Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe YK:n 72. yleiskokouksessa New Yorkissa 20.09.2017

Jaa

Julkivapaa 20. syyskuuta klo 16.20 Suomen aikaa (9.20 paikallista aikaa) tai kun puhe pidetty.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe YK:n 72. yleiskokouksessa New Yorkissa 20.09.2017

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Onnittelen teitä, herra puheenjohtaja, valinnastanne Yhdistyneiden kansakuntien 72. yleiskokouksen täysistunnon puheenjohtajaksi. Suomi tukee täysin teidän kuutta pääpainopistettänne, ja arvostamme, että olette nostanut ihmiset mandaattinne keskiöön.

Sydämelliset onnitteluni myös teille, pääsihteeri António Guterres. Teidän määrätietoinen otteenne Yhdistyneiden kansakuntien uudistamiseksi on kunnioitettavaa. YK:n järjestelmän peruspilareita tulisivat olla läpinäkyvyys, vastuullisuus, tehokkuus ja sukupuolten tasapuolinen edustus.

Pidän tervetulleena myös sitä, että painotatte konfliktien ennaltaehkäisyä. Onnistunut konfliktien ennaltaehkäisy säästää henkiä ja taloudellisia resursseja.

Suomi kannattaa jatkossakin rauhanvälitystä konfliktien ratkaisussa. Onnistuessaan rauhanvälitys estää konflikteja ja vähentää inhimillistä kärsimystä.

Kaikille marginalisoiduille ihmisille on annettava mahdollisuus tulla kuulluiksi rauhanprosesseissa. Naiset, lapset ja nuoret maksavat usein kovimman hinnan konflikteista, mutta he pystyisivät myös osoittamaan tien ulos kriisistä.

Suomi on ollut mukana perustamassa Pohjoismaisten naisrauhanvälittäjien verkostoa. Sen päämääränä on kestävän rauhan aikaansaaminen osallistamalla naisia merkityksellisellä tavalla kaikissa rauhanprosessin vaiheissa.

Rauhanturvaaminen ja poliittiset operaatiot ovat YK:n mandaatin keskeisin elementti. Suomella on kokemusta YK:n operaatioista vuodesta 1955 lähtien, ja Suomi tukee pääsihteeriä YK:n rauhanturvaamisen uudistamisessa ja tehostamisessa.

Vuonna 2015 tehdyn sitoumuksen johdosta Suomi on lisännyt osallistumistaan Yhdistyneiden kansakuntien poliisioperaatioissa huomattavissa määrin. Suomalaisia poliiseja on mukana seitsemässä YK:n operaatiossa, mukaan lukien UNMISS-operaatiossa oleva ryhmä, joka on erikoistunut seksuaali- ja sukupuoleen liittyvään väkivaltaan. Olen vakaasti sitä mieltä, ettei YK:n rauhanturvaajien eikä muiden YK:n henkilökunnan jäsenten tule missään muodossa sortua väärinkäytöksiin. Eritoten seksuaaliselle riistolle ja hyväksikäytölle on oltava nollatoleranssi. Pääsihteerin Circle of Leadership -aloite on tarpeellinen ja tervetullut.

* * *

Sodassa ei ole voittajia. Konfliktit kuitenkin jatkuvat. Vuoden 2016 aikana 157 000 ihmistä menetti henkensä väkivaltaisissa yhteenotoissa maailmanlaajuisesti. Maailmassa on tällä hetkellä lähes 68 miljoonaa pakolaista. Lähi-idän, Afrikan ja Itä-Ukrainan konfliktit ovat esimerkkejä sanoinkuvaamattomasta inhimillisestä kärsimyksestä. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoat kriisit. Kansainvälinen yhteisö ei ole onnistunut ylläpitämään rauhaa ja turvallisuutta.

Korean demokraattisen kansantasavallan vakava tilanne on hyvin huolestuttava. Pohjois-Korean ydinaseohjelma on uhka globaalille rauhalle ja vakaudelle, ja ohjelma tulee saada loppumaan. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston yhteistyö Pohjois-Korean toimien suhteen on ollut menestyksekästä. On tärkeää, että tämä yhtenäisyys säilyy.

Samaan aikaan olemme nähneet Pohjois-Korealta jatkuvia provokaatioita. Kansainvälinen yhteisö ei voi suvaita tällaista käyttäytymistä. Euroopan unionin jäsenmaana Suomi antaa täyden tukensa pakotteille ja vetoaa, jotta muut toimivat samoin. Ratkaisua voidaan etsiä ainoastaan neuvotteluilla, joihin Pohjois-Korean hallituksen on osallistuttava ehdoitta.

Ydinaseet ovat vakava uhka ihmiskunnalle. Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, katastrofin riski on todellinen. Ydinsulkusopimus on edelleen ydinaseiden leviämisen estämisen kulmakivi maailmanlaajuisesti sekä ydinaseriisunnan lähtökohta.

Suomen kanta ydinaseriisuntaan on tuloskeskeinen ja käytännönläheinen. On äärimmäisen tärkeää, että maat, joilla on hallussaan ydinaseita, ovat mukana neuvotteluissa. Vetoan, että kaikki ydinasevaltiot ja maat joilla on hallussaan näitä aseita, ryhtyvät pikimmiten konkreettisiin toimiin ydinaseiden riisumiseksi. On tärkeää, että kaikki osapuolet noudattavat Irania koskevaa ydinasesopimusta. Pidän myös viimeaikaisia Yhdysvaltojen ja Venäjän välisiä strategista vakautta koskevia neuvotteluita tervetulleina. Toivomme niiden käynnistävän uudelleen asevalvontaneuvottelut niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin.

* * *

Meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota myös muihin uhkiin. Annan kaksi esimerkkiä: Ensinnäkin terrorismin torjunta ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ennaltaehkäisy on yhteinen prioriteettimme. Maailmanjärjestönä Yhdistyneillä kansakunnilla on erinomainen asema taistella terrorismia vastaan. Minulla on suuret odotukset YK:n uuden terrorismin torjunnan yksikön johtajuutta kohtaan.

Toiseksi meidän on otettava terveysturvallisuus vakavammin. Taudit ylittävät kansalliset rajat erittäin nopeasti ja synteettinen biologia on nouseva uhka. Tarvitsemme parempaa ennaltaehkäisyä ja kansallista valmiutta. Tarvitsemme maailmanlaajuista, useiden kumppanien välistä yhteistyötä. Global Health Security Agenda (GHSA-ohjelma) on yhteistyön tärkeä foorumi. Suomi ja Australia johtavat myös yhdessä allianssia, joka tukee terveysturvallisuuden valmiuksien kehittämistä. Meidän on toimittava ennen kuin seuraava pandemia iskee.

* * *

Meidän on huomioitava myös väestönkasvu. Vaikka väestönkasvun nopein vaihe on taittumassa, kasvaa väestö edelleen monin paikoin. Tämä pätee erityisesti joihinkin Afrikan maihin, joissa väestö voi jopa nelinkertaistua vuosisadan loppuun mennessä.

Kasvava väestö johtaa useimmiten nopeaan kaupungistumiseen. Kaupungit tarjoavat ihmisille lukemattomia mahdollisuuksia, ja kaupungistumisessa on erittäin paljon positiivista potentiaalia. Kaupungistuminen voi kuitenkin väärin johdettuna myös johtaa juurettomuuteen, toivottomuuteen ja jopa radikalisoitumiseen.

Yksi ratkaisu tähän olisi, että jokaisella yksilöllä olisi mahdollisuus saavuttaa potentiaalinsa. Taloudelliset mahdollisuudet ja ihmisoikeudet ovat elintärkeitä. Ihmisillä on oltava mahdollisuus vaikuttaa positiivisella tavalla yhteiskuntaansa. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee yksilöiden voimaannuttamiseksi tehdä määrätietoisesti työtä, kuten mahdollistaa koulutus ja pääsy peruspalveluiden pariin.

Suomen ulkopolitiikan tärkeimpiä painopisteitä on sukupuolten välinen tasa-arvo. HeForShe-kampanjan maailmanlaajuisena Impact Champion -lähettiläänä pidän aihetta henkilökohtaisesti läheisenä ja tärkeänä. Kestävän kehityksen saavuttamiseksi on elintärkeää, että kaikilla maailman kansalaisilla on mahdollisuus käyttää seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita. Samaten olisi jokaiselle taattava seksuaalioikeudet ja pääsy kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen pariin.

Sukupuolten välinen tasa-arvo ja korkeatasoinen koulutus sekä työskentely Agenda 2030:n toteuttamiseksi ovat myös Suomen tärkeimpiä tavoitteita meidän ollessa ehdolla Unescon hallintoneuvoston jäseneksi.

* * *

Ilmastonmuutos sitoo pohjoisen ja etelän toisiinsa. Ajan myötä kukaan meistä ei voi välttyä sen tuhoisilta vaikutuksilta. Suorien ympäristövaikutusten lisäksi se vaikuttaa turvallisuuteen ja pakottaa ihmiset muuttamaan asuinseuduiltaan.

Pariisin sopimuksen nopea täytäntöönpano on nyt jopa kriittisempää kuin vuosi sitten. Sopimuksella on selvä tavoite: lämpötilan nousun rajoittaminen selkeästi alle kahteen asteeseen.

Emme ole vielä tuolla polulla. Meidän on tehostettava pyrkimyksiämme – aika on vähissä. Siirtymän fossiilisista polttoaineista uusiutuviin ja energiatehokkuuteen on oltava huomattavasti nopeampI kuin tällä hetkellä. Kaikkien panosta tarvitaan.

Arktinen alue ilmastonmuutoksen eturintamassa. Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma. Jos menetämme arktisen alueen, menetämme koko maailman. Meidän on löydettävä tehokkaita keinoja hidastaa arktisen alueen lämpenemistä.

Yksi keino olisi rajoittaa mustan hiilen ja metaanin päästöjä ja vaikutuksia arktiseen alueeseen. Mustan hiilen lähteet ovat hyvin tiedossa ja teknologiset ratkaisut ovat jo olemassa. Tarvitsemme yhteistä tahtoa ja määrätietoisia askeleita puuttua asiaan.

Näitä päästöjä on vähennettävä ensisijaisesti arktisella alueella. Tarvitaan kuitenkin myös globaalia toimintaa, sillä suuri osa arktisen alueen mustasta hiilestä on peräisin muualta. Uskon vakaasti, että koko ihmiskunta voittaa, kun torjumme päästöt. Suomi on parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtaja, ja ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi keskeisistä tavoitteistamme.

* * *

Tänä vuonna Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään. Juhlavuotemme teema on "Yhdessä". Itsenäisyytemme alusta lähtien Suomi on tukenut ja kunnioittanut sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä.

Verkottuneessa maailmassa kansallisten intressien edistäminen vaatii myös kansainvälistä tahtoa. Uskon vakaasti, että meidän on maailman yhteisönä puututtava globaaleihin haasteisiin ja uhkiin yhteisesti, eikä toimittava vain yksin. Rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet ja kehitys kuuluvat meille kaikille. Vain yhdessä voimme tehdä maailmasta paremman paikan.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Niinistö och fru Haukio tar emot traditionella julhälsningar14.12.2017 14:18Tiedote

Republikens presidents kansliPressmeddelande 67/201714.12.2017 Republikens president Sauli Niinistö och fru Jenni Haukio tar emot julhälsningar på Talludden tisdagen den 19 december 2017. Dagen inleds med att Finlands lucia tillsammans med sin kör framför en sånghälsning. Finlands lucia 2017 är Anna-Kajsa Edström. I december och januari gör lucia och hennes kör ungefär hundra uppträdanden, på bland annat sjukhus och åldringshem. Efter lucias hälsning överräcker Finlands Blomsterhandlarförbund en julblomma och djur- och naturskyddsorganisationerna en korg med ekologiskt odlade grönsaker. Följande i tur är föreningen för forststuderande som uppvaktar presidentparet med en julgran. Forststuderandenas julhälsning har långa anor – den första julgranen överräcktes redan 1963 till Urho Kekkonen. Lant- och skogsbruksproducenternas förening i Vemo ger presidentparet en julskinka, den tjugoförsta i ordningen. Efter detta överräcks julgäddan av Korpo Kulturgille. Förmiddagen avslutas med att Kare

Presidentti Niinistö ja rouva Haukio ottavat vastaan perinteiset joulutervehdykset14.12.2017 14:17Tiedote

Tasavallan presidentin kansliaTiedote 67/201714.12.2017 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottavat vastaan joulutervehdyksiä Mäntyniemessä tiistaina 19. joulukuuta 2017. Päivän aloittaa Lucia-neito, joka esittää kuoronsa kanssa laulutervehdyksen. Vuoden 2017 Lucia-neito on Anna-Kajsa Edström. Mäntyniemen lisäksi hän vierailee kuoroineen noin 100 tilaisuudessa joulukuussa ja tammikuussa, muun muassa sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Lucia-neidon jälkeen Suomen Kukkakauppiasliitto tuo joulukukan ja eläinsuojelu- ja luonnonsuojelujärjestöt luovuttavat luomukasviskorin. Samassa yhteydessä Metsäylioppilaat toimittavat presidenttiparille joulukuusen. Kuusenluovutuksella on pitkät perinteet, sillä ensimmäinen joulukuusi luovutettiin jo vuonna 1963 presidentti Urho Kekkoselle. Maataloustuottajain Vehmaan yhdistys tuo presidenttiparille järjestyksessä jo 21. joulukinkun. Tämän jälkeen Korpo Kulturgille antaa jouluhauen. Aamupäivän päätteeksi Karjalan Liitto luovuttaa pre

Överbefälhavarens dagorder den 6 december 20176.12.2017 10:52Tiedote

Helsingfors den 6 december 2017 ÖVERBEFÄLHAVARENS DAGORDER Nr 2 Det är med utomordentlig stolthet vi i dag får fira att vårt självständiga Finland fyller hundra år. Historien om Finland är en historia om arbete och vardag, stora stunder av framgång och de strängaste prövningar.  Under våra krig kämpade hela nationen, både de som låg vid fronten, de som stödde dem och alla på hemmafronten, och ansträngde sina krafter till det yttersta i kampen för ett fritt Finland. Vi visade att viljan är starkare än svärdet.  Efter de tunga krigsåren ersattes kanonerna av plogar då veterangenerationen återuppbyggde vårt samhälle med sisu och hjärta.  Tack vare dess uppoffringar lyckades vår nation bevara sin självständighet och möjligheten att arbeta för vår välfärd under normala förhållanden. Vi efterkrigsgenerationer känner djup tacksamhet och högaktning gentemot veterangenerationen.  Nästan ett människoliv har förflutit sedan krigens stormar. Vi får dock aldrig glömma dessa vår nations ödesstunder.

Ylipäällikön päiväkäsky N:o 2 - 6.12.20176.12.2017 10:48Tiedote

Helsingissä 6. päivänä joulukuuta 2017 YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY N:o 2 Saamme mitä ylpeimpinä juhlia tänään sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea. Suomen tarinaan sisältyy niin arkista aherrusta, suuria menestyksen hetkiä kuin ankarimpia koettelemusten kausiakin.  Sodissa koko yhteiskuntamme, niin rintamalla palvelleet, heidän toimiaan tukeneet kuin kotirintamakin, ponnisti yhdessä voimansa äärimmilleen taistellessaan vapaan Suomen puolesta. Osoitimme, että henki on miekkaa vahvempi.  Raskaiden sotavuosien jälkeen tykit vaihtuivat auroiksi veteraanisukupolven jälleenrakentaessa yhteiskuntaamme sisulla ja sydämellä.  Heidän uhrauksiensa ansiosta kansakuntamme kykeni säilyttämään itsenäisyytemme ja mahdollisuuden keskittyä hyvinvointimme edistämiseen normaalioloissa. Me sodanjälkeiset ikäpolvet tunnemme veteraanisukupolvea kohtaan suurta kiitollisuutta ja arvostusta.  Sotien myrskyistä on kulunut jo lähes ihmiselämän verran aikaa. Emme kuitenkaan koskaan saa unohtaa näitä kansamme kohtal

Finland 100 år: Jubileumsåret kulminerar i republikens presidents mottagning på självständighetsdagen1.12.2017 11:18Tiedote

Republikens presidents kansliPressmeddelande 66/20171.12.2017 Republikens president Sauli Niinistö och hans maka Jenni Haukio är värdar för självständighetsdagens mottagning på Presidentens slott onsdagen den 6 december 2017. Det självständiga Finlands 100-årsjubileum syns såväl i listan över inbjudna gäster som i musiken, trakteringen och blomsterdekorationerna. Legender och unga förmågor bland de inbjudna Bland de ca 1 900 inbjudna gästerna finns framstående förmågor från olika årtionden av vår självständighet. De inbjudna gästerna har valts med tanke på en så stor tidsmässig och geografisk täckning som möjligt. På gästlistan finns både legender och unga förmågor inom kultur, idrott, ekonomi och politik. Självskrivna hedersgäster är även i år våra krigsveteraner och lottor. De är de första som hälsas välkomna av presidentparet kl. 19 till tonerna av Sibelius Jägarmarschen. De sista gästerna som anländer till mottagningsceremonin från Mariegatan är ungdomar som representerar Finlands

Suomi 100: Juhlavuosi huipentuu tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon1.12.2017 10:47Tiedote

Tasavallan presidentin kansliaTiedote 66/20171.12.2017 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi puolisonsa Jenni Haukion kanssa itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa Presidentinlinnassa keskiviikkona 6. joulukuuta 2017. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi heijastuu niin kutsuvieraissa, musiikissa, tarjoilussa kuin kukkakoristeluissa. Kutsuvieraina legendoja ja nuoria tulokkaita Noin 1900 kutsuvieraan joukossa on ansioituneita osaajia itsenäisyyden eri vuosikymmeniltä. Kutsuvieraissa on pyritty sekä ajalliseen että maantieteelliseen kattavuuteen. Joukossa on sekä legendoja että nuoria kykyjä niin kulttuurin, urheilun, talouden kuin politiikankin aloilta. Kunniavieraita ovat tänäkin vuonna itseoikeutetusti sotiemme veteraanit ja lotat. He saapuvat ensimmäisenä presidenttiparin kättelyyn kello 19 Sibeliuksen Jääkärimarssin soidessa. Mariankadun puoleisen kättelyn päättävät maakuntiaan ja Suomen tulevaisuutta edustavat nuoret. Presidenttipari on kutsunut vastaanotolle jokaisesta m

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme