Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa 6.2.2018

Jaa

Julkisuuteen 6.2.2018 klo 14.15 tai kun puhe pidetty

MUUTOSVARAUKSIN

 Arvoisa puhemies, hyvät Suomen kansan edustajat,

Lähdette nyt vaalikauden viimeisille valtiopäiville. Minua on aina kiehtonut tuo ilmaisu ”valtiopäivät”, siinä on jotain perinteikästä ja juhlavaa, mutta samalla uutta odottavaa ja velvoittavaa.

Vaikka vaalikausi lähestyy loppuaan, tekemisen lista on loppumaton. Maailma ei pyöri eikä valmistu vaalikausien tahtiin, vaan tekemistä riittää kaikkien valtiopäivien kaikille päiville. Ja tekemistä varten täällä olemme.

Paljon keskustelua herättäneet ja suuret asiat tulevat nyt eduskunnan käsittelyyn. Sote-uudistus, tiedustelulait – ne eivät ole yksiselitteisen helppoja ratkaistavia. Toivoisin, että sekin tulisi, puolelta ja toiselta esiin, ettei kukaan julistaudu ehdottoman totuuden haltijaksi. Kansanvalta tuppaa toimimaan niin, että viime kädessä terve järki voittaa, kansa ymmärtää argumentit, ei agitaatiota. Siis järjen äänen, ei yllytystä.

Minulla on vain hyviä kokemuksia yhteistyöstä eduskunnan kanssa. Vuonna 2011 hyväksytty perustuslainmuutos oli merkittävä: Eduskunta korotettiin siinä ylimmäksi päättäjäksi, jos hallituksen ja presidentin kesken syntyisi eripuraa. Silloin puhemiehenä pidin tätä ajatusta hyvänä.

Nyt presidenttinä, olen yhä samaa mieltä. Sillä luotiin eräänlainen yhteys, ei velvoittavan oikeudellinen, mutta yhteys kuitenkin presidentin parlamentaariseen vastuuseen. Tämä kaikki ihan selkokielellä: Presidentin pitää tarkkaan tietää ja ymmärtää, mitä kansanvalta miettii. Teiltä sen kuulen ja olen kuulolla ollut.

Työtapa, jota haluaisin edelleen kehittää, on yhteydenpito eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa. Olemme nyt tavanneet keskustella turvallisuuteen liittyvistä asioista, koska niillä on pitkä vaikutus yli vaalikausien. Monen vaalikauden kysymyksiä on silti muitakin. Esimerkkeinä ilmastonmuutos tai yhteiskunnan rakenteiden jatkuva liike taikka EU-politiikan suunta. Niistäkin olisi hyvä keskustella päivänpolitiikan ulkopuolella. Jos foorumia siihen tarvitaan, tarjoan mielelläni sellaisen. Ellei aihe kuulu presidentin rooteliin, niin hiljaisena isäntänä voin silti luoda puitteet keskustelulle.

Tällaisten keskustelujen myötä voisi löytyä pidempi ja vahvempi punainen lanka, sellainen joka ei katkeaisi hallitusvastuun vaihtuessa.

* * *

Valo lisääntyy nyt vauhdilla. Talous kasvaa ja työttömyys vähenee. Tätä on kauan kipeästi kaivattu. Nyt on kyettävä varjelemaan kasvua ja turvaamaan sen jatkuminen.

On ymmärrettävää, että niukkojen vuosien ja leikkausten jälkeen on kertynyt menopaineita ja täyttämättömiä tarpeita. Niitä on hyvä arvioida.

Joudun kuitenkin muistuttamaan niistä elvytysajan puheista, joiden mukaan ”kasvu kyllä aikanaan hoitaa velat”. Jos puheet nyt nopeasti kääntyvätkin muotoon ”nyt kun on varaa lisätä menoja”, niin jää se velkaantuminen kyllä jälleen hoitamatta. Samalla yhä lähemmäksi tulee se päivä, jolloin koronnousujen myötä velkaantumisen todelliset rasitteet alkavat tuntua.

Moneen kertaan on koettu, kuinka talouden käänne parempaan nopeasti tuudittaa pitämään sitä uutena normaalina, annettuna asiana tulevaisuuteen, ja elämään sen mukaisen leveästi. Tähän harhaan ei nyt ole varaa. Olemme vasta kohtaamassa ikärakenteen muutoksen kovimmat paineet ja vieläpä valmiiksi velkaisina. On helppo julistaa malttia, mutta erityisesti talouden toimijoiden ja päättäjien kannattaa muistaa, että parhaiten puhuu itse annettu esimerkki.

* * *

Myös Euroopan unioni on palannut kasvu-uralle ja paraneva talous heijastuu laajemminkin myönteisenä ilmapiirinä unionin liepeillä.

Hyvät uutiset herättävät toiveita unionin sisäisestä vahvistumisesta, eurooppalaisuuden paluusta maailmankartalle. Alkanut vuosi on varmasti ratkaisevan tärkeä osoittamaan unionin tulevaisuuden suuntaa.

Unionia on joskus kuvattu taloksi, jossa katto ja seinät ovat paikoillaan, mutta sisustus jäänyt tekemättä. Nyt on aika antaa selkeitä näkymiä siitä, miten unioni kansalaistensa elinoloja edistää. Näkemyksiä riittänee, onhan presidentti Macron esittänyt laajaa kansalaiskonsultaation kierrosta.

Ensi askeleet kohti turvallisuusyhteisöä on jo otettu. Siinä työssä Suomi on ollut eturintamassa. Terrorismi on kiinteyttänyt viranomaisten yhteistoimintaa ja puolustuksen saralla on käynnistynyt pysyvä rakenteellinen yhteistyö.

Eurooppa kohtaa myös jatkossa väestöliikkeen paineita, luultavasti enenevissä määrin ja erityisesti Afrikasta. Paras keino hillitä paineita on paikan päällä tehtävä työ elinolosuhteiden parantamiseksi. EU:n jäsenmaat ja unioni itse harjoittavat kukin kehitysyhteistyötä, sitä olisi syytä paremmin koordinoida.

Unionin tulisi kehittää yhteiset käytännöt rajavalvontaan, turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja palautuksiin. Sekä Schengenin että Dublinin sopimusten sisältöä ja tulkintaa on selkeytettävä.

EU:sta ei ole tulossa liittovaltiota, mutta paikoin hiipien syvenevä integraatio voi luoda Suomelle myös visaisia pulmia. Viittaan yhteisvaluutta euron kehittämissuunnitelmiin ja mahdollisiin ehdotuksiin yhteisvastuun lisäämisestä.

On selvää, että euroon liittyy ongelmia. Mutta yhtä selvää on, että yhteisvaluutan perusteiden muuttaminen vaatii yksimielisyyden. Suomen on syytä olla tässäkin prosessissa hereillä ja toimijana. Periaatteelliselle keskustelulle on tilausta.

* * *

Tuoreessa arvotutkimuksessa suomalaiset nostivat tärkeimmäksi arvoksi turvallisuuden. Maailma on muuttunut rauhattomammaksi ja epävakaus heijastuu myös meille.

Mitä on turvallisuus? Turvallisuus on luottamusta ihmisiin, yhteisöön ja yhteiskunnan rakenteisiin. Luottamusta siihen, että päättäjät ja viranomaiset kohtelevat oikein ja kykenevät vastaamaan maailman muutoksiin. Luottamusta poliisin, palomiehen tai sairaanhoitajan ammattitaitoon. Turvallisuus on myös maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden ylläpitoa.

Suomi on tehnyt rytminvaihdoksen vastatakseen turvallisuusympäristön nopeaan muutokseen. Monet lainsäädäntöhankkeet ovat edistyneet ja parantaneet valmiuksiamme. Hallitus ja eduskunta ovat olleet valppaina, ja jo se on turvallisuustekijä sellaisenaan.

Luottamus ja siitä nouseva turvan tunne, niitä meidän kaikkien on valppaasti vaalittava. Lähimmäisenrakkaus, välittäminen ja tasa-arvo, niissä me kaikki olemme toimijoita. Luottamus syntyy toistemme kunnioittamisesta ja kanssaihmisistä huolehtimisesta. Se vaatii rahaa, viranomaisia, palveluita, kalustoa, mutta se vaatii ennen kaikkea meitä jokaista ylläpitämään eheyttä.

* * *

Eduskunta on ylin valtioelin. Sen arvostus lähtee omasta työstänne – siitä, että arvostatte toisianne ja yhteistä työtä.

Vaativaa tehtäväänne on maailman muutoksen ymmärtäminen. Sen ymmärtäminen, että emme voi muutosta pysäyttää ja sen ymmärtäminen, miten parhaiten pitää tämä maa ja kansa muutoksessa mukana. Kuulemme paljon puhetta yhtenäiskulttuurin hajoamisesta. Olemme silti yhtä kansaa, kansakuntaa ja siten yhteisö, jolla on yhteinen etu puolustettavana.

Miten vastaamme työn muutokseen tai ilmastonmuutokseen, miten vastaamme kansamme vanhenemiseen, lisääntyvään maahanmuuttoon, tai syrjemmässä olevien seutujen kuihtumiseen. Ja vielä - miten vastaamme muutoksen herättämiin epävarmuuden tunteisiin, jopa pelkoon ja vastarintaan. Turvallisuuden tunne kasvaa hitaasti, mutta voi järkkyä hetkessä.

Meidän tehtävänämme on ennakoida kansalaisten tuntoja, ottaa ne tosissaan. Luottamus kansanvaltaan kasvoi itsenäisessä Suomessa vuosikymmenten mittaan. Meidän on oltava joka päivä tuon luottamuksen arvoisia. Ja se tarkoittaa, että löydämme ja jaamme yhteistä, emme erottavaa.

* * *

Olemme pieni, eheä ja turvallinen maa. Meillä on tasa-arvoinen, koulutettu ja sisukas kansa. Siksi voimme kohdata muutoksen sitkeänä, ketteränä ja vahvana. Meillä on jatkuvan menestymisen avaimet käsissämme. Käyttäkäämme niitä.

Rouva puhemies, onnittelen puhemiehistöä saamanne tuen johdosta ja toivotan teille kaikille menestystä tärkeässä tehtävässänne. Julistan vuoden 2018 valtiopäivät avatuiksi.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Niinistö to attend Parliamentary Assembly of the Council of Europe in Strasbourg17.1.2019 11:48Tiedote

Office of the President of the Republic Press Release 2/2019 17 January 2019 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will attend the Winter Session of the Parliamentary Assembly of the Council of Europe in Strasbourg, France on Wednesday, 23 January 2019. President Niinistö will address the Assembly, after which the representatives of the Council of Europe member states will have an opportunity to ask questions. Finland currently holds the Presidency of the Council of Europe from 21 November 2018 to 17 May 2019. During his visit to Strasbourg, President Niinistö is scheduled to meet with Secretary General of the Council of Europe Thorbjørn Jagland, President of the Parliamentary Assembly of the Council of Europe Liliane Maury Pasquier, Council of Europe Commissioner for Human Rights Dunja Mijatović and President of the European Court of Human Rights Guido Raimondi. President Niinistö will also attend a ceremony to mark the International Day of Commemoration in Memory of the

President Niinistö till Europarådets parlamentariska församlings session i Strasbourg17.1.2019 11:47Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 2/2019 17.1.2019 Republikens president Sauli Niinistö deltar i Europarådets parlamentariska församlings session onsdagen den 23 januari 2019 i Strasbourg i Frankrike. Vid sessionen håller president Niinistö ett anförande varefter ledamöterna från Europarådets medlemsländer har möjlighet att ställa frågor till honom. Finland är ordförande i Europarådet från den 21 november 2018 till den 17 maj 2019. I Strasbourg träffar president Niinistö också Europarådets generalsekreterare Thorbjørn Jagland, ordföranden för Europarådets parlamentariska församling Liliane Maury Pasquier, Europarådets människorättskommissarie Dunja Mijatović och presidenten för Europadomstolen för de mänskliga rättigheterna Guido Raimondi. Utöver detta deltar president Niinistö i ceremonin för den internationella minnesdagen för Förintelsens offer.

Presidentti Niinistö Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen Strasbourgiin17.1.2019 11:47Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 2/2019 17.1.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen täysistuntoon keskiviikkona 23. tammikuuta 2019 Strasbourgissa, Ranskassa. Presidentti Niinistö pitää yleiskokouksessa puheen, jonka jälkeen Euroopan neuvoston jäsenmaiden edustajilla on mahdollisuus esittää hänelle kysymyksiä. Suomi toimii Euroopan neuvoston puheenjohtajana 21.11.2018‒17.5.2019 välisen ajan. Presidentti Niinistö tapaa Strasbourgissa myös Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jaglandin, parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Liliane Maury Pasquierin, ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatovićin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidentti Guido Raimondin. Lisäksi presidentti Niinistö osallistuu kansainvälisen holokaustin uhrien muistopäivän seremoniatilaisuuteen.

President Niinistö to make a state visit to China7.1.2019 09:25Tiedote

Office of the President of the Republic Press Release 1/2019 7 January 2019 The President of the Republic of Finland Sauli Niinistö and his spouse Mrs Jenni Haukio will make a state visit to China on 14-15 January 2019. President Niinistö will meet with the President of China Xi Jinping in Beijing on Monday 14 January. In addition to bilateral relations between Finland and China, the presidents will discuss relations between great powers and other international topics. The programme will also include meetings for example with Chinese premier Li Keqiang and the Chairman of the National People’s Congress Li Zhanshu as well as a high-level seminar on climate change. During their visit, President Niinistö and Mrs Haukio will also attend the opening of the China-Finland Winter Sport Year. During President Xi’s state visit to Finland in April 2017, President Niinistö and President Xi agreed to hold a theme year dedicated to winter sports between the two countries. President Niinistö’s delega

President Niinistö på statsbesök till Kina7.1.2019 09:25Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 1/2019 7.1.2019 Republikens president Sauli Niinistö och hans maka Jenni Haukio avlägger statsbesök i Kina den 14–15 januari 2019. President Niinistö träffar Kinas president Xi Jinping i Peking måndagen den 14 januari. Presidenterna kommer att diskutera relationerna mellan Finland och Kina, stormaktsrelationerna och andra internationella frågor. I programmet ingår även möten bl.a. med Kinas premiärminister Li Keqiang och talmannen för Kinas nationella folkkongress Li Zhanshu samt ett högnivåseminarium om klimatförändringen. President Niinistö och fru Haukio deltar under besöket också i invigningen av Kinas och Finlands gemensamma temaår för vinteridrott. I samband med att president Xi Jinping avlade statsbesök i Finland i april 2017 beslutade president Niinistö och president Xi att länderna ska ordna ett gemensamt temaår för vinteridrott. I president Niinistös följe i Peking ingår utrikeshandels- och utvecklingsminister Anne-Mari Virolainen

Presidentti Niinistö valtiovierailulle Kiinaan7.1.2019 09:24Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 1/2019 7.1.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekee puolisonsa Jenni Haukion kanssa valtiovierailun Kiinaan 14.–15. tammikuuta 2019. Presidentti Niinistö tapaa Kiinan presidentti Xi Jinpingin Pekingissä maanantaina 14. tammikuuta. Presidenttien välisissä keskusteluissa ovat esillä Suomen ja Kiinan kahdenvälisten suhteiden lisäksi myös suurvaltasuhteet ja muut kansainväliset aiheet. Ohjelmassa on lisäksi tapaamiset muun muassa Kiinan pääministeri Li Keqiangin ja Kiinan kansankongressin puhemiehen Li Zhanshun kanssa sekä ilmastonmuutosta koskeva korkean tason seminaari. Presidentti Niinistö ja rouva Haukio osallistuvat vierailullaan myös Kiinan ja Suomen yhteisen talviurheiluvuoden avajaisiin. Presidentti Niinistö ja presidentti Xi sopivat maiden välisen talviurheilun teemavuoden järjestämisestä presidentti Xin Suomen valtiovierailun yhteydessä huhtikuussa 2017. Presidentti Niinistön seurueeseen Pekingissä kuuluvat ulkomaankauppa- ja kehitys

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme