Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe YK:n yleiskokouksen 73. yleiskeskustelussa

Jaa

Haluan onnitella teitä, arvoisa puheenjohtaja, valinnastanne YK:n 73. yleiskokouksen puheenjohtajaksi.  Haluan niin ikään kiittää pääsihteeri António Guterresia hänen näkemyksellisestä johtamistyöstään Yhdistyneissä kansakunnissa. Teillä molemmilla on tärkeässä tehtävässänne Suomen täysi tuki.

* * *

Suomi on aina kannattanut voimakkaasti monenvälistä yhteistyötä. Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on Suomen kannalta olennaisen tärkeä. Se että voimme luottaa yhteisesti sovittuihin sääntöihin, on kansallisen turvallisuutemme ja hyvinvointimme perusta. Globaalilla tasolla yhteisiä ratkaisuja ja sääntöjä puolestaan tarvitaan, jotta voisimme tarttua aikamme vaikeimpiin haasteisiin.

Valitettavasti meillä, jotka uskomme monenvälisyyden hyötyihin, on nyt kuitenkin syytä huoleen. Yhdessä rakentamamme kansainvälinen järjestelmä on ilmeisen paineen alla. Sen pätevyys ja uskottavuus on kyseenalaistettu. Emme voi enää pitää sääntöpohjaista järjestystä itsestäänselvyytenä. Sen aktiivinen puolustaminen ja kehittäminen ovat meidän kaikkien vastuulla.

Suomelle YK on monenvälisen järjestelmän ydin. Siksi monenvälisyyden puolustamisen on myös noustava täältä. YK:n ja sen jäsenmaiden on ilmaistava halunsa toimia yhdessä, ei toistensa ohi. Pääsihteerin kunnianhimoinen ja kattava uudistusohjelma saa täyden tukemme. Nyt on aika toteuttaa nämä uudistukset. Meidän on varmistettava, että tulevaisuuden YK on läpinäkyvämpi, vastuullisempi ja tehokkaampi.

YK voi olla uskottava vain, jos se elää niin kuin opettaa. Missä tahansa organisaatiossa yksikin organisaation sisäinen seksuaalinen hyväksikäyttötapaus on liikaa. Erityisesti tämä pätee organisaatioon, joka painottaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien merkitystä. Olen ylpeä siitä, että olen Circle of Leadership –aloitteen jäsen, ja toivotan tervetulleeksi toimet kaikenlaisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi koko YK-järjestelmästä.

* * *

YK:n kolme peruspilaria – rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet sekä kehitys – ovat edelleen ajankohtaisia. Olemme kuitenkin saaneet huomata, että monet tämän ajan globaaleista haasteista eivät piittaa niiden välisistä rajoista. Peruspilarit ovat yhä enemmän kytkeytyneet toisiinsa, kuten globaalit haasteetkin.

YK-järjestelmän viime vuosien tärkeimmät saavutukset ovat siitä osoitus. Hyviä esimerkkejä ovat Agenda 2030, Pariisin ilmastosopimus ja muuttoliikettä ja pakolaisuutta koskevat Global Compact -aloitteet. Kestävyyden, ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen kaltaiset asiat eivät koske vain kehitystä ja ihmisoikeuksia. Ne ovat myös oleellisia rauhan ja turvallisuuden kysymyksiä.

Ilmastonmuutos on erinomainen esimerkki tarpeesta ripeään globaaliin toimintaan. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin tuleva raportti alleviivaa entisestään toimiemme kiireellisyyttä. Raportista käy myös ilmi, kuinka paljon vielä on tehtävää. Pariisin ilmastosopimuksen osapuolien vapaaehtoiset toimet eivät toistaiseksi suinkaan riitä pitämään maapallon keskilämpötilan nousua alle kahdessa asteessa. Meidän on tehtävä huomattavasti enemmän ja huomattavasti nopeammin.

Pohjoisessa olemme joutuneet todistamaan, miten huolestuttavan nopeasti arktinen alue lämpenee. Eikä kyse suinkaan ole pelkästä alueellisesta ongelmasta, sillä arktisen alueen lämpeneminen uhkaa koko maailman ilmastojärjestelmää. Mustan hiilen päästöt nopeuttavat osaltaan merkittävästi arktisen alueen merijään sulamista. Jäälle päätyvän mustan hiilen määrän vähentäminen hidastaisi merijään sulamista välittömästi. Sitoutuminen mustan hiilen päästöjen vähentämiseen olisi yksi tärkeimmistä tavoitteista arktisessa huippukokouksessa, jota Suomi Arktisen neuvoston tämänhetkisenä puheenjohtajamaana on valmis isännöimään.

Mikäli ilmastonmuutoksen annetaan edetä, se johtaa myös muuttoliikkeen jatkuvaan voimistumiseen. Maailmassa on jo nyt noin 65 miljoonaa pakolaista – enemmän kuin koskaan sitten toisen maailmansodan. Lisäksi noin sata miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa tarvitsee kiireellistä humanitaarista apua, ja lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Nopeita ja helppoja ratkaisuja ei ole, mutta toimettomuuskaan ei ole vaihtoehto. Siksi tuen lämpimästi globaalia siirtolaisuuskompaktia ja odotan jo mielenkiinnolla konferenssia, jossa se hyväksytään joulukuussa Marrakechissa.

* * *

Täysimittaiset sodat, voimakkuudeltaan vaihtelevat konfliktit ja kansainvälisen lain rikkomukset piinaavat meitä edelleen. Ne muistuttavat meitä jatkuvasti siitä valtavasta inhimillisen kärsimyksen määrästä, joka niihin liittyy. Kansainvälisenä yhteisönä meidän on sinnikkäästi jatkettava ponnistelujamme käynnissä olevien konfliktien ratkaisemiseksi riippumatta siitä, miten syvään juurtuneita ja pitkäkestoisia ne ovat.

Viimeaikaiset yritykset saada aikaan aito vuoropuhelu Pohjois-Korean ja kansainvälisen yhteisön välillä ovat olleet rohkaisevia. Sovittuja toimenpiteitä rauhan edistämiseksi Korean niemimaalla on tuettava. Onnistunut lopputulos tuolla alueella olisi vahva esimerkki ydinaseiden leviämisen estämiselle ja aseriisunnalle myös muualla maailmassa.

Alueilla, joilla rauha on saatu aikaan, YK:n rauhanturvaoperaatiot ovat kiistattomasti tärkeitä. Sinisten kypärienkin on kuitenkin mukauduttava muuttuvaan todellisuuteen. Suomi tukee pääsihteeriä YK:n rauhanturvaamisen uudistamisessa ja tehostamisessa.

Nykyiset konfliktit on ratkaistava, mutta tulevien konfliktien ehkäisyn on oltava etusijalla. Suomi pitää YK:n konfliktien ehkäisykapasiteetin vahvistamiseen liittyviä toimia erittäin tervetulleina.

Rauhanvälitys on arvokas väline konfliktien ehkäisyssä. Pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavalla paneelilla on siinä tärkeä rooli. Rauhanvälityksen tulevaisuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että aiemmat kokemukset välitetään tuleville rauhanvälittäjille. Suomelle oli kunnia isännöidä pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavan paneelin kokousta tämän vuoden kesäkuussa.

Suomi tukee voimakkaasti YK:n ja muiden toimijoiden rauhanvälitystoimintaa. Suomi tarjoaa myös edelleen tarpeen mukaan hyviä palveluksiaan konkreettisen keskustelujen edistämiseksi eri osapuolien välillä, epävirallisista neuvotteluista korkean tason kokouksiin.

* * *

Rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet sekä kehitys eivät ole kestäviä ilman naisten ja nuorten osallistumista. Naisten ja nuorten ääntä on kuunneltava, ja sen perusteella on toimittava. Naisten, lasten ja nuorten tarpeet jätetään edelleen liian usein sivuun rauhanneuvotteluissa. Suomi edistää naisten tehokasta osallistumista rauhanprosesseihin Pohjoismaisten naisrauhanvälittäjien verkoston kautta. Tällaiset verkostot tarjoavat hyödyllisen alustan rauhantyön tukemiseen ja kouluttautumiseen. HeForShe-vaikuttajaryhmän jäsenenä arvostan näitä ponnisteluja suuresti.

Nyt ihmisoikeuksien julistuksen 70. juhlavuotena meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota julistuksen merkitykseen kansainvälisen järjestyksen kannalta. Ihmisoikeudet paitsi suojelevat yksilöä, auttavat meitä myös ehkäisemään konflikteja, rakentamaan kestävää rauhaa ja nopeuttamaan kehitystä. Jos suhtaudumme ihmisoikeuksiin vakavasti, tarvitaan kansainväliseen lakiin kohdistuviin rikoksiin liittyviä vastuullisuusmekanismeja. Lainrikkojat on saatettava oikeuden eteen.

Suomi vetoaa kaikkiin jäsenmaihin ja pääsihteeriin ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon pitämiseksi etusijalla YK:n toiminnassa.

* * *

Olin syvästi pahoillani kuullessani YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin poismenosta. Hänen perintönsä toimii innoituksena meille kaikille.

Haluankin päättää puheenvuoroni lainaten hänen sanojaan: ”Tulevaisuuden uhat koskevat koko ihmiskuntaa laajemmin kuin koskaan historiamme aikana. Voimme selvitä niistä vain toimimalla yhdessä. Ja sitä varten, ystävät, meillä on Yhdistyneet kansakunnat.”

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Niinistö to attend Munich Security Conference8.2.2019 14:38:08Tiedote

Office of the President of the Republic Press Release 3/2019 8 February 2019 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will attend the international Munich Security Conference on 15-17 February 2019 in Germany. President Niinistö will participate in a panel discussion on arms control on the main stage on Saturday. President Niinistö will also deliver a keynote address in a discussion on the security of the Arctic region. Finland’s Chairmanship of the Arctic Council will continue until May 2019. During the conference, President Niinistö will also have bilateral meetings. Organised since 1963, the Munich Security Conference is a discussion forum seeking to promote resolution of conflicts, international cooperation and dialogue. Around 500 foreign and security policy decision-makers will participate in the conference.

President Niinistö deltar i säkerhetskonferens i München8.2.2019 14:37:10Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 3/2019 8.2.2019 Republikens president Sauli Niinistö deltar den 15–17 februari 2019 i den internationella säkerhetskonferensen i München i Tyskland. Lördagen den 16 februari deltar president Niinistö i en paneldebatt om vapenkontroll på konferensens huvudscen. Utöver detta håller President Niinistö inledningsanförandet i en debatt om säkerheten i den arktiska regionen. Finland är ordförande i Arktiska rådet fram till maj 2019. Under konferensen har president Niinistö också bilaterala möten. Säkerhetskonferensen i München har ordnats sedan 1963, och den är ett diskussionsforum för att främja konfliktlösning, internationellt samarbete och dialog. I konferensen deltar inemot 500 beslutsfattare inom utrikes- och säkerhetspolitik från olika delar av världen.

Presidentti Niinistö Münchenin turvallisuuskonferenssiin8.2.2019 14:36:00Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 3/2019 8.2.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Münchenin kansainväliseen turvallisuuskonferenssiin 15.–17. helmikuuta 2019 Saksassa. Presidentti Niinistö osallistuu lauantaina asevalvontaa käsittelevään paneelikeskusteluun konferenssin päälavalla. Lisäksi presidentti Niinistö pitää avauspuheenvuoron arktisen alueen turvallisuutta koskevassa keskustelussa. Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana toukokuuhun 2019 saakka. Konferenssin aikana presidentti Niinistöllä on myös kahdenvälisiä tapaamisia. Vuodesta 1963 lähtien järjestetty Münchenin turvallisuuskonferenssi on keskustelufoorumi, joka pyrkii edistämään konfliktien ratkaisua, kansainvälistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Konferenssiin osallistuu lähes 500 ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajaa eri puolilta maailmaa.

President Niinistö to attend Parliamentary Assembly of the Council of Europe in Strasbourg17.1.2019 11:48:03Tiedote

Office of the President of the Republic Press Release 2/2019 17 January 2019 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will attend the Winter Session of the Parliamentary Assembly of the Council of Europe in Strasbourg, France on Wednesday, 23 January 2019. President Niinistö will address the Assembly, after which the representatives of the Council of Europe member states will have an opportunity to ask questions. Finland currently holds the Presidency of the Council of Europe from 21 November 2018 to 17 May 2019. During his visit to Strasbourg, President Niinistö is scheduled to meet with Secretary General of the Council of Europe Thorbjørn Jagland, President of the Parliamentary Assembly of the Council of Europe Liliane Maury Pasquier, Council of Europe Commissioner for Human Rights Dunja Mijatović and President of the European Court of Human Rights Guido Raimondi. President Niinistö will also attend a ceremony to mark the International Day of Commemoration in Memory of the

President Niinistö till Europarådets parlamentariska församlings session i Strasbourg17.1.2019 11:47:41Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 2/2019 17.1.2019 Republikens president Sauli Niinistö deltar i Europarådets parlamentariska församlings session onsdagen den 23 januari 2019 i Strasbourg i Frankrike. Vid sessionen håller president Niinistö ett anförande varefter ledamöterna från Europarådets medlemsländer har möjlighet att ställa frågor till honom. Finland är ordförande i Europarådet från den 21 november 2018 till den 17 maj 2019. I Strasbourg träffar president Niinistö också Europarådets generalsekreterare Thorbjørn Jagland, ordföranden för Europarådets parlamentariska församling Liliane Maury Pasquier, Europarådets människorättskommissarie Dunja Mijatović och presidenten för Europadomstolen för de mänskliga rättigheterna Guido Raimondi. Utöver detta deltar president Niinistö i ceremonin för den internationella minnesdagen för Förintelsens offer.

Presidentti Niinistö Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen Strasbourgiin17.1.2019 11:47:14Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 2/2019 17.1.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen täysistuntoon keskiviikkona 23. tammikuuta 2019 Strasbourgissa, Ranskassa. Presidentti Niinistö pitää yleiskokouksessa puheen, jonka jälkeen Euroopan neuvoston jäsenmaiden edustajilla on mahdollisuus esittää hänelle kysymyksiä. Suomi toimii Euroopan neuvoston puheenjohtajana 21.11.2018‒17.5.2019 välisen ajan. Presidentti Niinistö tapaa Strasbourgissa myös Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jaglandin, parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Liliane Maury Pasquierin, ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatovićin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidentti Guido Raimondin. Lisäksi presidentti Niinistö osallistuu kansainvälisen holokaustin uhrien muistopäivän seremoniatilaisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme