Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa 6.2.2018

Jaa

Julkisuuteen 6.2.2018 klo 14.15 tai kun puhe pidetty

MUUTOSVARAUKSIN

 Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat,

Lähdette nyt vaalikauden viimeisille valtiopäiville. Minua on aina kiehtonut tuo ilmaisu ”valtiopäivät”, siinä on jotain perinteikästä ja juhlavaa, mutta samalla uutta odottavaa ja velvoittavaa.

Vaikka vaalikausi lähestyy loppuaan, tekemisen lista on loppumaton. Maailma ei pyöri eikä valmistu vaalikausien tahtiin, vaan tekemistä riittää kaikkien valtiopäivien kaikille päiville. Ja tekemistä varten täällä olemme.

Paljon keskustelua herättäneet ja suuret asiat tulevat nyt eduskunnan käsittelyyn. Sote-uudistus, tiedustelulait – ne eivät ole yksiselitteisen helppoja ratkaistavia. Toivoisin, että sekin tulisi, puolelta ja toiselta esiin, ettei kukaan julistaudu ehdottoman totuuden haltijaksi. Kansanvalta tuppaa toimimaan niin, että viime kädessä terve järki voittaa, kansa ymmärtää argumentit, ei agitaatiota. Siis järjen äänen, ei yllytystä.

Minulla on vain hyviä kokemuksia yhteistyöstä eduskunnan kanssa. Vuonna 2011 hyväksytty perustuslainmuutos oli merkittävä: Eduskunta korotettiin siinä ylimmäksi päättäjäksi, jos hallituksen ja presidentin kesken syntyisi eripuraa. Silloin puhemiehenä pidin tätä ajatusta hyvänä.

Nyt presidenttinä, olen yhä samaa mieltä. Sillä luotiin eräänlainen yhteys, ei velvoittavan oikeudellinen, mutta yhteys kuitenkin presidentin parlamentaariseen vastuuseen. Tämä kaikki ihan selkokielellä: Presidentin pitää tarkkaan tietää ja ymmärtää, mitä kansanvalta miettii. Teiltä sen kuulen ja olen kuulolla ollut.

Työtapa, jota haluaisin edelleen kehittää, on yhteydenpito eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa. Olemme nyt tavanneet keskustella turvallisuuteen liittyvistä asioista, koska niillä on pitkä vaikutus yli vaalikausien. Monen vaalikauden kysymyksiä on silti muitakin. Esimerkkeinä ilmastonmuutos tai yhteiskunnan rakenteiden jatkuva liike taikka EU-politiikan suunta. Niistäkin olisi hyvä keskustella päivänpolitiikan ulkopuolella. Jos foorumia siihen tarvitaan, tarjoan mielelläni sellaisen. Ellei aihe kuulu presidentin rooteliin, niin hiljaisena isäntänä voin silti luoda puitteet keskustelulle.

Tällaisten keskustelujen myötä voisi löytyä pidempi ja vahvempi punainen lanka, sellainen joka ei katkeaisi hallitusvastuun vaihtuessa.

* * *

Valo lisääntyy nyt vauhdilla. Talous kasvaa ja työttömyys vähenee. Tätä on kauan kipeästi kaivattu. Nyt on kyettävä varjelemaan kasvua ja turvaamaan sen jatkuminen.

On ymmärrettävää, että niukkojen vuosien ja leikkausten jälkeen on kertynyt menopaineita ja täyttämättömiä tarpeita. Niitä on hyvä arvioida.

Joudun kuitenkin muistuttamaan niistä elvytysajan puheista, joiden mukaan ”kasvu kyllä aikanaan hoitaa velat”. Jos puheet nyt nopeasti kääntyvätkin muotoon ”nyt kun on varaa lisätä menoja”, niin jää se velkaantuminen kyllä jälleen hoitamatta. Samalla yhä lähemmäksi tulee se päivä, jolloin koronnousujen myötä velkaantumisen todelliset rasitteet alkavat tuntua.

Moneen kertaan on koettu, kuinka talouden käänne parempaan nopeasti tuudittaa pitämään sitä uutena normaalina, annettuna asiana tulevaisuuteen, ja elämään sen mukaisen leveästi. Tähän harhaan ei nyt ole varaa. Olemme vasta kohtaamassa ikärakenteen muutoksen kovimmat paineet ja vieläpä valmiiksi velkaisina. On helppo julistaa malttia, mutta erityisesti talouden toimijoiden ja päättäjien kannattaa muistaa, että parhaiten puhuu itse annettu esimerkki.

* * *

Myös Euroopan unioni on palannut kasvu-uralle ja paraneva talous heijastuu laajemminkin myönteisenä ilmapiirinä unionin liepeillä.

Hyvät uutiset herättävät toiveita unionin sisäisestä vahvistumisesta, eurooppalaisuuden paluusta maailmankartalle. Alkanut vuosi on varmasti ratkaisevan tärkeä osoittamaan unionin tulevaisuuden suuntaa.

Unionia on joskus kuvattu taloksi, jossa katto ja seinät ovat paikoillaan, mutta sisustus jäänyt tekemättä. Nyt on aika antaa selkeitä näkymiä siitä, miten unioni kansalaistensa elinoloja edistää. Näkemyksiä riittänee, onhan presidentti Macron esittänyt laajaa kansalaiskonsultaation kierrosta.

Ensi askeleet kohti turvallisuusyhteisöä on jo otettu. Siinä työssä Suomi on ollut eturintamassa. Terrorismi on kiinteyttänyt viranomaisten yhteistoimintaa ja puolustuksen saralla on käynnistynyt pysyvä rakenteellinen yhteistyö.

Eurooppa kohtaa myös jatkossa väestöliikkeen paineita, luultavasti enenevissä määrin ja erityisesti Afrikasta. Paras keino hillitä paineita on paikan päällä tehtävä työ elinolosuhteiden parantamiseksi. EU:n jäsenmaat ja unioni itse harjoittavat kukin kehitysyhteistyötä, sitä olisi syytä paremmin koordinoida.

Unionin tulisi kehittää yhteiset käytännöt rajavalvontaan, turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja palautuksiin. Sekä Schengenin että Dublinin sopimusten sisältöä ja tulkintaa on selkeytettävä.

EU:sta ei ole tulossa liittovaltiota, mutta paikoin hiipien syvenevä integraatio voi luoda Suomelle myös visaisia pulmia. Viittaan yhteisvaluutta euron kehittämissuunnitelmiin ja mahdollisiin ehdotuksiin yhteisvastuun lisäämisestä.

On selvää, että euroon liittyy ongelmia. Mutta yhtä selvää on, että yhteisvaluutan perusteiden muuttaminen vaatii yksimielisyyden. Suomen on syytä olla tässäkin prosessissa hereillä ja toimijana. Periaatteelliselle keskustelulle on tilausta.

* * *

Tuoreessa arvotutkimuksessa suomalaiset nostivat tärkeimmäksi arvoksi turvallisuuden. Maailma on muuttunut rauhattomammaksi ja epävakaus heijastuu myös meille.

Mitä on turvallisuus? Turvallisuus on luottamusta ihmisiin, yhteisöön ja yhteiskunnan rakenteisiin. Luottamusta siihen, että päättäjät ja viranomaiset kohtelevat oikein ja kykenevät vastaamaan maailman muutoksiin. Luottamusta poliisin, palomiehen tai sairaanhoitajan ammattitaitoon. Turvallisuus on myös maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden ylläpitoa.

Suomi on tehnyt rytminvaihdoksen vastatakseen turvallisuusympäristön nopeaan muutokseen. Monet lainsäädäntöhankkeet ovat edistyneet ja parantaneet valmiuksiamme. Hallitus ja eduskunta ovat olleet valppaina, ja jo se on turvallisuustekijä sellaisenaan.

Luottamus ja siitä nouseva turvan tunne, niitä meidän kaikkien on valppaasti vaalittava. Lähimmäisenrakkaus, välittäminen ja tasa-arvo, niissä me kaikki olemme toimijoita. Luottamus syntyy toistemme kunnioittamisesta ja kanssaihmisistä huolehtimisesta. Se vaatii rahaa, viranomaisia, palveluita, kalustoa, mutta se vaatii ennen kaikkea meitä jokaista ylläpitämään eheyttä.

* * *

Eduskunta on ylin valtioelin. Sen arvostus lähtee omasta työstänne – siitä, että arvostatte toisianne ja yhteistä työtä.

Vaativaa tehtäväänne on maailman muutoksen ymmärtäminen. Sen ymmärtäminen, että emme voi muutosta pysäyttää ja sen ymmärtäminen, miten parhaiten pitää tämä maa ja kansa muutoksessa mukana. Kuulemme paljon puhetta yhtenäiskulttuurin hajoamisesta. Olemme silti yhtä kansaa, kansakuntaa ja siten yhteisö, jolla on yhteinen etu puolustettavana.

Miten vastaamme työn muutokseen tai ilmastonmuutokseen, miten vastaamme kansamme vanhenemiseen, lisääntyvään maahanmuuttoon, tai syrjemmässä olevien seutujen kuihtumiseen. Ja vielä - miten vastaamme muutoksen herättämiin epävarmuuden tunteisiin, jopa pelkoon ja vastarintaan. Turvallisuuden tunne kasvaa hitaasti, mutta voi järkkyä hetkessä.

Meidän tehtävänämme on ennakoida kansalaisten tuntoja, ottaa ne tosissaan. Luottamus kansanvaltaan kasvoi itsenäisessä Suomessa vuosikymmenten mittaan. Meidän on oltava joka päivä tuon luottamuksen arvoisia. Ja se tarkoittaa, että löydämme ja jaamme yhteistä, emme erottavaa.

* * *

Olemme pieni, eheä ja turvallinen maa. Meillä on tasa-arvoinen, koulutettu ja sisukas kansa. Siksi voimme kohdata muutoksen sitkeänä, ketteränä ja vahvana. Meillä on jatkuvan menestymisen avaimet käsissämme. Käyttäkäämme niitä.

Rouva puhemies, onnittelen puhemiehistöä saamanne tuen johdosta ja toivotan teille kaikille menestystä tärkeässä tehtävässänne. Julistan vuoden 2018 valtiopäivät avatuiksi.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

Utnämningar vid republikens presidents kabinett22.2.2018 14:56Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 3/2018 22.2.2018 Utnämningar vid republikens presidents kabinett Ekonomie magister, utrikesrådet Jukka Siukosaari har utnämnts till kanslichef för republikens presidents kansli. Siukosaari tillträder den 1 juni 2018. Han övergår till sitt nya uppdrag från utrikesministeriet, där han arbetat sedan 1995. Siukosaari är för närvarande Finlands ambassadör i Japan. Republikens president Sauli Niinistö utnämnde Siukosaari till kanslichef i samband med presidentföredragningen den 22 februari 2018. Den nuvarande kanslichefen, politices doktor Hiski Haukkala, är kanslichef fram till utgången av maj. Haukkala blir sedan professor i internationell politik vid ledarhögskolan vid Tammerfors universitet.. Haukkala blir sedan professor i internationell politik vid ledarhögskolan vid Tammerfors universitet. Doctor of Philosophy, ambassadrådet Petri Hakkarainen har utnämnts till republikens presidents utrikespolitiska rådgivare. Hakkarainen inleder arbetet d

Appointments to the Cabinet of the President of the Republic22.2.2018 14:00Tiedote

Office of the President of the Republic Press release 3/2018 22 February 2018 Appointments to the Cabinet of the President of the Republic Counsellor for Foreign Affairs Jukka Siukosaari MSc has been appointed Secretary General at the Office of the President of the Republic. Siukosaari will take up the post on 1 June 2018 and transfers to the position from the Ministry for Foreign Affairs, where he has worked since 1995. Siukosaari is currently serving as Ambassador of Finland to Japan. President of the Republic Sauli Niinistö appointed Siukosaari as Secretary General at the Presidential session on 22 February 2018. Hiski Haukkala DSocSc will continue as Secretary General until the end of May, after which he will take up the position of professor of international politics in the Faculty of Management at Tampere University. Counsellor Petri Hakkarainen PhD has been appointed Foreign Policy Adviser to the President of the Republic. Hakkarainen will take up the post on 1 March 2018 and tr

Nimityksiä tasavallan presidentin kabinettiin22.2.2018 13:26Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 3/2018 22.2.2018 Nimityksiä tasavallan presidentin kabinettiin Tasavallan presidentin kanslian kansliapäälliköksi on nimitetty kauppatieteiden maisteri, ulkoasiainneuvos Jukka Siukosaari. Siukosaari aloittaa kansliapäällikkönä 1. kesäkuuta 2018. Siukosaari siirtyy tehtävään ulkoministeriöstä, jossa hän on työskennellyt vuodesta 1995. Parhaillaan Siukosaari toimii Suomen Japanin suurlähettiläänä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti Siukosaaren kansliapäälliköksi presidentin esittelyssä 22. helmikuuta 2018. Toukokuun loppuun saakka kansliapäällikkönä jatkaa valtiotieteiden tohtori Hiski Haukkala. Presidentin kansliasta Haukkala siirtyy Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun kansainvälisen politiikan professoriksi. Tasavallan presidentin ulkopoliittiseksi neuvonantajaksi on nimitetty Doctor of Philosophy, lähetystöneuvos Petri Hakkarainen. Hakkarainen aloittaa tehtävässään 1. maaliskuuta 2018. Hän siirtyy tehtäväänsä ulkoministeriöstä,

President Niinistö to attend Lithuanian Centennial Celebration and Munich Security Conference13.2.2018 10:40Tiedote

Office of the President of the Republic of Finland Press release 2/2018 13 February 2018 President of the Republic Sauli Niinistö will attend the Centennial Celebration of the Restoration of the State of Lithuania on Friday 16 February 2018 in Vilnius. Among those attending the celebrations will be the presidents of Estonia, Latvia, Germany and Iceland, and members of the Danish and Swedish royal families. The President of Lithuania Dalia Grybauskaitė will receive the guests at the Presidential Palace, where the flags of the Baltic states will be hoisted to mark the centenaries of those countries. After the ceremony, the guests will progress to Vilnius Cathedral for a holy mass. The visit will end with lunch at the Palace of the Grand Dukes of Lithuania. Security of the Arctic Region features at the Munich Security Conference From Vilnius, President Niinistö will proceed to Munich for the International Security Conference which is being held from 16 to 18 February 2018. This year the c

President Niinistö till Litauens 100-årsjubileum och säkerhetskonferensen i München13.2.2018 10:40Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 2/2018 13.2.2018 Republikens president Sauli Niinistö deltar fredagen den 16 februari 2018 i Vilnius i 100-årsjubileet av återupprättandet av Litauen som en självständig stat. I festen deltar också bland annat Estlands, Lettlands, Tysklands och Islands presidenter samt företrädare för det danska och svenska kungahuset. Litauens president Dalia Grybauskaitė tar emot gästerna på Presidentpalatset där de baltiska ländernas flaggor hissas ländernas 100-årsjubileum till ära. Efter ceremonin förflyttar sig gästerna till en festgudstjänst i Vilnius domkyrka. Besöket avslutas med en gemensam lunch på storhertigens palats. Arktiska regionen på agendan på säkerhetskonferensen i München Från Vilnius fortsätter president Niinistö till den internationella säkerhetskonferensen i München som äger rum den 16–18 februari 2018. I år är temat för konferensen Europeiska unionens roll som en global aktör och unionens relation till Ryssland och Förenta staterna.

Presidentti Niinistö Liettuan 100-vuotisjuhliin ja Münchenin turvallisuuskonferenssiin13.2.2018 10:40Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 2/2018 13.2.2018 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Liettuan valtiollisen itsenäisyyden palauttamisen 100-vuotisjuhlaan perjantaina 16. helmikuuta 2018 Vilnassa. Juhlaan osallistuvat myös muun muassa Viron, Latvian, Saksan ja Islannin presidentit sekä Tanskan ja Ruotsin kuningasperheiden edustajat. Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė ottaa vieraat vastaan Presidentinlinnassa, jossa Baltian maiden liput nostetaan salkoihin maiden 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Seremonian jälkeen vieraat siirtyvät juhlajumalanpalvelukseen Vilnan tuomiokirkkoon. Vierailu päättyy yhteiseen lounaaseen Liettuan suurherttuoiden palatsissa. Arktisen alueen turvallisuus esillä Münchenin turvallisuuskonferenssissa Vilnasta presidentti Niinistö jatkaa Münchenin kansainväliseen turvallisuuskonferenssiin, joka pidetään 16.–18. helmikuuta 2018. Konferenssin aiheena on tänä vuonna Euroopan unionin rooli globaalina toimijana sekä unionin suhde Venäjään ja Yhdysval

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme