Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaispuhe 1. helmikuuta 2018

Jaa

Julkisuuteen 1.2.2018 klo 12.25 tai kun puhe pidetty

(muutosvarauksin)

Arvoisa rouva puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,

Rouva puhemies, kiitän teitä ajatuksia ja tunteita herättävästä puheestanne. Se muistuttaa että seison tässä edessänne velvoittavan ketjun jatkona, me kaikki siinä osina, joiden tehtävänä on vuorollamme pitää Suomi vahvana, yhtenäisenä ja hyvänä.

Kuten te kansanedustajat, olen minäkin saanut tehtäväni kansalta. Vaalit ovat demokraattisen järjestelmämme juhlavia huippuhetkiä. Suomen liput liehuvat ja me ehdolla olijat jännitämme, mitä tuleman pitää. Mutta demokratian vaaliminen vaatii jokapäiväistä, sinnikästä työtä. Teille sen työn näyttämö on tämä uusittu Eduskuntatalo. Työ täällä on käyttää kansanvaltaa. Sen suurempaa ei ole.

Valinta presidentiksi on suuri kunnia, joka tuo mukanaan suuren vastuun. Otan vastuun kantaakseni nöyränä, mutta päättäväisenä. Omistaudun tälle tehtävälle, enempää ei voi luvata.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Asiat on uskottu meille lainaan, kansa on antanut arvokkaan luottamuksen ja valtuuden. Ja kun on tehtävään uskottu, yhteisistä asioista on pidettävä parempaa huolta kuin omistaan.

Presidentinvaaleissa keskusteltiin juuri siitä, miten kukin yhteistä asiaa hoitaisi. Jokainen kahdeksasta ehdokkaasta teki palveluksen suomalaiselle kansanvallalle. Kiitän siitä kanssaehdokkaitani.

Pidän arvokkaana, että kuulemme ja kuuntelemme toisiamme. On tärkeää, että on erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. Mutta tärkeintä on, että annamme arvon myös eri lailla ajattelevalle. Viime viikon perjantaina täällä eduskunnassa järjestettiin erityinen tilaisuus. Kaikkien puolueiden puheenjohtajat yhdessä kunnioittivat sisällissodan uhrien muistoa ja esittivät vetoomuksen sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon sekä eheyden puolesta. Tämä oli arvokas teko.

* * *

Kulunut kuusivuotiskausi on ollut myrskyisää aikaa. Konflikteja on puhjennut niin Euroopassa, sen lähialueilla kuin kauempanakin. Ne ovat koetelleet alueellista vakauttamme ja niitä neljää pilaria, jotka ovat turvallisuutemme kannalta keskeisiä. Mutta vaikka pilarit ovat olleet paineessa, niin ne eivät kuitenkaan ole huojuneet.

Pilareistamme tärkein on kansallinen. Sen kehitys on eniten ja suorimmin omassa vallassamme. Sen vahvana lukkona on uskottava oma puolustus. Turvallisuutemme ei kuitenkaan tukeudu vain aseiden varaan. Tarvitaan myös syvää kansallista eheyttä, tahtoa ja valmiutta.

Kriisit asettavat myös kansainvälisen yhteisön kovien vaatimusten eteen. Vain harva tämän vuosikymmenen kriisi on ratkennut. Päinvastoin, oireellista on ollut niiden pitkittyminen ja hankaloituminen. Kriiseille on ominaista, että ne näyttäytyvät paikallisina, mutta tosiasiassa usein taustalla ovat globaalin valtapolitiikan asetelmat ja tavoitteet. Tämä heikentää perinteisen rauhanvälityksen onnistumisen mahdollisuuksia. Geopolitiikan intressit ovat olleet rauhan tahtoa vahvemmat.

Näen kaksi tietä tilanteen kohentamiseen. Ensiksi kansainvälisen järjestyksen tien; sekä YK:n että EU:n asemaa on kyettävä vahvistamaan. Ajat, jolloin Hammarskjöldin tai Delorsin johtamia järjestöjä tarkoin kuultiin, ovat menneen metaforaa. YK on kansojen foorumi ja rauhan foorumi, siihen asemaan sen pitää taas nousta, joten kaikki tuki pääsihteeri Guterresin uudistustyölle. EU taas on toimija, jolla on paljon rauhan tahtoa, mutta jonka painoarvo on sen potentiaalia vähäisempi. Tarvitsemme unionin, joka on myös turvallisuusyhteisö, joka puhuu yhteisellä äänellä ja saa äänensä kuuluviin. Suomi on tässäkin työssä tekijä, ei tarkkailija.

Sitten se toinen, suorien kontaktien tie; lännen ja idän vuoropuhelu on välttämätöntä. Eikä länsi tarkoita vain Yhdysvaltoja tai Natoa vaan myös EU:ta, eikä itä yksin Venäjää vaan myös Kiinaa. Dialogin ylläpitäminen on ensiaskel siihen, että rauhaa voidaan rakentaa.

Olen pyrkinyt edistämään kulkua kummallakin tiellä. Ja niin tulen jatkamaan. Olen parhaan kykyni mukaan pyrkinyt pitämään Suomen niissä pöydissä, joissa tulevaisuuteen vaikutetaan. Ja tulevaisuudella tarkoitan myös ihmiskunnan isoja haasteita, kuten köyhyyttä, ilmastonmuutosta ja naisten asemaa.

Olen monessa pyrkinyt hakemaan suurille maille yhteistä intressiä, niin Itämeren lentoturvallisuudessa kuin mustan hiilen torjunnassa arktisella alueella. Ja mitä enemmän suurilla on yhteistä intressiä, sitä pienemmäksi käy toran tila ja sitä parempi maailmalle ja myös meille.

Ilmastonmuutoksen torjunta on lähivuosien tärkein asia. Niin vain on, ettei ihminen kestä maapallon menetystä. On kai ajateltu, että onhan tuolla ylhäällä ilmakehässä tilaa – paljon pitääkin olla kun kymmeniä miljardeja tonneja hiilidioksidia sinne vuosittain päätyy. Ahdasta on jo nyt, ja se tuntuu.

En odota maailman sanottavasti rauhoittuvan tulevallakaan ajanjaksolla. Tämä ei kuitenkaan saa olla tekosyy luovuttamiseen. Päinvastoin, Suomi voi, ja meidän myös pitää tehdä paljon sekä oman turvallisuutemme että kansainvälisen vakauden tukemiseksi.

* * *

Olen usein puhunut eheydestä ja vakaudesta. Luottamus on siinä avainsana. Että voimme luottaa toisiimme, suomalaiseen yhteiskuntajärjestykseen ja demokratiaan. Luottamus ei ole samanmielisyyttä, mutta kyllä tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä toinen aidosti ajattelee.

Suomi on mittausten mukaan maailman vähiten hauras maa, toisin sanoin Suomi on maailman vakain maa. Se on upea perintö, tälle luottamuksen maalle. Sitä vaalin.

Suomessa tapahtuu tällä hetkellä paljon hyvää, mutta hyvä ei ulotu kaikille. Erityisesti meidän pitää kääntää katseemme nuoriin. Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään tulevaisuuden tekijää. Kerran menetettyä on vaikea saada takaisin.

Viisainkaan päättäjä ei pysty yksin ymmärtämään saatikka ratkaisemaan ongelmia. Siksi nuorten osalta tarvitsemme myös vinkkejä ja neuvoja juuri heiltä itseltään. Toiveeni on: Puhukaa, kertokaa. Me kuuntelemme ja meidän on toimittava. Olemme kaikki tekijöitä.

Meidän on toimittava myös yksinäisyyttä vastaan. Yksinäisyys on vakavana pidetyn kansan vakava kansantauti. Se seuraa monia, kaiken ikäisiä niin nuoria kuin vanhempia. Jokainen on tässäkin tekijä: Pieni ele voi olla huomattavasti kokoaan suurempi – Ikääntyneemmän ihmisen tervehtiminen kauppamatkalla tai nuoren pyytäminen mukaan pihapeleihin. Ei ole niin pientä tekoa, että se kannattaisi jättää tekemättä. Ei ole niin kaunista sanaa, että se kannattaisi jättää sanomatta. Siis: Tehdään ja kannustetaan. Olla lähellä, se on lähimmäisenrakkautta.

Lainasin tällä samalla paikalla kuusi vuotta sitten erään ystäväni sanoja, joiden mukaan ”Presidentti ei voi solahtaa siihen elämänpiiriin, jossa tapaa vain voittajia. Eivät voittajat niinkään presidenttiä tarvitse. Presidentin pitää osata seisoa ihmisen rinnalla myös hädän ja häviön hetkellä.” Kuluneet kuusi vuotta ovat vain vahvistaneet näiden sanojen arvoa ohjenuorana. Mitä vähemmän ympärillämme on pahoinvointia, sen paremmin me kaikki voimme.

Suomen presidentti voi olla vain koko maan ja koko kansan presidentti. Niin tämän homman ymmärrän. Niin myös jatkan.

Arvoisa puhemies, te kysyitte mikä aisti tasavallan presidentille on tärkein. Vastaan teille, että se on tunto. Se on oikeudentunto ja se on vastuuntunto ja niiden varaan rakentuva luottamus.

Kiitän teitä, arvoisa puhemies eduskunnan puolesta lausumistanne kannustavista sanoista. Kiitän myös eduskuntaa yhteistyöstä ja yhteydenpidosta, jota tulemme jatkamaan tiiviinä. Toivon teiltä ja kaikilta suomalaisilta tukea työssäni Suomen ja suomalaisten parhaaksi.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Niinistö to attend Parliamentary Assembly of the Council of Europe in Strasbourg17.1.2019 11:48Tiedote

Office of the President of the Republic Press Release 2/2019 17 January 2019 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will attend the Winter Session of the Parliamentary Assembly of the Council of Europe in Strasbourg, France on Wednesday, 23 January 2019. President Niinistö will address the Assembly, after which the representatives of the Council of Europe member states will have an opportunity to ask questions. Finland currently holds the Presidency of the Council of Europe from 21 November 2018 to 17 May 2019. During his visit to Strasbourg, President Niinistö is scheduled to meet with Secretary General of the Council of Europe Thorbjørn Jagland, President of the Parliamentary Assembly of the Council of Europe Liliane Maury Pasquier, Council of Europe Commissioner for Human Rights Dunja Mijatović and President of the European Court of Human Rights Guido Raimondi. President Niinistö will also attend a ceremony to mark the International Day of Commemoration in Memory of the

President Niinistö till Europarådets parlamentariska församlings session i Strasbourg17.1.2019 11:47Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 2/2019 17.1.2019 Republikens president Sauli Niinistö deltar i Europarådets parlamentariska församlings session onsdagen den 23 januari 2019 i Strasbourg i Frankrike. Vid sessionen håller president Niinistö ett anförande varefter ledamöterna från Europarådets medlemsländer har möjlighet att ställa frågor till honom. Finland är ordförande i Europarådet från den 21 november 2018 till den 17 maj 2019. I Strasbourg träffar president Niinistö också Europarådets generalsekreterare Thorbjørn Jagland, ordföranden för Europarådets parlamentariska församling Liliane Maury Pasquier, Europarådets människorättskommissarie Dunja Mijatović och presidenten för Europadomstolen för de mänskliga rättigheterna Guido Raimondi. Utöver detta deltar president Niinistö i ceremonin för den internationella minnesdagen för Förintelsens offer.

Presidentti Niinistö Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen Strasbourgiin17.1.2019 11:47Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 2/2019 17.1.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen täysistuntoon keskiviikkona 23. tammikuuta 2019 Strasbourgissa, Ranskassa. Presidentti Niinistö pitää yleiskokouksessa puheen, jonka jälkeen Euroopan neuvoston jäsenmaiden edustajilla on mahdollisuus esittää hänelle kysymyksiä. Suomi toimii Euroopan neuvoston puheenjohtajana 21.11.2018‒17.5.2019 välisen ajan. Presidentti Niinistö tapaa Strasbourgissa myös Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jaglandin, parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Liliane Maury Pasquierin, ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatovićin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidentti Guido Raimondin. Lisäksi presidentti Niinistö osallistuu kansainvälisen holokaustin uhrien muistopäivän seremoniatilaisuuteen.

President Niinistö to make a state visit to China7.1.2019 09:25Tiedote

Office of the President of the Republic Press Release 1/2019 7 January 2019 The President of the Republic of Finland Sauli Niinistö and his spouse Mrs Jenni Haukio will make a state visit to China on 14-15 January 2019. President Niinistö will meet with the President of China Xi Jinping in Beijing on Monday 14 January. In addition to bilateral relations between Finland and China, the presidents will discuss relations between great powers and other international topics. The programme will also include meetings for example with Chinese premier Li Keqiang and the Chairman of the National People’s Congress Li Zhanshu as well as a high-level seminar on climate change. During their visit, President Niinistö and Mrs Haukio will also attend the opening of the China-Finland Winter Sport Year. During President Xi’s state visit to Finland in April 2017, President Niinistö and President Xi agreed to hold a theme year dedicated to winter sports between the two countries. President Niinistö’s delega

President Niinistö på statsbesök till Kina7.1.2019 09:25Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 1/2019 7.1.2019 Republikens president Sauli Niinistö och hans maka Jenni Haukio avlägger statsbesök i Kina den 14–15 januari 2019. President Niinistö träffar Kinas president Xi Jinping i Peking måndagen den 14 januari. Presidenterna kommer att diskutera relationerna mellan Finland och Kina, stormaktsrelationerna och andra internationella frågor. I programmet ingår även möten bl.a. med Kinas premiärminister Li Keqiang och talmannen för Kinas nationella folkkongress Li Zhanshu samt ett högnivåseminarium om klimatförändringen. President Niinistö och fru Haukio deltar under besöket också i invigningen av Kinas och Finlands gemensamma temaår för vinteridrott. I samband med att president Xi Jinping avlade statsbesök i Finland i april 2017 beslutade president Niinistö och president Xi att länderna ska ordna ett gemensamt temaår för vinteridrott. I president Niinistös följe i Peking ingår utrikeshandels- och utvecklingsminister Anne-Mari Virolainen

Presidentti Niinistö valtiovierailulle Kiinaan7.1.2019 09:24Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 1/2019 7.1.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekee puolisonsa Jenni Haukion kanssa valtiovierailun Kiinaan 14.–15. tammikuuta 2019. Presidentti Niinistö tapaa Kiinan presidentti Xi Jinpingin Pekingissä maanantaina 14. tammikuuta. Presidenttien välisissä keskusteluissa ovat esillä Suomen ja Kiinan kahdenvälisten suhteiden lisäksi myös suurvaltasuhteet ja muut kansainväliset aiheet. Ohjelmassa on lisäksi tapaamiset muun muassa Kiinan pääministeri Li Keqiangin ja Kiinan kansankongressin puhemiehen Li Zhanshun kanssa sekä ilmastonmuutosta koskeva korkean tason seminaari. Presidentti Niinistö ja rouva Haukio osallistuvat vierailullaan myös Kiinan ja Suomen yhteisen talviurheiluvuoden avajaisiin. Presidentti Niinistö ja presidentti Xi sopivat maiden välisen talviurheilun teemavuoden järjestämisestä presidentti Xin Suomen valtiovierailun yhteydessä huhtikuussa 2017. Presidentti Niinistön seurueeseen Pekingissä kuuluvat ulkomaankauppa- ja kehitys

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme