interior, the Ministry of Social Affairs and Health, and at the Ministry of Transport and Communications. Pete Pokkinen, the current Special Adviser to the President of the Republic, will become Executive Adviser and Head of Public Affairs in Finland of the Nordea Group starting in early June. Pokkinen has served as Special Adviser to President Niinistö since June 2015, apart from the period between June 2017 and Jan

Republikens president får ny specialmedarbetare18.5.2018 13:01Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 21/2018 18.5.2018 Politices magister Juuso Rönnholm tillträder som specialmedarbetare till republikens president och medlem i kabinettet den 1 juni 2018. Rönnholm övergår till republikens presidents kansli från justitieministeriet där han har varit justitieminister Antti Häkkänens specialmedarbetare. Rönnholm har redan tidigare tjänstgjort som president Niinistös specialmedarbetare från juni 2017 till januari 2018. Dessförinnan var Rönnholm bland annat specialmedarbetare till Paula Risikko då hon var minister i inrikesministeriet, social- och hälsovårdsministeriet samt kommunikationsministeriet. Republikens presidents nuvarande specialmedarbetare Pete Pokkinen övergår i början av juni till Nordea som rådgivare till koncernledningen och chef för Nordeas samhällsrelationer i Finland. Pokkinen har varit specialmedarbetare till republikens president sedan juni 2015, med undantag för en period från juni 2017 till januari 2018.

Tasavallan presidentin erityisavustaja vaihtuu18.5.2018 13:01Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 21/2018 18.5.2018 Tasavallan presidentin erityisavustajana ja kabinetin jäsenenä aloittaa 1. kesäkuuta 2018 valtiotieteiden maisteri Juuso Rönnholm. Rönnholm siirtyy tasavallan presidentin kansliaan oikeusministeriöstä, jossa hän on toiminut oikeusministeri Antti Häkkäsen erityisavustajana. Rönnholm toimi presidentti Niinistön erityisavustajana myös kesäkuusta 2017 tammikuuhun 2018. Aiemmin Rönnholm on muun muassa toiminut silloisen ministerin Paula Risikon erityisavustajana sisäministeriössä, sosiaali- ja terveys- sekä liikenne- ja viestintäministeriöissä. Tasavallan presidentin nykyinen erityisavustaja Pete Pokkinen siirtyy kesäkuun alussa Nordealle konsernijohdon neuvonantajaksi sekä Suomen yhteiskuntasuhdejohtajaksi. Pokkinen on työskennellyt presidentin erityisavustajana kesäkuusta 2015, lukuun ottamatta ajanjaksoa kesäkuusta 2017 tammikuuhun 2018.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme