Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2018

Jaa

Julkisuuteen 1.1.2018 klo 12.15


Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2018

Kansalaiset,

Olemme viettäneet juhlan vuoden, itsenäisyytemme sataa vuotta on monin tavoin kunnioitettu ja kiitoksin muisteltu.

On ollut sykähdyttävää seurata kuinka ihmisten juhlamieli vuoden mittaan valtasi maan. On kerrattu menneet, katsottu tulevaan ja ennen kaikkea, tunnettu aitoa iloa omasta suomalaisuudestamme.

Tasavuosi tuottaa helposti ajatusharhaa, että se olisi ikään kuin kulkumme vedenjakaja, olisi aika ennen sitä ja aika sen jälkeen. Juhlavuoden selkeä sanoma kuitenkin oli, että Suomen suunta on ollut onnistunut, joten sillä tiellä on hyvä jatkaa tulevaisuuteen. Vuoden tunnus oli ”Yhdessä”; se koettiin menestyksemme salaisuutena ja myös tulevaisuutemme avaimena.

Tämä alkanut vuosi kuitenkin pysäyttää heti itsetutkiskeluun. Vuosien 1917 ja 1918 muistot ovat liki vastakkaiset. Ensin tapahtui parasta ja sitä seurasi pahinta, mitä kansakunta voi kohdata. Itsenäisyyden vuosi vaihtui sisällissodan vuodeksi, eikä edes pitkä aika ole kaikkia sen arpia peittänyt.

Itsenäisyyden alku ei siis ollutkaan ”yhdessä” vaan perin pahoin erillään. Tätä ei voi noin vain pyyhkiä pois. Historian suhteen on uskallettava olla rehellinen, sillä vain rehellisyys luo pohjan luottamukseen. Yhteisö on vahva, jos se kykenee käsittelemään myös kipeitä asioita. Menneisyyden kanssa on hierottava sovintoa.

Silti, jää kysymys vastakkaisista vuosista. Vasta vuosikymmenten myötä kasvoi täysi luottamus kansanvaltaan. Syntyi osallisen kansallistunnetta; tässä olen mukana, yhdessä.

Oppi näistä vaiheista meille on selkeä: on erilaisuutta, ihmisillä on toisistaan poikkeavia taustoja, vakaumuksia ja tavoitteita, on oikeus olla eri mieltä. Ja sitä on osattava kunnioittaa, vaikka kuinka itse toisin ajattelisi.

Yhteys on hyvä sana. Meillä on yhteys; se voi merkitä syvää samautta yhtä lailla kuin että osaamme erilaisuudesta huolimatta ymmärtää toisiamme. Ymmärrys ja sen tuoma yhteys, niiden viitoittamalla tiellä meidän on hyvä yhdessä jatkaa myös tästä eteenpäin.

* * *

Itsenäisyys on paitsi lahja, niin myös tehtävä. Ja tehtävää riittää.

Hukatun vuosikymmenen jälkeen talous on kääntynyt nousuun ja työllisyys alkanut parantua. Tätä käännettä kipeästi tarvitaan. Silti kansantaloutemme ei vieläkään ole saavuttanut vuoden 2008 tasoa.

Vailla kasvuakin sekä julkinen että yksityinen kulutus ovat kuitenkin lisääntyneet, sen on mahdollistanut runsas velkaantuminen. Velkaa taas on ollut tarjolla keskuspankkien valtavien elvytystoimien myötä.

Tunnettu tosiasia on, että vientimaana taloutemme on kovasti riippuvainen kysynnästä maailmalla. Nyt on syytä tiedostaa, että velkaantunut taloutemme on myös hyvin riippuvainen suurten keskuspankkien politiikasta.

On aiheellisesti varoitettu, että runsas rahoitus on kanavoitunut velkojen ja omaisuusarvojen kasvuun. Rahapolitiikan tiukentaminen, johon jossain vaiheessa maailmalla väistämättä päädytään, johtaa haasteellisempaan tilanteeseen. Kohtuullinen varovaisuus on nyt paikallaan.

Maailmantaloudessa on käynnissä syvä muutos, jossa teknologinen kehitys muokkaa nopeasti kokonaisia tuotannonaloja ja muuttaa perinteistä työn kuvaa. Meidän on varmistettava, että pysymme kehityksessä ja kilpailussa mukana. Eikä pelkästään mukana – Suomessa ja Suomella on taitoa olla tuon kehityksen kärjessä.

Viime vuosien ilonaihe on ollut nuorten kiinnostus ryhtyä yrittäjäksi. Tunnelmat ammattiopistoista Slushiin heijastavat laajempaakin asennemuutosta. Nuori luottaa päänsä ja käsiensä taitoon.

Nuorilla on myös huolensa. Syksyllä julkaistiin tutkimus, jossa kartoitettiin suomalaisnuorten turvallisuuden tunnetta. Viesti oli vakava, turvattomuus on tunkeutumassa heidän elinpiiriinsä. Uhan tunne ei niinkään nouse ulkoa vaan yhteiskuntamme sisältä, kuten esimerkiksi huolena toimeentulosta, eriarvoistumisesta tai maahanmuutosta.

Yhä edelleen Suomessa syrjäytyy nuoria, kiusaaminen jatkuu niin suoraan kuin somessa ja #metoo-liike on tuonut kaikkien tietoisuuteen kuinka paljon myös nuoria ahdistellaan. Paljon paranisi jos tunnettaisiin empatiaa tai ainakin osattaisiin toista ihmistä kunnioittaa. Olisi siis ymmärrys ja sen tuoma yhteys.

Nuorten huoliin on vastaaminen vain herättämällä luottamus siihen, että vaikeudet voitetaan. Olemme usein toistaneet, että Suomessa kaikilla on mahdollisuus. Yhä useammin tulee esille, että koulukirjojen tai oppivälineiden kalleus kyseenalaistaa teini-ikäisen opintien jatkumisen. Tai että hyvästä yrityksestä huolimatta ei nuorelle polkua työelämään löydykään. Pidetään kiinni siitä, että kaikilla todella on se aito mahdollisuus.

* * *

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on vakaa, mutta maailmalla myllertää. Ja se vaikuttaa meihin ja kaikkiin.

Viime aikoina vain harva kansainvälisen politiikan tapahtuma on ollut toivottu, saati sitten iloinen. Kuluneen vuoden aikana Pohjois-Korean kärjistävä asekehittely on ollut uusi lisä muutoinkin mittavaan turvallisuusuhkien luetteloon.

Yhä selkeämmin näkyy, että Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat, vaihtelevin kokoonpanoin, istuvat niissä pöydissä, joissa maailman menoa säädellään. On sinänsä hyvä asia, että suurilla on keskusteluyhteys. Meidän kannaltamme ongelmana ovat ne puuttuvat tuolit: EU on jäänyt sivuosaan ja YK:n rooli tuntuu kutistuvan.

Suurten välissä on onneksi aina tilaa myös pienille. Suomi tarjoaa mielellään hyviä palveluksia kun niille on kysyntää. Suomi toimiikin aktiivisesti vakautta ja vuoropuhelua tukien niin Itämerellä, arktisilla alueilla kuin maailmanlaajuisesti.

Joulun alla YK:sta tuli kaksi viestiä. Myönteistä oli, että turvallisuusneuvosto kykeni yksimielisyyteen Pohjois-Korean lisäpakotteista. Pahaenteistä taas, että Yhdysvallat on esittänyt kovasanaista kritiikkiä maailmanjärjestön toimintaa kohtaan.

Suomi tukee YK:n pääsihteeri Guterresin aloitetta järjestön uudistamisesta. Tähtäin on lisätä YK:n toiminnan vaikuttavuutta ja vastuullisuutta. Ja se on oikein, koska puutteistaan huolimatta YK on korvaamaton toimija kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi.

* * *

Elämme koko ihmiskunnalle ratkaisevia aikoja. Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys vaan todellinen uhka. Monille meistä ymmärrys siitä on tullut myöhään ja olisi tullut vielä myöhemmin ilman niitä ihmisiä, jotka herätystä ovat soittaneet. Hyvä kun herättivät!

Nyt on toiminnan aika, ei tavalliseen tahtiin, vaan nopeasti. Olemme takamatkalla.

Suomi ottaa ja kantaa vastuuta. Olemme sitoutuneet Pariisin sopimuksen toimeenpanoon ja juuri lisänneet kansainvälistä ilmastorahoitustamme. Myös suomalainen cleantech-teollisuus on mukana kehittämällä kestäviä ratkaisuja.

Jokaisen meistä on otettava ja kannettava vastuuta; elämäntapamme tuottaa kriittiseksi käyvää kuormaa planeetallemme. Maailma ei ole vain meitä varten, se on jatkuvuutta varten. Ja se meidän on turvattava.

Maailman väestö lisääntyy nopeasti. Ristiriitaista on, että väestö lisääntyy nopeimmin siellä, missä lapsista on vaikea kantaa vastuuta, missä elinolosuhteet ovat muutoinkin niukat ja eniten vaarassa ilmastonmuutoksen vuoksi. Tulee julmuuksia, tulee muuttoliikettä, voi syntyä kansainvaelluksiakin.

Siksikin on autettava ja tuettava naisia kehitysmaissa astumaan eturiviin. Tyttöjen on saatava käydä koulunsa ja määrätä elämänsä suunta. Tämä on oikein heidän itsensä vuoksi, mutta samalla mitä tärkeintä meidän kaikkien vuoksi. Naisten panos on ollut korvaamaton Suomen omassa tarinassa. On vaikea kuvitella, miten ihmiskunnalla olisi varaa jättää tämä voima vapauttamatta.

* * *

Maailma muuttuu, mutta jotakin samaa jää. Jo Seitsemän veljeksen Juhani tiesi, kuinka ”Kaikki käy hyvin, jos vaan itse kukin kohdastamme harrastelemme yksimielisyyttä ja sovintoa. Mutta kas jos riitaa etsimme, niin kyllä löydämme aina syitä niskaharjastemme kohotteiksi.”

Toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta!

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

American and Russian presidents to meet at the Presidential Palace in Helsinki13.7.2018 20:32Tiedote

Office of the President of the Republic Press Release 27/2018 13 July 2018 The President of the United States Donald Trump, and the President of Russia Vladimir Putin are to meet at the Presidential Palace in Helsinki on Monday, 16 July 2018. The #HELSINKI2018 meeting will be hosted by the President of the Republic of Finland Sauli Niinistö. President Niinistö is scheduled to hold bilateral meetings with both presidents on the day. On Monday morning, President Niinistö and Mrs Jenni Haukio will welcome President Trump and Mrs Melania Trump at their official residence in Mäntyniemi. During the presidents’ meeting, Mrs Haukio and Mrs Trump are scheduled to gather for a joint breakfast. The #HELSINKI2018 meeting is scheduled to begin at the Presidential Palace after midday (at approximately 1 pm) with President Niinistö officially welcoming President Putin, followed by President Trump. The bilateral discussions between the Russian and American presidents will take place in the Presidentia

Förenta staternas och Rysslands presidenter träffas på Presidentens slott13.7.2018 20:28Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 27/2018 13.7.2018 Förenta staternas president Donald Trump och Rysslands president Vladimir Putin träffas på Presidentens slott i Helsingfors måndagen den 16 juli 2018. Republikens president Sauli Niinistö är värd för #HELSINKI2018-mötet. President Niinistö har också bilaterala möten med de båda presidenterna. På måndag morgon tar president Niinistö och fru Jenni Haukio emot president Trump och fru Melania Trump på Talludden. Under presidenternas samtal har fru Haukio och fru Trump ett separat frukostmöte. #HELSINKI2018-mötet inleds på Presidentens slott på eftermiddagen (cirka kl. 13) när president Niinistö först tar emot president Putin och sedan president Trump. Diskussionen mellan Rysslands och Förenta staternas presidenter äger rum i Gotiska salen i Presidentens slott. Mötet fortsätter i utökad sammansättning med arbetslunch i Spegelsalen. Före arbetslunchen diskuterar även Förenta staternas och Rysslands utrikesministrar på Presidente

Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit tapaavat Presidentinlinnassa13.7.2018 20:24Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 27/2018 13.7.2018 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat Presidentinlinnassa Helsingissä maanantaina 16. heinäkuuta 2018. #HELSINKI2018-tapaamista isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti Niinistöllä on kahdenväliset tapaamiset molempien presidenttien kanssa. Maanantaiaamuna presidentti Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottavat Mäntyniemessä vastaan presidentti Trumpin ja rouva Melania Trumpin. Presidenttien keskustelun aikana rouva Haukiolla ja rouva Trumpilla on erillinen aamiaiskeskustelu. #HELSINKI2018-tapaaminen käynnistyy Presidentinlinnassa puolen päivän jälkeen (/noin kello 13), kun presidentti Niinistö vastaanottaa ensin presidentti Putinin ja sitten presidentti Trumpin. Venäjän ja Yhdysvaltojen presidenttien kahdenvälinen keskustelu käydään Presidentinlinnan Goottilaisessa salissa. Tapaaminen jatkuu laajemmalla kokoonpanolla työlounaalla Peilisalissa. Työlounasta ennen myös Yh

President Niinistö to attend NATO summit in Brussels3.7.2018 11:07Tiedote

Office of the President of the Republic Press Release 26/2018 3 July 2018 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will attend the NATO summit in Brussels on 11–12 July 2018. President Niinistö has been invited to attend a working dinner for heads of state and government on Wednesday 11 July and a meeting to discuss the NATO Resolute Support crisis management operation on Thursday 12 July. NATO members will be joined at Wednesday's dinner by NATO's Enhanced Opportunity partners Finland and Sweden as well as the EU. President Sauli Niinistö has previously attended NATO summits in 2016 in Warsaw, in 2014 in Wales and in 2012 in Chicago.

Republikens president deltar i Natos toppmöte3.7.2018 11:06Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 26/2018 3.7.2018 Republikens president Sauli Niinistö deltar i Natos toppmöte i Bryssel den 11–12 juli 2018. President Niinistö är inbjuden till en middag för statschefer onsdagen den 11 juli och till ett möte som gäller krishanteringsinsatsen Resolute Support i Afghanistan torsdagen den 12 juli. I middagen för Natoländernas statschefer deltar även Finland och Sverige som partnerländer i Natos Enhanced Opportunity Program samt representanter för EU. Republikens president Sauli Niinistö deltog i Natos toppmöte också 2016 i Warszawa, 2014 i Wales och 2012 i Chicago.

Tasavallan presidentti Naton huippukokouksen päämiesillalliselle3.7.2018 11:05Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 26/2018 3.7.2018 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Naton huippukokoukseen Brysselissä 11.–12. heinäkuuta 2018. Presidentti Niinistö on kutsuttu päämiesillalliselle keskiviikkona 11. heinäkuuta ja Afganistanin Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiota käsittelevään kokoukseen torstaina 12. heinäkuuta. Naton jäsenmaiden lisäksi keskiviikon illalliselle osallistuvat Naton Enhanced Opportunity -kumppanit Suomi ja Ruotsi sekä EU. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on osallistunut Naton huippukokoukseen myös 2016 Varsovassa, 2014 Walesissa ja 2012 Chicagossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme