Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2019

Jaa

Kansalaiset,

Loppusyksystä Pariisin Riemukaaren alla paloi muiston tuli. Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä oli kulunut sata vuotta. Maailman päättäjät hiljentyivät eurooppalaisen sodan rauhanteon muistoon.

Vajaa kuukausi sen jälkeen Riemukaaren liepeillä paloivat autot. Samaan aikaan keltaliivistä kansaa oli kadulla kertomassa, että heidän mielestään asiat eivät ole hyvin. Riemukaaren alla näennäinen yksimielisyys ja sopu menneisyydestä vaihtui kiivaaseen taistoon elämästä tänään.

Tuo vertauskuva pakottaa pohtimaan. Eurooppa on maailman demokraattisin, tasa-arvoisin ja vapain maanosa. Nyt se on kuitenkin ajautunut repiviin riitoihin juuri omista arvoistaan.

* * *

Jos paras alkaa näyttää sekasortoiselta, kehnolta vaikuttaa ennuste koko maailmalle. Houkutus valita toisenlainen tie kasvaa.

Eurooppalaisten arvojen vienti on vaihtunut niiden puolustamiseksi kotikentällä. Ja onko nähtävissä pyrkimystä meille vieraampien arvojen tuontiin? Demokratian, tasa-arvon ja vapauden vastakohdat tunnemme.

Meidän on herkeämättä puolustettava kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä. YK-järjestelmä on tärkeä tukipilari Suomen omallekin turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Samalla on varauduttava siihenkin, ettei nykyjärjestelmä enää ehkä toivu ennalleen.

Maailma moninapaistuu kovaa vauhtia, maailmanjärjestys muuttaa muotoaan. Kiina käyttää taloudellista mahtiaan, Venäjä varustautuu sotilaallisesti ja Yhdysvallat etääntyy yhteistyöstä. Tässä muutoksessa meidän on pysyttävä valppaina.

Suomella on hyvät yhteydet Washingtoniin, Moskovaan ja Pekingiin. Näitä yhteyksiä meidän on globaaleissa tavoitteissamme hyödynnettävä.

Päällimmäisenä mielessäni on vaara ydinaseiden paluusta kansainvälisen politiikan arkipäivään. Jos kylmän sodan aikana laaditut aserajoitussopimukset romuttuvat, on meidän ponnisteltava sen eteen, että niiden tilalle luodaan uusia. Suomi on valmis tarjoamaan hyviä palveluksiaan neuvotteluyhteyden rakentamiseksi. Tätä viestiä viemme alkaneenakin vuonna eteenpäin.

Yksin mahdollisuutemme vaikuttaa ovat kuitenkin rajalliset. Eurooppa on saatava takaisin niihin pöytiin, joissa tulevaisuudesta päätetään. Euroopan unioni, joka on sisäisesti heikko, ei tähän kykene. Yhdessä meidän on pystyttävä parempaan.

* * *

Euroopalla on pitkä perinne edustuksellisesta demokratiasta. Sen rinnalle, sitä korvaamaankin, on alettu kaivata enemmän suoraa demokratiaa, välitöntä ja nopeaa vaikuttamista. Syntyy muutosta vaativia marsseja, liikkeitä ja vastaliikkeitä.

Elämme murroskautta. Uuteen tartutaan nyt hanakasti, mutta siitä saatetaan nopeasti myös luopua. Vaarana on, että menetämme jotain edustukselliselle demokratialle olennaista, nimittäin kyvyn sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Ja samalla kyvyn kuunnella ja yrittää ymmärtää muiden mielipiteitä, vaikkei niitä hyväksyisikään.

Oikeus kyseenalaistamiseen on demokratian ytimessä. Valta tyytyä tai olla tyytymätön kuuluu kansalle. Tyytymättömyydestä nykypuolueetkin ovat aikanaan syntyneet. Myös näiden uusien liikkeiden voima voi siis kanavoitua yhteistä hyvää rakentavaksi.

Mutta muutoksen keskellä näkyy huolestuttavia merkkejä myös vaarallisista ääriliikkeistä. Keltaisten liivien suojaan piiloutuneet anarkistit ja avoimesti natsitunnuksin marssivat vievät ajatukset viime vuosisadan julmuuksiin ja raakuuksiin. Demokratiassa ei niille ole sijaa.

Ilmaisin vuosi sitten huolestumiseni siitä, että halu väärinymmärtää usein ohittaa yrityksen ymmärtää. Kiivaita kierroksia saava vääristelevä keskustelu on kurimus, joka helposti päätyy pysyvään vihanpitoon.

Kulunut vuoden 1918 tapahtumien muistovuosi antoi ajattelemisen aihetta. Kun viha ottaa vallan, tavallinen ihminen voi päätyä julmiin tekoihin, joita hän ei aiemmin edes voinut kuvitella tekevänsä. Mutta vihanpidosta on myös tie yhteiseen tulevaisuuteen. Se aukeni meillä sitä mukaa, kun luottamus demokratiaan lisääntyi.

* * *

Muuttoliike on viime vuosina eniten Eurooppaa jakanut ilmiö. Se on jakanut mielipiteitä niin maiden välillä kuin niiden sisällä. Muuttoliike ei ole maailmasta poistumassa – päinvastoin, paine siihen kasvaa. Siksi sitä on kyettävä paremmin hallitsemaan, olipa kyse työperäisestä maahanmuutosta, pakolaisuudesta tai turvapaikan hakemisesta.

Turvapaikkahakemusta ei voida jättää käsittelemättä, ilman että rikotaan kansainvälistä oikeutta. Kansainväliset sopimukset on tehty suojaamaan hätää kärsiviä. Heitä meidän on autettava. Mutta kuten meilläkin on koettu, jättää järjestelmä mahdollisuuden hyväksikäyttöön myös muista syistä maahan pyrkiville. Lisäksi olemme nähneet, kuinka jotkut meiltä turvaa hakeneet, ja saaneetkin, ovat itse luoneet tänne turvattomuutta epäinhimillisin teoin. Se on kestämätön tilanne.

Täällä oleville on annettava mahdollisuus osallisuuteen. Vastaavasti on oikeus edellyttää tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme. Ja vastuun kantamista, myös omiaan ohjaamalla. Lakiemme ja arvojemme vastainen käytös lisää riskiä kokonaisten ihmisryhmien leimaamiselle ja luo syvää epäluuloa, jopa vihaa.

Euroopan unioni on etsimässä ratkaisuja muuttoliikkeen hallintaan. Sopimus Turkin kanssa on antanut ainakin hengähdysaikaa sopia säännöistä, ketkä ja miten Eurooppaan tulevat ja minne he sijoittuvat. Jos hallinnassa onnistutaan, monet maat, varmasti myös Suomi, olisivat valmiita nostamaan kiintiöpakolaisten määrää. He ovat hädänalaisia.

Unohtaa ei sovi, että me myös tarvitsemme maahanmuuttoa. Valmiita osaajia ja sellaisiksi oppivia, osallistumaan yhteiskuntamme ylläpitämiseen.

* * *

Voimme hyvillä mielin sanoa, että Suomi on maailman demokraattisin, tasa-arvoisin ja vapain maa. Vahvuutenamme on aina ollut luottamus, myös viranomaisiin: opetuksesta sosiaalitoimeen, poliisista terveydenhuoltoon.

Perinteisesti on arvostettu näitä turvamme tekijöitä. Nyt tulee kuitenkin yhä useammin esiin, että he joutuvat työssään kohtaamaan sopimatonta, jopa aggressiivista käytöstä. Jotain on mennyt pahasti vinoon, jos yhteiskunnan palveluksia tarjoava joutuu työssään pelkäämään avustettaviaan.

Demokratian kunnioitusta mitataan arkisessa asioinnissa, pöydän molemmin puolin.

* * *

On muistettava, kenelle ja miksi me tätä suurta tarinaamme kirjoitamme. Teemme sen lapsillemme. Kasvatamme heitä sanoillamme ja esimerkillämme. Ja teoillamme muovaamme maailmaa, joka heille jää. Näköala, joka seuraavalle sukupolvelle aukeaa, saa ihmisen jäämään tai lähtemään, yrittämään tai luovuttamaan tai niin kuin on nähty – kapinoimaan.

Tämän huoneen ikkunasta voi keväisin seurata luokkaretkeläisten ryhmiä. Kodin piiristä otetaan opettajan johdolla askelia maailmaan, pienimmillä turvallisesti käsi kaverin kädessä. Keltaliivit päällä.

Väkemme vanhenee ja luonnon kantokyky on tulossa tiensä päähän. Enää ei voi olla varma siitä, että lapsilla on edessään parempaa kuin vanhemmillaan.

Ilmastonmuutoksen torjuminen tuo meille kaikille eteen luopumisen vaadetta. Aineellisen yltäkylläisyyden ja jatkuvan kasvun aika on muuttumassa. Hyvinvoinnin loppua sen ei tarvitse tarkoittaa. Tasavertaisten mahdollisuuksien loppua se ei saa tarkoittaa. Meidän on kyettävä uudestaan määrittelemään, mistä koostuu se hyvä, jota tavoittelemme. Ihminen on sopeutuva ja kekseliäs. Uusi hyvä voi siten olla entistä parempi.

* * *

Paitsi Suomi ja Eurooppa, koko maailma voi monin tavoin myös paremmin kuin koskaan.

Siksi on hyvä lopettaa runoilija Eeva Kilven sanoihin.

”Siis kauneutta on.
Rakkautta on.
Iloa on.
Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät, puolustakaa niitä!”

Toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Niinistö to attend Parliamentary Assembly of the Council of Europe in Strasbourg17.1.2019 11:48Tiedote

Office of the President of the Republic Press Release 2/2019 17 January 2019 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will attend the Winter Session of the Parliamentary Assembly of the Council of Europe in Strasbourg, France on Wednesday, 23 January 2019. President Niinistö will address the Assembly, after which the representatives of the Council of Europe member states will have an opportunity to ask questions. Finland currently holds the Presidency of the Council of Europe from 21 November 2018 to 17 May 2019. During his visit to Strasbourg, President Niinistö is scheduled to meet with Secretary General of the Council of Europe Thorbjørn Jagland, President of the Parliamentary Assembly of the Council of Europe Liliane Maury Pasquier, Council of Europe Commissioner for Human Rights Dunja Mijatović and President of the European Court of Human Rights Guido Raimondi. President Niinistö will also attend a ceremony to mark the International Day of Commemoration in Memory of the

President Niinistö till Europarådets parlamentariska församlings session i Strasbourg17.1.2019 11:47Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 2/2019 17.1.2019 Republikens president Sauli Niinistö deltar i Europarådets parlamentariska församlings session onsdagen den 23 januari 2019 i Strasbourg i Frankrike. Vid sessionen håller president Niinistö ett anförande varefter ledamöterna från Europarådets medlemsländer har möjlighet att ställa frågor till honom. Finland är ordförande i Europarådet från den 21 november 2018 till den 17 maj 2019. I Strasbourg träffar president Niinistö också Europarådets generalsekreterare Thorbjørn Jagland, ordföranden för Europarådets parlamentariska församling Liliane Maury Pasquier, Europarådets människorättskommissarie Dunja Mijatović och presidenten för Europadomstolen för de mänskliga rättigheterna Guido Raimondi. Utöver detta deltar president Niinistö i ceremonin för den internationella minnesdagen för Förintelsens offer.

Presidentti Niinistö Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen Strasbourgiin17.1.2019 11:47Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 2/2019 17.1.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen täysistuntoon keskiviikkona 23. tammikuuta 2019 Strasbourgissa, Ranskassa. Presidentti Niinistö pitää yleiskokouksessa puheen, jonka jälkeen Euroopan neuvoston jäsenmaiden edustajilla on mahdollisuus esittää hänelle kysymyksiä. Suomi toimii Euroopan neuvoston puheenjohtajana 21.11.2018‒17.5.2019 välisen ajan. Presidentti Niinistö tapaa Strasbourgissa myös Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jaglandin, parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Liliane Maury Pasquierin, ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatovićin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidentti Guido Raimondin. Lisäksi presidentti Niinistö osallistuu kansainvälisen holokaustin uhrien muistopäivän seremoniatilaisuuteen.

President Niinistö to make a state visit to China7.1.2019 09:25Tiedote

Office of the President of the Republic Press Release 1/2019 7 January 2019 The President of the Republic of Finland Sauli Niinistö and his spouse Mrs Jenni Haukio will make a state visit to China on 14-15 January 2019. President Niinistö will meet with the President of China Xi Jinping in Beijing on Monday 14 January. In addition to bilateral relations between Finland and China, the presidents will discuss relations between great powers and other international topics. The programme will also include meetings for example with Chinese premier Li Keqiang and the Chairman of the National People’s Congress Li Zhanshu as well as a high-level seminar on climate change. During their visit, President Niinistö and Mrs Haukio will also attend the opening of the China-Finland Winter Sport Year. During President Xi’s state visit to Finland in April 2017, President Niinistö and President Xi agreed to hold a theme year dedicated to winter sports between the two countries. President Niinistö’s delega

President Niinistö på statsbesök till Kina7.1.2019 09:25Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 1/2019 7.1.2019 Republikens president Sauli Niinistö och hans maka Jenni Haukio avlägger statsbesök i Kina den 14–15 januari 2019. President Niinistö träffar Kinas president Xi Jinping i Peking måndagen den 14 januari. Presidenterna kommer att diskutera relationerna mellan Finland och Kina, stormaktsrelationerna och andra internationella frågor. I programmet ingår även möten bl.a. med Kinas premiärminister Li Keqiang och talmannen för Kinas nationella folkkongress Li Zhanshu samt ett högnivåseminarium om klimatförändringen. President Niinistö och fru Haukio deltar under besöket också i invigningen av Kinas och Finlands gemensamma temaår för vinteridrott. I samband med att president Xi Jinping avlade statsbesök i Finland i april 2017 beslutade president Niinistö och president Xi att länderna ska ordna ett gemensamt temaår för vinteridrott. I president Niinistös följe i Peking ingår utrikeshandels- och utvecklingsminister Anne-Mari Virolainen

Presidentti Niinistö valtiovierailulle Kiinaan7.1.2019 09:24Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 1/2019 7.1.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekee puolisonsa Jenni Haukion kanssa valtiovierailun Kiinaan 14.–15. tammikuuta 2019. Presidentti Niinistö tapaa Kiinan presidentti Xi Jinpingin Pekingissä maanantaina 14. tammikuuta. Presidenttien välisissä keskusteluissa ovat esillä Suomen ja Kiinan kahdenvälisten suhteiden lisäksi myös suurvaltasuhteet ja muut kansainväliset aiheet. Ohjelmassa on lisäksi tapaamiset muun muassa Kiinan pääministeri Li Keqiangin ja Kiinan kansankongressin puhemiehen Li Zhanshun kanssa sekä ilmastonmuutosta koskeva korkean tason seminaari. Presidentti Niinistö ja rouva Haukio osallistuvat vierailullaan myös Kiinan ja Suomen yhteisen talviurheiluvuoden avajaisiin. Presidentti Niinistö ja presidentti Xi sopivat maiden välisen talviurheilun teemavuoden järjestämisestä presidentti Xin Suomen valtiovierailun yhteydessä huhtikuussa 2017. Presidentti Niinistön seurueeseen Pekingissä kuuluvat ulkomaankauppa- ja kehitys

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme