Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaispuhe 1. helmikuuta 2018

Jaa

Julkisuuteen 1.2.2018 klo 12.25 tai kun puhe pidetty

(muutosvarauksin)

Arvoisa rouva puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,

Rouva puhemies, kiitän teitä ajatuksia ja tunteita herättävästä puheestanne. Se muistuttaa että seison tässä edessänne velvoittavan ketjun jatkona, me kaikki siinä osina, joiden tehtävänä on vuorollamme pitää Suomi vahvana, yhtenäisenä ja hyvänä.

Kuten te kansanedustajat, olen minäkin saanut tehtäväni kansalta. Vaalit ovat demokraattisen järjestelmämme juhlavia huippuhetkiä. Suomen liput liehuvat ja me ehdolla olijat jännitämme, mitä tuleman pitää. Mutta demokratian vaaliminen vaatii jokapäiväistä, sinnikästä työtä. Teille sen työn näyttämö on tämä uusittu Eduskuntatalo. Työ täällä on käyttää kansanvaltaa. Sen suurempaa ei ole.

Valinta presidentiksi on suuri kunnia, joka tuo mukanaan suuren vastuun. Otan vastuun kantaakseni nöyränä, mutta päättäväisenä. Omistaudun tälle tehtävälle, enempää ei voi luvata.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Asiat on uskottu meille lainaan, kansa on antanut arvokkaan luottamuksen ja valtuuden. Ja kun on tehtävään uskottu, yhteisistä asioista on pidettävä parempaa huolta kuin omistaan.

Presidentinvaaleissa keskusteltiin juuri siitä, miten kukin yhteistä asiaa hoitaisi. Jokainen kahdeksasta ehdokkaasta teki palveluksen suomalaiselle kansanvallalle. Kiitän siitä kanssaehdokkaitani.

Pidän arvokkaana, että kuulemme ja kuuntelemme toisiamme. On tärkeää, että on erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. Mutta tärkeintä on, että annamme arvon myös eri lailla ajattelevalle. Viime viikon perjantaina täällä eduskunnassa järjestettiin erityinen tilaisuus. Kaikkien puolueiden puheenjohtajat yhdessä kunnioittivat sisällissodan uhrien muistoa ja esittivät vetoomuksen sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon sekä eheyden puolesta. Tämä oli arvokas teko.

* * *

Kulunut kuusivuotiskausi on ollut myrskyisää aikaa. Konflikteja on puhjennut niin Euroopassa, sen lähialueilla kuin kauempanakin. Ne ovat koetelleet alueellista vakauttamme ja niitä neljää pilaria, jotka ovat turvallisuutemme kannalta keskeisiä. Mutta vaikka pilarit ovat olleet paineessa, niin ne eivät kuitenkaan ole huojuneet.

Pilareistamme tärkein on kansallinen. Sen kehitys on eniten ja suorimmin omassa vallassamme. Sen vahvana lukkona on uskottava oma puolustus. Turvallisuutemme ei kuitenkaan tukeudu vain aseiden varaan. Tarvitaan myös syvää kansallista eheyttä, tahtoa ja valmiutta.

Kriisit asettavat myös kansainvälisen yhteisön kovien vaatimusten eteen. Vain harva tämän vuosikymmenen kriisi on ratkennut. Päinvastoin, oireellista on ollut niiden pitkittyminen ja hankaloituminen. Kriiseille on ominaista, että ne näyttäytyvät paikallisina, mutta tosiasiassa usein taustalla ovat globaalin valtapolitiikan asetelmat ja tavoitteet. Tämä heikentää perinteisen rauhanvälityksen onnistumisen mahdollisuuksia. Geopolitiikan intressit ovat olleet rauhan tahtoa vahvemmat.

Näen kaksi tietä tilanteen kohentamiseen. Ensiksi kansainvälisen järjestyksen tien; sekä YK:n että EU:n asemaa on kyettävä vahvistamaan. Ajat, jolloin Hammarskjöldin tai Delorsin johtamia järjestöjä tarkoin kuultiin, ovat menneen metaforaa. YK on kansojen foorumi ja rauhan foorumi, siihen asemaan sen pitää taas nousta, joten kaikki tuki pääsihteeri Guterresin uudistustyölle. EU taas on toimija, jolla on paljon rauhan tahtoa, mutta jonka painoarvo on sen potentiaalia vähäisempi. Tarvitsemme unionin, joka on myös turvallisuusyhteisö, joka puhuu yhteisellä äänellä ja saa äänensä kuuluviin. Suomi on tässäkin työssä tekijä, ei tarkkailija.

Sitten se toinen, suorien kontaktien tie; lännen ja idän vuoropuhelu on välttämätöntä. Eikä länsi tarkoita vain Yhdysvaltoja tai Natoa vaan myös EU:ta, eikä itä yksin Venäjää vaan myös Kiinaa. Dialogin ylläpitäminen on ensiaskel siihen, että rauhaa voidaan rakentaa.

Olen pyrkinyt edistämään kulkua kummallakin tiellä. Ja niin tulen jatkamaan. Olen parhaan kykyni mukaan pyrkinyt pitämään Suomen niissä pöydissä, joissa tulevaisuuteen vaikutetaan. Ja tulevaisuudella tarkoitan myös ihmiskunnan isoja haasteita, kuten köyhyyttä, ilmastonmuutosta ja naisten asemaa.

Olen monessa pyrkinyt hakemaan suurille maille yhteistä intressiä, niin Itämeren lentoturvallisuudessa kuin mustan hiilen torjunnassa arktisella alueella. Ja mitä enemmän suurilla on yhteistä intressiä, sitä pienemmäksi käy toran tila ja sitä parempi maailmalle ja myös meille.

Ilmastonmuutoksen torjunta on lähivuosien tärkein asia. Niin vain on, ettei ihminen kestä maapallon menetystä. On kai ajateltu, että onhan tuolla ylhäällä ilmakehässä tilaa – paljon pitääkin olla kun kymmeniä miljardeja tonneja hiilidioksidia sinne vuosittain päätyy. Ahdasta on jo nyt, ja se tuntuu.

En odota maailman sanottavasti rauhoittuvan tulevallakaan ajanjaksolla. Tämä ei kuitenkaan saa olla tekosyy luovuttamiseen. Päinvastoin, Suomi voi, ja meidän myös pitää tehdä paljon sekä oman turvallisuutemme että kansainvälisen vakauden tukemiseksi.

* * *

Olen usein puhunut eheydestä ja vakaudesta. Luottamus on siinä avainsana. Että voimme luottaa toisiimme, suomalaiseen yhteiskuntajärjestykseen ja demokratiaan. Luottamus ei ole samanmielisyyttä, mutta kyllä tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä toinen aidosti ajattelee.

Suomi on mittausten mukaan maailman vähiten hauras maa, toisin sanoin Suomi on maailman vakain maa. Se on upea perintö, tälle luottamuksen maalle. Sitä vaalin.

Suomessa tapahtuu tällä hetkellä paljon hyvää, mutta hyvä ei ulotu kaikille. Erityisesti meidän pitää kääntää katseemme nuoriin. Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään tulevaisuuden tekijää. Kerran menetettyä on vaikea saada takaisin.

Viisainkaan päättäjä ei pysty yksin ymmärtämään saatikka ratkaisemaan ongelmia. Siksi nuorten osalta tarvitsemme myös vinkkejä ja neuvoja juuri heiltä itseltään. Toiveeni on: Puhukaa, kertokaa. Me kuuntelemme ja meidän on toimittava. Olemme kaikki tekijöitä.

Meidän on toimittava myös yksinäisyyttä vastaan. Yksinäisyys on vakavana pidetyn kansan vakava kansantauti. Se seuraa monia, kaiken ikäisiä niin nuoria kuin vanhempia. Jokainen on tässäkin tekijä: Pieni ele voi olla huomattavasti kokoaan suurempi – Ikääntyneemmän ihmisen tervehtiminen kauppamatkalla tai nuoren pyytäminen mukaan pihapeleihin. Ei ole niin pientä tekoa, että se kannattaisi jättää tekemättä. Ei ole niin kaunista sanaa, että se kannattaisi jättää sanomatta. Siis: Tehdään ja kannustetaan. Olla lähellä, se on lähimmäisenrakkautta.

Lainasin tällä samalla paikalla kuusi vuotta sitten erään ystäväni sanoja, joiden mukaan ”Presidentti ei voi solahtaa siihen elämänpiiriin, jossa tapaa vain voittajia. Eivät voittajat niinkään presidenttiä tarvitse. Presidentin pitää osata seisoa ihmisen rinnalla myös hädän ja häviön hetkellä.” Kuluneet kuusi vuotta ovat vain vahvistaneet näiden sanojen arvoa ohjenuorana. Mitä vähemmän ympärillämme on pahoinvointia, sen paremmin me kaikki voimme.

Suomen presidentti voi olla vain koko maan ja koko kansan presidentti. Niin tämän homman ymmärrän. Niin myös jatkan.

Arvoisa puhemies, te kysyitte mikä aisti tasavallan presidentille on tärkein. Vastaan teille, että se on tunto. Se on oikeudentunto ja se on vastuuntunto ja niiden varaan rakentuva luottamus.

Kiitän teitä, arvoisa puhemies eduskunnan puolesta lausumistanne kannustavista sanoista. Kiitän myös eduskuntaa yhteistyöstä ja yhteydenpidosta, jota tulemme jatkamaan tiiviinä. Toivon teiltä ja kaikilta suomalaisilta tukea työssäni Suomen ja suomalaisten parhaaksi.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Niinistö Georgian 100-vuotisjuhliin23.5.2018 15:40Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 22/2018 23.5.2018 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Georgian ensimmäisen demokraattisen valtion 100-vuotisjuhlaan lauantaina 26. toukokuuta 2018 Tbilisissä. Juhlaan osallistuvat myös muun muassa Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian ja Armenian presidentit sekä Euroopan komission puheenjohtaja. Georgian presidentti Giorgi Margvelashvili ottaa vieraat vastaan Vapaudenaukiolla, jossa he osallistuvat juhlaseremoniaan. Päivään kuuluu myös muun muassa parlamentissa järjestettävä pyöreän pöydän keskustelu, jossa pohditaan keinoja aikaansaada hyvinvointia ja vaurautta seuraavan sadan vuoden aikana. Vierailu päättyy Georgian ensimmäistä itsenäisyysjulistusta jäljittelevään esitykseen National Youth and Children’s Palacessa. Vierailun aikana presidentti Niinistöllä on kahdenvälinen tapaaminen Georgian presidentti Giorgi Margvelashvilin ja Armenian presidentti Armen Sarkissianin kanssa. Kyseessä on presidentti Niinistön ensimmäinen vierailu Ge

President Niinistö till Georgiens 100-årsjubileum23.5.2018 15:40Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 22/2018 23.5.2018 Republikens president Sauli Niinistö deltar i 100-årsjubileet av Georgiens första demokratiska stat lördagen den 26 maj 2018 i Tbilisi. I högtiden deltar även bland andra Lettlands, Litauens, Polens, Slovakiens och Armeniens presidenter och ordföranden för Europeiska kommissionen. Georgiens president Giorgi Margvelasjvili tar emot gästerna på Frihetstorget där de deltar i en högtidsceremoni. På dagens program står även en rundabordsdiskussion i parlamentet om olika förfaringssätt för att skapa välmående och välfärd för de följande hundra åren. Besöket avslutas i National Youth and Children’s Palace med en föreställning som återger Georgiens första självständighetsdeklaration. Under besöket har president Niinistö ett bilateralt möte med Georgiens president Giorgi Margvelasjvili och Armeniens president Armen Sarkissian. Detta är president Niinistös första besök i Georgien.

President Niinistö attends Georgia’s 100th Anniversary23.5.2018 15:39Tiedote

Office of the President of the Republic Press release 22/2018 23 May 2018 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will attend the 100th Anniversary of Georgia’s First Democratic Republic in Tbilisi on 26 May 2018. Other guests will include the presidents of Latvia, Lithuania, Poland, Slovakia and Armenia as well as the President of the European Commission. President of Georgia Giorgi Margvelashvili will receive the guests at the Freedom Square where a ceremony is held. Later in the day, a round-table discussion will be organised at the Parliament of Georgia to discuss the future of Europe and international partnerships in the next hundred years. The visit will conclude with an enactment depicting the first declaration of independence at the National Youth and Children’s Palace. During his visit, President Niinistö will have bilateral meetings with President of Georgia Giorgi Margvelashvili and President of Armenia Armen Sarkissian. This will be the first visit to Georgia by

Change of Special Adviser to the President of the Republic18.5.2018 13:01Tiedote

Office of the President of the Republic Press release 21/2018 18 May 2018 Juuso Rönnholm, Master of Social Sciences, will become Special Adviser to the President of the Republic of Finland and a Cabinet member as of 1 June 2018. Rönnholm joins the Office of the President of the Republic of Finland from the Ministry of Justice, where he has served as Special Adviser to Minister Antti Häkkänen. Rönnholm also served as Special Adviser to President Niinistö from June 2017 to January 2018. He has earlier served as former Minister Risikko’s Special Adviser at the Ministry of the Interior, the Ministry of Social Affairs and Health, and at the Ministry of Transport and Communications. Pete Pokkinen, the current Special Adviser to the President of the Republic, will become Executive Adviser and Head of Public Affairs in Finland of the Nordea Group starting in early June. Pokkinen has served as Special Adviser to President Niinistö since June 2015, apart from the period between June 2017 and Jan

Tasavallan presidentin erityisavustaja vaihtuu18.5.2018 13:01Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 21/2018 18.5.2018 Tasavallan presidentin erityisavustajana ja kabinetin jäsenenä aloittaa 1. kesäkuuta 2018 valtiotieteiden maisteri Juuso Rönnholm. Rönnholm siirtyy tasavallan presidentin kansliaan oikeusministeriöstä, jossa hän on toiminut oikeusministeri Antti Häkkäsen erityisavustajana. Rönnholm toimi presidentti Niinistön erityisavustajana myös kesäkuusta 2017 tammikuuhun 2018. Aiemmin Rönnholm on muun muassa toiminut silloisen ministerin Paula Risikon erityisavustajana sisäministeriössä, sosiaali- ja terveys- sekä liikenne- ja viestintäministeriöissä. Tasavallan presidentin nykyinen erityisavustaja Pete Pokkinen siirtyy kesäkuun alussa Nordealle konsernijohdon neuvonantajaksi sekä Suomen yhteiskuntasuhdejohtajaksi. Pokkinen on työskennellyt presidentin erityisavustajana kesäkuusta 2015, lukuun ottamatta ajanjaksoa kesäkuusta 2017 tammikuuhun 2018.

Republikens president får ny specialmedarbetare18.5.2018 13:01Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 21/2018 18.5.2018 Politices magister Juuso Rönnholm tillträder som specialmedarbetare till republikens president och medlem i kabinettet den 1 juni 2018. Rönnholm övergår till republikens presidents kansli från justitieministeriet där han har varit justitieminister Antti Häkkänens specialmedarbetare. Rönnholm har redan tidigare tjänstgjort som president Niinistös specialmedarbetare från juni 2017 till januari 2018. Dessförinnan var Rönnholm bland annat specialmedarbetare till Paula Risikko då hon var minister i inrikesministeriet, social- och hälsovårdsministeriet samt kommunikationsministeriet. Republikens presidents nuvarande specialmedarbetare Pete Pokkinen övergår i början av juni till Nordea som rådgivare till koncernledningen och chef för Nordeas samhällsrelationer i Finland. Pokkinen har varit specialmedarbetare till republikens president sedan juni 2015, med undantag för en period från juni 2017 till januari 2018.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme