Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe YK:n yleiskokouksen 73. yleiskeskustelussa

Jaa

Haluan onnitella teitä, arvoisa puheenjohtaja, valinnastanne YK:n 73. yleiskokouksen puheenjohtajaksi.  Haluan niin ikään kiittää pääsihteeri António Guterresia hänen näkemyksellisestä johtamistyöstään Yhdistyneissä kansakunnissa. Teillä molemmilla on tärkeässä tehtävässänne Suomen täysi tuki.

* * *

Suomi on aina kannattanut voimakkaasti monenvälistä yhteistyötä. Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on Suomen kannalta olennaisen tärkeä. Se että voimme luottaa yhteisesti sovittuihin sääntöihin, on kansallisen turvallisuutemme ja hyvinvointimme perusta. Globaalilla tasolla yhteisiä ratkaisuja ja sääntöjä puolestaan tarvitaan, jotta voisimme tarttua aikamme vaikeimpiin haasteisiin.

Valitettavasti meillä, jotka uskomme monenvälisyyden hyötyihin, on nyt kuitenkin syytä huoleen. Yhdessä rakentamamme kansainvälinen järjestelmä on ilmeisen paineen alla. Sen pätevyys ja uskottavuus on kyseenalaistettu. Emme voi enää pitää sääntöpohjaista järjestystä itsestäänselvyytenä. Sen aktiivinen puolustaminen ja kehittäminen ovat meidän kaikkien vastuulla.

Suomelle YK on monenvälisen järjestelmän ydin. Siksi monenvälisyyden puolustamisen on myös noustava täältä. YK:n ja sen jäsenmaiden on ilmaistava halunsa toimia yhdessä, ei toistensa ohi. Pääsihteerin kunnianhimoinen ja kattava uudistusohjelma saa täyden tukemme. Nyt on aika toteuttaa nämä uudistukset. Meidän on varmistettava, että tulevaisuuden YK on läpinäkyvämpi, vastuullisempi ja tehokkaampi.

YK voi olla uskottava vain, jos se elää niin kuin opettaa. Missä tahansa organisaatiossa yksikin organisaation sisäinen seksuaalinen hyväksikäyttötapaus on liikaa. Erityisesti tämä pätee organisaatioon, joka painottaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien merkitystä. Olen ylpeä siitä, että olen Circle of Leadership –aloitteen jäsen, ja toivotan tervetulleeksi toimet kaikenlaisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi koko YK-järjestelmästä.

* * *

YK:n kolme peruspilaria – rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet sekä kehitys – ovat edelleen ajankohtaisia. Olemme kuitenkin saaneet huomata, että monet tämän ajan globaaleista haasteista eivät piittaa niiden välisistä rajoista. Peruspilarit ovat yhä enemmän kytkeytyneet toisiinsa, kuten globaalit haasteetkin.

YK-järjestelmän viime vuosien tärkeimmät saavutukset ovat siitä osoitus. Hyviä esimerkkejä ovat Agenda 2030, Pariisin ilmastosopimus ja muuttoliikettä ja pakolaisuutta koskevat Global Compact -aloitteet. Kestävyyden, ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen kaltaiset asiat eivät koske vain kehitystä ja ihmisoikeuksia. Ne ovat myös oleellisia rauhan ja turvallisuuden kysymyksiä.

Ilmastonmuutos on erinomainen esimerkki tarpeesta ripeään globaaliin toimintaan. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin tuleva raportti alleviivaa entisestään toimiemme kiireellisyyttä. Raportista käy myös ilmi, kuinka paljon vielä on tehtävää. Pariisin ilmastosopimuksen osapuolien vapaaehtoiset toimet eivät toistaiseksi suinkaan riitä pitämään maapallon keskilämpötilan nousua alle kahdessa asteessa. Meidän on tehtävä huomattavasti enemmän ja huomattavasti nopeammin.

Pohjoisessa olemme joutuneet todistamaan, miten huolestuttavan nopeasti arktinen alue lämpenee. Eikä kyse suinkaan ole pelkästä alueellisesta ongelmasta, sillä arktisen alueen lämpeneminen uhkaa koko maailman ilmastojärjestelmää. Mustan hiilen päästöt nopeuttavat osaltaan merkittävästi arktisen alueen merijään sulamista. Jäälle päätyvän mustan hiilen määrän vähentäminen hidastaisi merijään sulamista välittömästi. Sitoutuminen mustan hiilen päästöjen vähentämiseen olisi yksi tärkeimmistä tavoitteista arktisessa huippukokouksessa, jota Suomi Arktisen neuvoston tämänhetkisenä puheenjohtajamaana on valmis isännöimään.

Mikäli ilmastonmuutoksen annetaan edetä, se johtaa myös muuttoliikkeen jatkuvaan voimistumiseen. Maailmassa on jo nyt noin 65 miljoonaa pakolaista – enemmän kuin koskaan sitten toisen maailmansodan. Lisäksi noin sata miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa tarvitsee kiireellistä humanitaarista apua, ja lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Nopeita ja helppoja ratkaisuja ei ole, mutta toimettomuuskaan ei ole vaihtoehto. Siksi tuen lämpimästi globaalia siirtolaisuuskompaktia ja odotan jo mielenkiinnolla konferenssia, jossa se hyväksytään joulukuussa Marrakechissa.

* * *

Täysimittaiset sodat, voimakkuudeltaan vaihtelevat konfliktit ja kansainvälisen lain rikkomukset piinaavat meitä edelleen. Ne muistuttavat meitä jatkuvasti siitä valtavasta inhimillisen kärsimyksen määrästä, joka niihin liittyy. Kansainvälisenä yhteisönä meidän on sinnikkäästi jatkettava ponnistelujamme käynnissä olevien konfliktien ratkaisemiseksi riippumatta siitä, miten syvään juurtuneita ja pitkäkestoisia ne ovat.

Viimeaikaiset yritykset saada aikaan aito vuoropuhelu Pohjois-Korean ja kansainvälisen yhteisön välillä ovat olleet rohkaisevia. Sovittuja toimenpiteitä rauhan edistämiseksi Korean niemimaalla on tuettava. Onnistunut lopputulos tuolla alueella olisi vahva esimerkki ydinaseiden leviämisen estämiselle ja aseriisunnalle myös muualla maailmassa.

Alueilla, joilla rauha on saatu aikaan, YK:n rauhanturvaoperaatiot ovat kiistattomasti tärkeitä. Sinisten kypärienkin on kuitenkin mukauduttava muuttuvaan todellisuuteen. Suomi tukee pääsihteeriä YK:n rauhanturvaamisen uudistamisessa ja tehostamisessa.

Nykyiset konfliktit on ratkaistava, mutta tulevien konfliktien ehkäisyn on oltava etusijalla. Suomi pitää YK:n konfliktien ehkäisykapasiteetin vahvistamiseen liittyviä toimia erittäin tervetulleina.

Rauhanvälitys on arvokas väline konfliktien ehkäisyssä. Pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavalla paneelilla on siinä tärkeä rooli. Rauhanvälityksen tulevaisuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että aiemmat kokemukset välitetään tuleville rauhanvälittäjille. Suomelle oli kunnia isännöidä pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavan paneelin kokousta tämän vuoden kesäkuussa.

Suomi tukee voimakkaasti YK:n ja muiden toimijoiden rauhanvälitystoimintaa. Suomi tarjoaa myös edelleen tarpeen mukaan hyviä palveluksiaan konkreettisen keskustelujen edistämiseksi eri osapuolien välillä, epävirallisista neuvotteluista korkean tason kokouksiin.

* * *

Rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet sekä kehitys eivät ole kestäviä ilman naisten ja nuorten osallistumista. Naisten ja nuorten ääntä on kuunneltava, ja sen perusteella on toimittava. Naisten, lasten ja nuorten tarpeet jätetään edelleen liian usein sivuun rauhanneuvotteluissa. Suomi edistää naisten tehokasta osallistumista rauhanprosesseihin Pohjoismaisten naisrauhanvälittäjien verkoston kautta. Tällaiset verkostot tarjoavat hyödyllisen alustan rauhantyön tukemiseen ja kouluttautumiseen. HeForShe-vaikuttajaryhmän jäsenenä arvostan näitä ponnisteluja suuresti.

Nyt ihmisoikeuksien julistuksen 70. juhlavuotena meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota julistuksen merkitykseen kansainvälisen järjestyksen kannalta. Ihmisoikeudet paitsi suojelevat yksilöä, auttavat meitä myös ehkäisemään konflikteja, rakentamaan kestävää rauhaa ja nopeuttamaan kehitystä. Jos suhtaudumme ihmisoikeuksiin vakavasti, tarvitaan kansainväliseen lakiin kohdistuviin rikoksiin liittyviä vastuullisuusmekanismeja. Lainrikkojat on saatettava oikeuden eteen.

Suomi vetoaa kaikkiin jäsenmaihin ja pääsihteeriin ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon pitämiseksi etusijalla YK:n toiminnassa.

* * *

Olin syvästi pahoillani kuullessani YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin poismenosta. Hänen perintönsä toimii innoituksena meille kaikille.

Haluankin päättää puheenvuoroni lainaten hänen sanojaan: ”Tulevaisuuden uhat koskevat koko ihmiskuntaa laajemmin kuin koskaan historiamme aikana. Voimme selvitä niistä vain toimimalla yhdessä. Ja sitä varten, ystävät, meillä on Yhdistyneet kansakunnat.”

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

The future of Europe to be discussed in Kultaranta Talks – keynote speech by Frank-Walter Steinmeier, President of the Federal Republic of Germany17.5.2019 13:37:33 EESTTiedote

Office of the President of the Republic Press Release 13/2019 17 May 2019 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will host the Kultaranta Talks on 16-17 June 2019. The topic of the event focusing on foreign and security policy will be “The world at a turning point – where will Europe go, how will Finland cope?” The Kultaranta Talks will begin on Sunday evening, 16 June, with opening remarks by President Niinistö and President of the Federal Republic of Germany Frank-Walter Steinmeier. On Monday, 17 June, there will be two public discussions. The two-day event will take place at the President’s summer residence Kultaranta. Organised for the seventh time, it will gather together about a hundred experts and opinion leaders from various sectors of society. Yle will broadcast the main discussions of the event live. The Sunday evening discussion will be broadcast online at Yle Areena and the Monday discussions both on Yle TV1 channel and at Yle Areena.

Gullrandadiskussionerna dryftar Europas framtid – huvudgäst är Tysklands förbundspresident Steinmeier17.5.2019 13:36:55 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 13/2019 17.5.2019 Republikens president Sauli Niinistö står värd för Gullrandadiskussionerna den 16 och 17 juni 2019. Temat för den utrikes- och säkerhetspolitiska debatten är ”Världen skiftar – vad händer i Europa, hur klarar sig Finland?” Gullrandadiskussionerna inleds på söndag kväll den 16 juni med anföranden av president Niinistö och Tysklands förbundspresident Frank-Walter Steinmeier och deras samtal om Europas framtid. Måndagen den 17 juni förs två offentliga debatter. Det två dagar långa evenemanget hålls på presidentens sommarresidens Gullranda i Nådendal. Omkring hundra experter och opinionsbildare från olika samhällssektorer är inbjudna till Gullrandadiskussionerna som nu arrangeras för sjunde gången. Rundradion direktsänder huvuddebatterna. Söndagskvällens diskussioner webbsänds på Yle Areena och måndagens diskussioner på tv-kanalen Yle TV1 och på Yle Areena.

Kultaranta-keskusteluissa puidaan Euroopan muutosta – päävieraana Saksan liittopresidentti Steinmeier17.5.2019 13:36:26 EESTTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 13/2019 17.5.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi Kultaranta-keskustelut 16.–17. kesäkuuta 2019. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelutapahtuman otsikkona on ”Maailma murroksessa – mihin menee Eurooppa, miten pärjää Suomi?” Kultaranta-keskustelut alkavat sunnuntai-iltana 16. kesäkuuta presidentti Niinistön ja Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin puheenvuoroilla ja keskustelulla Euroopan tulevaisuudesta. Maanantaina 17. kesäkuuta käydään kaksi julkista keskustelua. Kaksipäiväinen keskustelutilaisuus käydään presidentin kesäasunnolla Kultarannassa. Seitsemättä kertaa järjestettävään tilaisuuteen kutsutaan noin sata asiantuntijaa ja vaikuttajaa yhteiskunnan eri tahoilta. Yleisradio välittää tapahtuman pääkeskustelut suorana lähetyksenä. Sunnuntai-illan keskustelu lähetetään Yle Areenassa ja maanantain keskustelut sekä Yle TV1 -kanavalla että Yle Areenassa.

President Niinistö besöker Joensuu15.5.2019 15:55:55 EESTTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 12/2019 15.5.2019 Republikens president Sauli Niinistö besöker Joensuu tisdagen den 21 maj 2019. President Niinistö inleder dagen på evenemanget Mästare2019 i Joensuu Areena, där yrkesstuderande inom olika branscher tävlar om finländska mästerskap. President Niinistö är evenemangets beskyddare. Efter detta besöker president Niinistö Europeiska forstinstitutet och träffar företrädare för institutets ledning. Under mötet diskuteras bland annat skogsbruket och skogarnas betydelse när det gäller att bekämpa klimatförändringen. I Joensuu stadshus diskuterar president Niinistö med stadens ledning om konceptet Joensuu Biocity 2025. Efter det träffar han de studerande vid webbskolan ENO för hållbar utveckling som ska delta i Klimatmötet för världens skolelever. President Niinistö är beskyddare för det internationella klimatmötet, som arrangeras i Östra Finland och Helsingfors 29.5–5.6.2019. På eftermiddagen bekantar sig president Niinistö med Finla

Presidentti Niinistö vierailee Joensuussa15.5.2019 15:55:15 EESTTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 12/2019 15.5.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailee Joensuussa tiistaina 21. toukokuuta 2019. Vierailun aluksi presidentti Niinistö tutustuu ammatillisen koulutuksen Taitaja2019-tapahtumaan Joensuu Areenalla, jossa ammattiin opiskelevat kilpailevat omien alojensa Suomen mestaruuksista. Presidentti Niinistö toimii tapahtuman suojelijana. Tämän jälkeen ohjelmassa on vierailu Euroopan metsäinstituutissa, jossa presidentti Niinistö tapaa instituutin johtoa. Tapaamisessa keskustellaan muun muassa metsätaloudesta ja metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Joensuun kaupungintalolla presidentti Niinistö keskustelee kaupungin johdon kanssa Joensuun Biocity 2025 -konseptista sekä tapaa Maailman koululaisten ilmastokokoukseen osallistuvia kestävän kehityksen ENO-verkkokoulun oppilaita. Presidentti Niinistö on 29.5.–5.6.2019 Itä-Suomessa ja Helsingissä järjestettävän ilmastokokouksen suojelija. Iltapäivällä presidentti Niinistö tutu

President Niinistö to make official visit to Slovenia9.5.2019 12:21:13 EESTTiedote

Office of the President of the Republic Press release 11/2019 9 May 2019 President of the Republic Sauli Niinistö will make an official visit to Slovenia on 23–24 May 2019. President Niinistö and President of Slovenia Borut Pahor will hold their official discussions in Ljubljana on Thursday, 23 May. In addition to bilateral relations between Finland and Slovenia, the Presidents will discuss topics such as security policy and the future of Europe. President Niinistö will also meet Slovenian Prime Minister Marjan Šarec and Speaker of the National Assembly of Slovenia Dejan Židan as well as speak to local secondary school students with President Pahor in a climate change seminar. On Friday, 24 May, Presidents Niinistö and Pahor will visit an ecovillage Suha pri Predosljah and unveil a Finnish-Slovenian bench of friendship in Planica. Presidents Niinistö and Pahor met previously in February 2019 in conjunction with the Munich Security Conference. The previous presidential visit from Finlan

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme