Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa 6.2.2018

Jaa

Julkisuuteen 6.2.2018 klo 14.15 tai kun puhe pidetty

MUUTOSVARAUKSIN

 Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat,

Lähdette nyt vaalikauden viimeisille valtiopäiville. Minua on aina kiehtonut tuo ilmaisu ”valtiopäivät”, siinä on jotain perinteikästä ja juhlavaa, mutta samalla uutta odottavaa ja velvoittavaa.

Vaikka vaalikausi lähestyy loppuaan, tekemisen lista on loppumaton. Maailma ei pyöri eikä valmistu vaalikausien tahtiin, vaan tekemistä riittää kaikkien valtiopäivien kaikille päiville. Ja tekemistä varten täällä olemme.

Paljon keskustelua herättäneet ja suuret asiat tulevat nyt eduskunnan käsittelyyn. Sote-uudistus, tiedustelulait – ne eivät ole yksiselitteisen helppoja ratkaistavia. Toivoisin, että sekin tulisi, puolelta ja toiselta esiin, ettei kukaan julistaudu ehdottoman totuuden haltijaksi. Kansanvalta tuppaa toimimaan niin, että viime kädessä terve järki voittaa, kansa ymmärtää argumentit, ei agitaatiota. Siis järjen äänen, ei yllytystä.

Minulla on vain hyviä kokemuksia yhteistyöstä eduskunnan kanssa. Vuonna 2011 hyväksytty perustuslainmuutos oli merkittävä: Eduskunta korotettiin siinä ylimmäksi päättäjäksi, jos hallituksen ja presidentin kesken syntyisi eripuraa. Silloin puhemiehenä pidin tätä ajatusta hyvänä.

Nyt presidenttinä, olen yhä samaa mieltä. Sillä luotiin eräänlainen yhteys, ei velvoittavan oikeudellinen, mutta yhteys kuitenkin presidentin parlamentaariseen vastuuseen. Tämä kaikki ihan selkokielellä: Presidentin pitää tarkkaan tietää ja ymmärtää, mitä kansanvalta miettii. Teiltä sen kuulen ja olen kuulolla ollut.

Työtapa, jota haluaisin edelleen kehittää, on yhteydenpito eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa. Olemme nyt tavanneet keskustella turvallisuuteen liittyvistä asioista, koska niillä on pitkä vaikutus yli vaalikausien. Monen vaalikauden kysymyksiä on silti muitakin. Esimerkkeinä ilmastonmuutos tai yhteiskunnan rakenteiden jatkuva liike taikka EU-politiikan suunta. Niistäkin olisi hyvä keskustella päivänpolitiikan ulkopuolella. Jos foorumia siihen tarvitaan, tarjoan mielelläni sellaisen. Ellei aihe kuulu presidentin rooteliin, niin hiljaisena isäntänä voin silti luoda puitteet keskustelulle.

Tällaisten keskustelujen myötä voisi löytyä pidempi ja vahvempi punainen lanka, sellainen joka ei katkeaisi hallitusvastuun vaihtuessa.

* * *

Valo lisääntyy nyt vauhdilla. Talous kasvaa ja työttömyys vähenee. Tätä on kauan kipeästi kaivattu. Nyt on kyettävä varjelemaan kasvua ja turvaamaan sen jatkuminen.

On ymmärrettävää, että niukkojen vuosien ja leikkausten jälkeen on kertynyt menopaineita ja täyttämättömiä tarpeita. Niitä on hyvä arvioida.

Joudun kuitenkin muistuttamaan niistä elvytysajan puheista, joiden mukaan ”kasvu kyllä aikanaan hoitaa velat”. Jos puheet nyt nopeasti kääntyvätkin muotoon ”nyt kun on varaa lisätä menoja”, niin jää se velkaantuminen kyllä jälleen hoitamatta. Samalla yhä lähemmäksi tulee se päivä, jolloin koronnousujen myötä velkaantumisen todelliset rasitteet alkavat tuntua.

Moneen kertaan on koettu, kuinka talouden käänne parempaan nopeasti tuudittaa pitämään sitä uutena normaalina, annettuna asiana tulevaisuuteen, ja elämään sen mukaisen leveästi. Tähän harhaan ei nyt ole varaa. Olemme vasta kohtaamassa ikärakenteen muutoksen kovimmat paineet ja vieläpä valmiiksi velkaisina. On helppo julistaa malttia, mutta erityisesti talouden toimijoiden ja päättäjien kannattaa muistaa, että parhaiten puhuu itse annettu esimerkki.

* * *

Myös Euroopan unioni on palannut kasvu-uralle ja paraneva talous heijastuu laajemminkin myönteisenä ilmapiirinä unionin liepeillä.

Hyvät uutiset herättävät toiveita unionin sisäisestä vahvistumisesta, eurooppalaisuuden paluusta maailmankartalle. Alkanut vuosi on varmasti ratkaisevan tärkeä osoittamaan unionin tulevaisuuden suuntaa.

Unionia on joskus kuvattu taloksi, jossa katto ja seinät ovat paikoillaan, mutta sisustus jäänyt tekemättä. Nyt on aika antaa selkeitä näkymiä siitä, miten unioni kansalaistensa elinoloja edistää. Näkemyksiä riittänee, onhan presidentti Macron esittänyt laajaa kansalaiskonsultaation kierrosta.

Ensi askeleet kohti turvallisuusyhteisöä on jo otettu. Siinä työssä Suomi on ollut eturintamassa. Terrorismi on kiinteyttänyt viranomaisten yhteistoimintaa ja puolustuksen saralla on käynnistynyt pysyvä rakenteellinen yhteistyö.

Eurooppa kohtaa myös jatkossa väestöliikkeen paineita, luultavasti enenevissä määrin ja erityisesti Afrikasta. Paras keino hillitä paineita on paikan päällä tehtävä työ elinolosuhteiden parantamiseksi. EU:n jäsenmaat ja unioni itse harjoittavat kukin kehitysyhteistyötä, sitä olisi syytä paremmin koordinoida.

Unionin tulisi kehittää yhteiset käytännöt rajavalvontaan, turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja palautuksiin. Sekä Schengenin että Dublinin sopimusten sisältöä ja tulkintaa on selkeytettävä.

EU:sta ei ole tulossa liittovaltiota, mutta paikoin hiipien syvenevä integraatio voi luoda Suomelle myös visaisia pulmia. Viittaan yhteisvaluutta euron kehittämissuunnitelmiin ja mahdollisiin ehdotuksiin yhteisvastuun lisäämisestä.

On selvää, että euroon liittyy ongelmia. Mutta yhtä selvää on, että yhteisvaluutan perusteiden muuttaminen vaatii yksimielisyyden. Suomen on syytä olla tässäkin prosessissa hereillä ja toimijana. Periaatteelliselle keskustelulle on tilausta.

* * *

Tuoreessa arvotutkimuksessa suomalaiset nostivat tärkeimmäksi arvoksi turvallisuuden. Maailma on muuttunut rauhattomammaksi ja epävakaus heijastuu myös meille.

Mitä on turvallisuus? Turvallisuus on luottamusta ihmisiin, yhteisöön ja yhteiskunnan rakenteisiin. Luottamusta siihen, että päättäjät ja viranomaiset kohtelevat oikein ja kykenevät vastaamaan maailman muutoksiin. Luottamusta poliisin, palomiehen tai sairaanhoitajan ammattitaitoon. Turvallisuus on myös maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden ylläpitoa.

Suomi on tehnyt rytminvaihdoksen vastatakseen turvallisuusympäristön nopeaan muutokseen. Monet lainsäädäntöhankkeet ovat edistyneet ja parantaneet valmiuksiamme. Hallitus ja eduskunta ovat olleet valppaina, ja jo se on turvallisuustekijä sellaisenaan.

Luottamus ja siitä nouseva turvan tunne, niitä meidän kaikkien on valppaasti vaalittava. Lähimmäisenrakkaus, välittäminen ja tasa-arvo, niissä me kaikki olemme toimijoita. Luottamus syntyy toistemme kunnioittamisesta ja kanssaihmisistä huolehtimisesta. Se vaatii rahaa, viranomaisia, palveluita, kalustoa, mutta se vaatii ennen kaikkea meitä jokaista ylläpitämään eheyttä.

* * *

Eduskunta on ylin valtioelin. Sen arvostus lähtee omasta työstänne – siitä, että arvostatte toisianne ja yhteistä työtä.

Vaativaa tehtäväänne on maailman muutoksen ymmärtäminen. Sen ymmärtäminen, että emme voi muutosta pysäyttää ja sen ymmärtäminen, miten parhaiten pitää tämä maa ja kansa muutoksessa mukana. Kuulemme paljon puhetta yhtenäiskulttuurin hajoamisesta. Olemme silti yhtä kansaa, kansakuntaa ja siten yhteisö, jolla on yhteinen etu puolustettavana.

Miten vastaamme työn muutokseen tai ilmastonmuutokseen, miten vastaamme kansamme vanhenemiseen, lisääntyvään maahanmuuttoon, tai syrjemmässä olevien seutujen kuihtumiseen. Ja vielä - miten vastaamme muutoksen herättämiin epävarmuuden tunteisiin, jopa pelkoon ja vastarintaan. Turvallisuuden tunne kasvaa hitaasti, mutta voi järkkyä hetkessä.

Meidän tehtävänämme on ennakoida kansalaisten tuntoja, ottaa ne tosissaan. Luottamus kansanvaltaan kasvoi itsenäisessä Suomessa vuosikymmenten mittaan. Meidän on oltava joka päivä tuon luottamuksen arvoisia. Ja se tarkoittaa, että löydämme ja jaamme yhteistä, emme erottavaa.

* * *

Olemme pieni, eheä ja turvallinen maa. Meillä on tasa-arvoinen, koulutettu ja sisukas kansa. Siksi voimme kohdata muutoksen sitkeänä, ketteränä ja vahvana. Meillä on jatkuvan menestymisen avaimet käsissämme. Käyttäkäämme niitä.

Rouva puhemies, onnittelen puhemiehistöä saamanne tuen johdosta ja toivotan teille kaikille menestystä tärkeässä tehtävässänne. Julistan vuoden 2018 valtiopäivät avatuiksi.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President of Kazakhstan to make an official visit to Finland10.10.2018 12:38Tiedote

The Office of the President of the Republic Press Release 41/2018 10 October 2018 The President of Kazakhstan, Nursultan Nazarbayev, will make an official visit to Finland on Wednesday, 17 October 2018. The visit will be hosted by President of the Republic of Finland Sauli Niinistö. The visit will begin with a welcoming ceremony at the Presidential Palace. After the ceremony, President Niinistö and President Nazarbayev will hold discussions about the bilateral affairs between Finland and Kazakhstan, as well as international issues such as relations with the United States, China and Russia. Afterwards, the Presidents will hold a joint press conference. In the afternoon, President Nazarbayev will lay a wreath at the Hietaniemi cemetery and visit the technology company Nokia. President Niinistö and President Nazarbayev last met in June 2017, when President Niinistö visited the Astana World Expo in Kazakhstan. The Presidents have also met previously when President Niinistö visited Kazakhst

Kazakstans president på officiellt besök till Finland10.10.2018 12:38Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 41/2018 10.10.2018 Kazakstans president Nursultan Nazarbajev avlägger ett officiellt besök i Finland onsdagen den 17 oktober 2018. Värd för besöket är republikens president Sauli Niinistö. Besöket inleds med en välkomstceremoni på Presidentens slott. Efter välkomstceremonin diskuterar president Niinistö och president Nazarbajev bilaterala frågor mellan Finland och Kazakstan samt internationella ärenden, bland annat relationerna med Förenta staterna, Kina och Ryssland. Efter samtalet håller presidenterna en gemensam presskonferens. På eftermiddagen lägger president Nazarbajev en krans på Sandudds begravningsplats och besöker teknologiföretaget Nokia. President Niinistö och president Nazarbajev träffades senast i juni 2017 i Kazakstan, då president Niinistö besökte världsutställningen i Astana. Presidenterna har träffats också tidigare bland annat då president Niinistö besökte Kazakstan 2015 och 2013. President Nazarbajev besökte Finland sena

Kazakstanin presidentti viralliselle vierailulle Suomeen10.10.2018 12:37Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 41/2018 10.10.2018 Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev tekee virallisen vierailun Suomeen keskiviikkona 17. lokakuuta 2018. Vierailua isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Vierailu käynnistyy vastaanottoseremonioilla Presidentinlinnassa. Vastaanottoseremonioista presidentti Niinistö ja presidentti Nazarbajev siirtyvät keskusteluihin, joissa esillä ovat Suomen ja Kazakstanin kahdenvälisten asioiden lisäksi kansainväliset kysymykset, muun muassa suhteet Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Venäjään. Keskusteluiden päätteeksi presidentit pitävät yhteisen lehdistötilaisuuden. Iltapäivällä presidentti Nazarbajev laskee seppeleen Hietaniemen hautausmaalle ja vierailee teknologiayhtiö Nokialla. Presidentti Niinistö ja presidentti Nazarbajev ovat edellisen kerran tavanneet kesäkuussa 2017, jolloin presidentti Niinistö vieraili Astanan maailmannäyttelyssä Kazakstanissa. Presidentit ovat tavanneet aiemmin myös muun muassa presidentti Niinistön viera

The Office of the President of the Republic of Finland to reduce its carbon footprint by two thirds8.10.2018 16:47Tiedote

The Office of the President of the Republic Press Release 40/2018 8 October 2018 The Office of the President of the Republic of Finland has set a goal to reduce its carbon footprint by at least two thirds by February 2024. The reference year is 2016, when the Office drew up a new environmental plan and committed itself to the objectives outlined in Society’s Commitment to Sustainable Development. The office’s emissions have already been reduced considerably, but now there will be a clear and stricter target for the reduction of its carbon footprint. The deadline for achieving the target is the end of the current presidential term. The initiative for the new environmental plan, which is even more specific and target-oriented than the previous one, came from President of the Republic of Finland, Sauli Niinistö. President Niinistö has often stated that fighting climate change will be the most important issue in the coming years, and to do this, it will be necessary to take action at every

Republikens presidents kansli minskar sitt koldioxidavtryck till en tredjedel8.10.2018 16:32Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 40/2018 8.10.2018 Republikens presidents kansli har som mål att minska sitt koldioxidavtryck med minst två tredjedelar fram till februari 2024. Som referensår används 2016, då kansliet uppdaterade sin miljöplan och anslöt sig till det samhälleliga åtagandet för hållbar utveckling. Sedan dess har kansliet redan avsevärt reducerat sina utsläpp, men nu ställs ett tydligt och ännu striktare mål för att ytterligare minska koldioxidavtrycket. Den utsatta tiden för att nå målet är utgången av den nuvarande presidentperioden. Det allt mer specifika och resultatinriktade miljöprogrammet är utarbetat på initiativ av republikens president Sauli Niinistö. President Niinistö har vid flera tillfällen konstaterat att motverkandet av klimatförändringen är vår viktigaste uppgift under de närmaste åren. Nu behövs både stora och små insatser. För att uppnå målet inleder republikens presidents kansli ett systematiskt arbete för att utbilda och engagera de anst

Tasavallan presidentin kanslia pienentää hiilijalanjälkensä kolmannekseen8.10.2018 14:57Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 40/2018 8.10.2018 Tasavallan presidentin kanslia asettaa tavoitteeksi pienentää hiilijalanjälkeään vähintään kahdella kolmasosalla helmikuuhun 2024 mennessä. Vertailuvuotena käytetään vuotta 2016, jolloin kanslia uusi ympäristösuunnitelmansa ja liittyi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Sen jälkeen ovat kanslian päästöt vähentyneet jo merkittävästi, mutta nyt hiilijalanjäljen pienentämiselle asetetaan selkeä ja tiukempi tavoite. Aikaa sen saavuttamiseksi on kuluvan presidenttikauden loppuun. Entistäkin tarkempi ja tavoitteellisempi ympäristöohjelma on lähtenyt tasavallan presidentti Sauli Niinistön aloitteesta. Presidentti Niinistö on useaan otteeseen todennut ilmastonmuutoksen torjumisen olevan lähivuosien tärkein asia. Sen eteen ovat kaikenkokoiset teot tarpeen. Jotta tavoite saavutetaan, aloittaa tasavallan presidentin kanslia johdonmukaisen työn henkilökunnan kouluttamiseksi ja sitouttamiseksi. Keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseks

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme