Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2019

Jaa

Kansalaiset,

Loppusyksystä Pariisin Riemukaaren alla paloi muiston tuli. Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä oli kulunut sata vuotta. Maailman päättäjät hiljentyivät eurooppalaisen sodan rauhanteon muistoon.

Vajaa kuukausi sen jälkeen Riemukaaren liepeillä paloivat autot. Samaan aikaan keltaliivistä kansaa oli kadulla kertomassa, että heidän mielestään asiat eivät ole hyvin. Riemukaaren alla näennäinen yksimielisyys ja sopu menneisyydestä vaihtui kiivaaseen taistoon elämästä tänään.

Tuo vertauskuva pakottaa pohtimaan. Eurooppa on maailman demokraattisin, tasa-arvoisin ja vapain maanosa. Nyt se on kuitenkin ajautunut repiviin riitoihin juuri omista arvoistaan.

* * *

Jos paras alkaa näyttää sekasortoiselta, kehnolta vaikuttaa ennuste koko maailmalle. Houkutus valita toisenlainen tie kasvaa.

Eurooppalaisten arvojen vienti on vaihtunut niiden puolustamiseksi kotikentällä. Ja onko nähtävissä pyrkimystä meille vieraampien arvojen tuontiin? Demokratian, tasa-arvon ja vapauden vastakohdat tunnemme.

Meidän on herkeämättä puolustettava kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä. YK-järjestelmä on tärkeä tukipilari Suomen omallekin turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Samalla on varauduttava siihenkin, ettei nykyjärjestelmä enää ehkä toivu ennalleen.

Maailma moninapaistuu kovaa vauhtia, maailmanjärjestys muuttaa muotoaan. Kiina käyttää taloudellista mahtiaan, Venäjä varustautuu sotilaallisesti ja Yhdysvallat etääntyy yhteistyöstä. Tässä muutoksessa meidän on pysyttävä valppaina.

Suomella on hyvät yhteydet Washingtoniin, Moskovaan ja Pekingiin. Näitä yhteyksiä meidän on globaaleissa tavoitteissamme hyödynnettävä.

Päällimmäisenä mielessäni on vaara ydinaseiden paluusta kansainvälisen politiikan arkipäivään. Jos kylmän sodan aikana laaditut aserajoitussopimukset romuttuvat, on meidän ponnisteltava sen eteen, että niiden tilalle luodaan uusia. Suomi on valmis tarjoamaan hyviä palveluksiaan neuvotteluyhteyden rakentamiseksi. Tätä viestiä viemme alkaneenakin vuonna eteenpäin.

Yksin mahdollisuutemme vaikuttaa ovat kuitenkin rajalliset. Eurooppa on saatava takaisin niihin pöytiin, joissa tulevaisuudesta päätetään. Euroopan unioni, joka on sisäisesti heikko, ei tähän kykene. Yhdessä meidän on pystyttävä parempaan.

* * *

Euroopalla on pitkä perinne edustuksellisesta demokratiasta. Sen rinnalle, sitä korvaamaankin, on alettu kaivata enemmän suoraa demokratiaa, välitöntä ja nopeaa vaikuttamista. Syntyy muutosta vaativia marsseja, liikkeitä ja vastaliikkeitä.

Elämme murroskautta. Uuteen tartutaan nyt hanakasti, mutta siitä saatetaan nopeasti myös luopua. Vaarana on, että menetämme jotain edustukselliselle demokratialle olennaista, nimittäin kyvyn sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Ja samalla kyvyn kuunnella ja yrittää ymmärtää muiden mielipiteitä, vaikkei niitä hyväksyisikään.

Oikeus kyseenalaistamiseen on demokratian ytimessä. Valta tyytyä tai olla tyytymätön kuuluu kansalle. Tyytymättömyydestä nykypuolueetkin ovat aikanaan syntyneet. Myös näiden uusien liikkeiden voima voi siis kanavoitua yhteistä hyvää rakentavaksi.

Mutta muutoksen keskellä näkyy huolestuttavia merkkejä myös vaarallisista ääriliikkeistä. Keltaisten liivien suojaan piiloutuneet anarkistit ja avoimesti natsitunnuksin marssivat vievät ajatukset viime vuosisadan julmuuksiin ja raakuuksiin. Demokratiassa ei niille ole sijaa.

Ilmaisin vuosi sitten huolestumiseni siitä, että halu väärinymmärtää usein ohittaa yrityksen ymmärtää. Kiivaita kierroksia saava vääristelevä keskustelu on kurimus, joka helposti päätyy pysyvään vihanpitoon.

Kulunut vuoden 1918 tapahtumien muistovuosi antoi ajattelemisen aihetta. Kun viha ottaa vallan, tavallinen ihminen voi päätyä julmiin tekoihin, joita hän ei aiemmin edes voinut kuvitella tekevänsä. Mutta vihanpidosta on myös tie yhteiseen tulevaisuuteen. Se aukeni meillä sitä mukaa, kun luottamus demokratiaan lisääntyi.

* * *

Muuttoliike on viime vuosina eniten Eurooppaa jakanut ilmiö. Se on jakanut mielipiteitä niin maiden välillä kuin niiden sisällä. Muuttoliike ei ole maailmasta poistumassa – päinvastoin, paine siihen kasvaa. Siksi sitä on kyettävä paremmin hallitsemaan, olipa kyse työperäisestä maahanmuutosta, pakolaisuudesta tai turvapaikan hakemisesta.

Turvapaikkahakemusta ei voida jättää käsittelemättä, ilman että rikotaan kansainvälistä oikeutta. Kansainväliset sopimukset on tehty suojaamaan hätää kärsiviä. Heitä meidän on autettava. Mutta kuten meilläkin on koettu, jättää järjestelmä mahdollisuuden hyväksikäyttöön myös muista syistä maahan pyrkiville. Lisäksi olemme nähneet, kuinka jotkut meiltä turvaa hakeneet, ja saaneetkin, ovat itse luoneet tänne turvattomuutta epäinhimillisin teoin. Se on kestämätön tilanne.

Täällä oleville on annettava mahdollisuus osallisuuteen. Vastaavasti on oikeus edellyttää tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme. Ja vastuun kantamista, myös omiaan ohjaamalla. Lakiemme ja arvojemme vastainen käytös lisää riskiä kokonaisten ihmisryhmien leimaamiselle ja luo syvää epäluuloa, jopa vihaa.

Euroopan unioni on etsimässä ratkaisuja muuttoliikkeen hallintaan. Sopimus Turkin kanssa on antanut ainakin hengähdysaikaa sopia säännöistä, ketkä ja miten Eurooppaan tulevat ja minne he sijoittuvat. Jos hallinnassa onnistutaan, monet maat, varmasti myös Suomi, olisivat valmiita nostamaan kiintiöpakolaisten määrää. He ovat hädänalaisia.

Unohtaa ei sovi, että me myös tarvitsemme maahanmuuttoa. Valmiita osaajia ja sellaisiksi oppivia, osallistumaan yhteiskuntamme ylläpitämiseen.

* * *

Voimme hyvillä mielin sanoa, että Suomi on maailman demokraattisin, tasa-arvoisin ja vapain maa. Vahvuutenamme on aina ollut luottamus, myös viranomaisiin: opetuksesta sosiaalitoimeen, poliisista terveydenhuoltoon.

Perinteisesti on arvostettu näitä turvamme tekijöitä. Nyt tulee kuitenkin yhä useammin esiin, että he joutuvat työssään kohtaamaan sopimatonta, jopa aggressiivista käytöstä. Jotain on mennyt pahasti vinoon, jos yhteiskunnan palveluksia tarjoava joutuu työssään pelkäämään avustettaviaan.

Demokratian kunnioitusta mitataan arkisessa asioinnissa, pöydän molemmin puolin.

* * *

On muistettava, kenelle ja miksi me tätä suurta tarinaamme kirjoitamme. Teemme sen lapsillemme. Kasvatamme heitä sanoillamme ja esimerkillämme. Ja teoillamme muovaamme maailmaa, joka heille jää. Näköala, joka seuraavalle sukupolvelle aukeaa, saa ihmisen jäämään tai lähtemään, yrittämään tai luovuttamaan tai niin kuin on nähty – kapinoimaan.

Tämän huoneen ikkunasta voi keväisin seurata luokkaretkeläisten ryhmiä. Kodin piiristä otetaan opettajan johdolla askelia maailmaan, pienimmillä turvallisesti käsi kaverin kädessä. Keltaliivit päällä.

Väkemme vanhenee ja luonnon kantokyky on tulossa tiensä päähän. Enää ei voi olla varma siitä, että lapsilla on edessään parempaa kuin vanhemmillaan.

Ilmastonmuutoksen torjuminen tuo meille kaikille eteen luopumisen vaadetta. Aineellisen yltäkylläisyyden ja jatkuvan kasvun aika on muuttumassa. Hyvinvoinnin loppua sen ei tarvitse tarkoittaa. Tasavertaisten mahdollisuuksien loppua se ei saa tarkoittaa. Meidän on kyettävä uudestaan määrittelemään, mistä koostuu se hyvä, jota tavoittelemme. Ihminen on sopeutuva ja kekseliäs. Uusi hyvä voi siten olla entistä parempi.

* * *

Paitsi Suomi ja Eurooppa, koko maailma voi monin tavoin myös paremmin kuin koskaan.

Siksi on hyvä lopettaa runoilija Eeva Kilven sanoihin.

”Siis kauneutta on.
Rakkautta on.
Iloa on.
Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät, puolustakaa niitä!”

Toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Niinistö to attend Munich Security Conference8.2.2019 14:38:08 EETTiedote

Office of the President of the Republic Press Release 3/2019 8 February 2019 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will attend the international Munich Security Conference on 15-17 February 2019 in Germany. President Niinistö will participate in a panel discussion on arms control on the main stage on Saturday. President Niinistö will also deliver a keynote address in a discussion on the security of the Arctic region. Finland’s Chairmanship of the Arctic Council will continue until May 2019. During the conference, President Niinistö will also have bilateral meetings. Organised since 1963, the Munich Security Conference is a discussion forum seeking to promote resolution of conflicts, international cooperation and dialogue. Around 500 foreign and security policy decision-makers will participate in the conference.

President Niinistö deltar i säkerhetskonferens i München8.2.2019 14:37:10 EETTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 3/2019 8.2.2019 Republikens president Sauli Niinistö deltar den 15–17 februari 2019 i den internationella säkerhetskonferensen i München i Tyskland. Lördagen den 16 februari deltar president Niinistö i en paneldebatt om vapenkontroll på konferensens huvudscen. Utöver detta håller President Niinistö inledningsanförandet i en debatt om säkerheten i den arktiska regionen. Finland är ordförande i Arktiska rådet fram till maj 2019. Under konferensen har president Niinistö också bilaterala möten. Säkerhetskonferensen i München har ordnats sedan 1963, och den är ett diskussionsforum för att främja konfliktlösning, internationellt samarbete och dialog. I konferensen deltar inemot 500 beslutsfattare inom utrikes- och säkerhetspolitik från olika delar av världen.

Presidentti Niinistö Münchenin turvallisuuskonferenssiin8.2.2019 14:36:00 EETTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 3/2019 8.2.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Münchenin kansainväliseen turvallisuuskonferenssiin 15.–17. helmikuuta 2019 Saksassa. Presidentti Niinistö osallistuu lauantaina asevalvontaa käsittelevään paneelikeskusteluun konferenssin päälavalla. Lisäksi presidentti Niinistö pitää avauspuheenvuoron arktisen alueen turvallisuutta koskevassa keskustelussa. Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana toukokuuhun 2019 saakka. Konferenssin aikana presidentti Niinistöllä on myös kahdenvälisiä tapaamisia. Vuodesta 1963 lähtien järjestetty Münchenin turvallisuuskonferenssi on keskustelufoorumi, joka pyrkii edistämään konfliktien ratkaisua, kansainvälistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Konferenssiin osallistuu lähes 500 ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajaa eri puolilta maailmaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme