Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaispuhe 1. helmikuuta 2018

Jaa

Julkisuuteen 1.2.2018 klo 12.25 tai kun puhe pidetty

(muutosvarauksin)

Arvoisa rouva puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,

Rouva puhemies, kiitän teitä ajatuksia ja tunteita herättävästä puheestanne. Se muistuttaa että seison tässä edessänne velvoittavan ketjun jatkona, me kaikki siinä osina, joiden tehtävänä on vuorollamme pitää Suomi vahvana, yhtenäisenä ja hyvänä.

Kuten te kansanedustajat, olen minäkin saanut tehtäväni kansalta. Vaalit ovat demokraattisen järjestelmämme juhlavia huippuhetkiä. Suomen liput liehuvat ja me ehdolla olijat jännitämme, mitä tuleman pitää. Mutta demokratian vaaliminen vaatii jokapäiväistä, sinnikästä työtä. Teille sen työn näyttämö on tämä uusittu Eduskuntatalo. Työ täällä on käyttää kansanvaltaa. Sen suurempaa ei ole.

Valinta presidentiksi on suuri kunnia, joka tuo mukanaan suuren vastuun. Otan vastuun kantaakseni nöyränä, mutta päättäväisenä. Omistaudun tälle tehtävälle, enempää ei voi luvata.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Asiat on uskottu meille lainaan, kansa on antanut arvokkaan luottamuksen ja valtuuden. Ja kun on tehtävään uskottu, yhteisistä asioista on pidettävä parempaa huolta kuin omistaan.

Presidentinvaaleissa keskusteltiin juuri siitä, miten kukin yhteistä asiaa hoitaisi. Jokainen kahdeksasta ehdokkaasta teki palveluksen suomalaiselle kansanvallalle. Kiitän siitä kanssaehdokkaitani.

Pidän arvokkaana, että kuulemme ja kuuntelemme toisiamme. On tärkeää, että on erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. Mutta tärkeintä on, että annamme arvon myös eri lailla ajattelevalle. Viime viikon perjantaina täällä eduskunnassa järjestettiin erityinen tilaisuus. Kaikkien puolueiden puheenjohtajat yhdessä kunnioittivat sisällissodan uhrien muistoa ja esittivät vetoomuksen sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon sekä eheyden puolesta. Tämä oli arvokas teko.

* * *

Kulunut kuusivuotiskausi on ollut myrskyisää aikaa. Konflikteja on puhjennut niin Euroopassa, sen lähialueilla kuin kauempanakin. Ne ovat koetelleet alueellista vakauttamme ja niitä neljää pilaria, jotka ovat turvallisuutemme kannalta keskeisiä. Mutta vaikka pilarit ovat olleet paineessa, niin ne eivät kuitenkaan ole huojuneet.

Pilareistamme tärkein on kansallinen. Sen kehitys on eniten ja suorimmin omassa vallassamme. Sen vahvana lukkona on uskottava oma puolustus. Turvallisuutemme ei kuitenkaan tukeudu vain aseiden varaan. Tarvitaan myös syvää kansallista eheyttä, tahtoa ja valmiutta.

Kriisit asettavat myös kansainvälisen yhteisön kovien vaatimusten eteen. Vain harva tämän vuosikymmenen kriisi on ratkennut. Päinvastoin, oireellista on ollut niiden pitkittyminen ja hankaloituminen. Kriiseille on ominaista, että ne näyttäytyvät paikallisina, mutta tosiasiassa usein taustalla ovat globaalin valtapolitiikan asetelmat ja tavoitteet. Tämä heikentää perinteisen rauhanvälityksen onnistumisen mahdollisuuksia. Geopolitiikan intressit ovat olleet rauhan tahtoa vahvemmat.

Näen kaksi tietä tilanteen kohentamiseen. Ensiksi kansainvälisen järjestyksen tien; sekä YK:n että EU:n asemaa on kyettävä vahvistamaan. Ajat, jolloin Hammarskjöldin tai Delorsin johtamia järjestöjä tarkoin kuultiin, ovat menneen metaforaa. YK on kansojen foorumi ja rauhan foorumi, siihen asemaan sen pitää taas nousta, joten kaikki tuki pääsihteeri Guterresin uudistustyölle. EU taas on toimija, jolla on paljon rauhan tahtoa, mutta jonka painoarvo on sen potentiaalia vähäisempi. Tarvitsemme unionin, joka on myös turvallisuusyhteisö, joka puhuu yhteisellä äänellä ja saa äänensä kuuluviin. Suomi on tässäkin työssä tekijä, ei tarkkailija.

Sitten se toinen, suorien kontaktien tie; lännen ja idän vuoropuhelu on välttämätöntä. Eikä länsi tarkoita vain Yhdysvaltoja tai Natoa vaan myös EU:ta, eikä itä yksin Venäjää vaan myös Kiinaa. Dialogin ylläpitäminen on ensiaskel siihen, että rauhaa voidaan rakentaa.

Olen pyrkinyt edistämään kulkua kummallakin tiellä. Ja niin tulen jatkamaan. Olen parhaan kykyni mukaan pyrkinyt pitämään Suomen niissä pöydissä, joissa tulevaisuuteen vaikutetaan. Ja tulevaisuudella tarkoitan myös ihmiskunnan isoja haasteita, kuten köyhyyttä, ilmastonmuutosta ja naisten asemaa.

Olen monessa pyrkinyt hakemaan suurille maille yhteistä intressiä, niin Itämeren lentoturvallisuudessa kuin mustan hiilen torjunnassa arktisella alueella. Ja mitä enemmän suurilla on yhteistä intressiä, sitä pienemmäksi käy toran tila ja sitä parempi maailmalle ja myös meille.

Ilmastonmuutoksen torjunta on lähivuosien tärkein asia. Niin vain on, ettei ihminen kestä maapallon menetystä. On kai ajateltu, että onhan tuolla ylhäällä ilmakehässä tilaa – paljon pitääkin olla kun kymmeniä miljardeja tonneja hiilidioksidia sinne vuosittain päätyy. Ahdasta on jo nyt, ja se tuntuu.

En odota maailman sanottavasti rauhoittuvan tulevallakaan ajanjaksolla. Tämä ei kuitenkaan saa olla tekosyy luovuttamiseen. Päinvastoin, Suomi voi, ja meidän myös pitää tehdä paljon sekä oman turvallisuutemme että kansainvälisen vakauden tukemiseksi.

* * *

Olen usein puhunut eheydestä ja vakaudesta. Luottamus on siinä avainsana. Että voimme luottaa toisiimme, suomalaiseen yhteiskuntajärjestykseen ja demokratiaan. Luottamus ei ole samanmielisyyttä, mutta kyllä tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä toinen aidosti ajattelee.

Suomi on mittausten mukaan maailman vähiten hauras maa, toisin sanoin Suomi on maailman vakain maa. Se on upea perintö, tälle luottamuksen maalle. Sitä vaalin.

Suomessa tapahtuu tällä hetkellä paljon hyvää, mutta hyvä ei ulotu kaikille. Erityisesti meidän pitää kääntää katseemme nuoriin. Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään tulevaisuuden tekijää. Kerran menetettyä on vaikea saada takaisin.

Viisainkaan päättäjä ei pysty yksin ymmärtämään saatikka ratkaisemaan ongelmia. Siksi nuorten osalta tarvitsemme myös vinkkejä ja neuvoja juuri heiltä itseltään. Toiveeni on: Puhukaa, kertokaa. Me kuuntelemme ja meidän on toimittava. Olemme kaikki tekijöitä.

Meidän on toimittava myös yksinäisyyttä vastaan. Yksinäisyys on vakavana pidetyn kansan vakava kansantauti. Se seuraa monia, kaiken ikäisiä niin nuoria kuin vanhempia. Jokainen on tässäkin tekijä: Pieni ele voi olla huomattavasti kokoaan suurempi – Ikääntyneemmän ihmisen tervehtiminen kauppamatkalla tai nuoren pyytäminen mukaan pihapeleihin. Ei ole niin pientä tekoa, että se kannattaisi jättää tekemättä. Ei ole niin kaunista sanaa, että se kannattaisi jättää sanomatta. Siis: Tehdään ja kannustetaan. Olla lähellä, se on lähimmäisenrakkautta.

Lainasin tällä samalla paikalla kuusi vuotta sitten erään ystäväni sanoja, joiden mukaan ”Presidentti ei voi solahtaa siihen elämänpiiriin, jossa tapaa vain voittajia. Eivät voittajat niinkään presidenttiä tarvitse. Presidentin pitää osata seisoa ihmisen rinnalla myös hädän ja häviön hetkellä.” Kuluneet kuusi vuotta ovat vain vahvistaneet näiden sanojen arvoa ohjenuorana. Mitä vähemmän ympärillämme on pahoinvointia, sen paremmin me kaikki voimme.

Suomen presidentti voi olla vain koko maan ja koko kansan presidentti. Niin tämän homman ymmärrän. Niin myös jatkan.

Arvoisa puhemies, te kysyitte mikä aisti tasavallan presidentille on tärkein. Vastaan teille, että se on tunto. Se on oikeudentunto ja se on vastuuntunto ja niiden varaan rakentuva luottamus.

Kiitän teitä, arvoisa puhemies eduskunnan puolesta lausumistanne kannustavista sanoista. Kiitän myös eduskuntaa yhteistyöstä ja yhteydenpidosta, jota tulemme jatkamaan tiiviinä. Toivon teiltä ja kaikilta suomalaisilta tukea työssäni Suomen ja suomalaisten parhaaksi.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

Utnämningar vid republikens presidents kabinett22.2.2018 14:56Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 3/2018 22.2.2018 Utnämningar vid republikens presidents kabinett Ekonomie magister, utrikesrådet Jukka Siukosaari har utnämnts till kanslichef för republikens presidents kansli. Siukosaari tillträder den 1 juni 2018. Han övergår till sitt nya uppdrag från utrikesministeriet, där han arbetat sedan 1995. Siukosaari är för närvarande Finlands ambassadör i Japan. Republikens president Sauli Niinistö utnämnde Siukosaari till kanslichef i samband med presidentföredragningen den 22 februari 2018. Den nuvarande kanslichefen, politices doktor Hiski Haukkala, är kanslichef fram till utgången av maj. Haukkala blir sedan professor i internationell politik vid ledarhögskolan vid Tammerfors universitet.. Haukkala blir sedan professor i internationell politik vid ledarhögskolan vid Tammerfors universitet. Doctor of Philosophy, ambassadrådet Petri Hakkarainen har utnämnts till republikens presidents utrikespolitiska rådgivare. Hakkarainen inleder arbetet d

Appointments to the Cabinet of the President of the Republic22.2.2018 14:00Tiedote

Office of the President of the Republic Press release 3/2018 22 February 2018 Appointments to the Cabinet of the President of the Republic Counsellor for Foreign Affairs Jukka Siukosaari MSc has been appointed Secretary General at the Office of the President of the Republic. Siukosaari will take up the post on 1 June 2018 and transfers to the position from the Ministry for Foreign Affairs, where he has worked since 1995. Siukosaari is currently serving as Ambassador of Finland to Japan. President of the Republic Sauli Niinistö appointed Siukosaari as Secretary General at the Presidential session on 22 February 2018. Hiski Haukkala DSocSc will continue as Secretary General until the end of May, after which he will take up the position of professor of international politics in the Faculty of Management at Tampere University. Counsellor Petri Hakkarainen PhD has been appointed Foreign Policy Adviser to the President of the Republic. Hakkarainen will take up the post on 1 March 2018 and tr

Nimityksiä tasavallan presidentin kabinettiin22.2.2018 13:26Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 3/2018 22.2.2018 Nimityksiä tasavallan presidentin kabinettiin Tasavallan presidentin kanslian kansliapäälliköksi on nimitetty kauppatieteiden maisteri, ulkoasiainneuvos Jukka Siukosaari. Siukosaari aloittaa kansliapäällikkönä 1. kesäkuuta 2018. Siukosaari siirtyy tehtävään ulkoministeriöstä, jossa hän on työskennellyt vuodesta 1995. Parhaillaan Siukosaari toimii Suomen Japanin suurlähettiläänä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti Siukosaaren kansliapäälliköksi presidentin esittelyssä 22. helmikuuta 2018. Toukokuun loppuun saakka kansliapäällikkönä jatkaa valtiotieteiden tohtori Hiski Haukkala. Presidentin kansliasta Haukkala siirtyy Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun kansainvälisen politiikan professoriksi. Tasavallan presidentin ulkopoliittiseksi neuvonantajaksi on nimitetty Doctor of Philosophy, lähetystöneuvos Petri Hakkarainen. Hakkarainen aloittaa tehtävässään 1. maaliskuuta 2018. Hän siirtyy tehtäväänsä ulkoministeriöstä,

President Niinistö to attend Lithuanian Centennial Celebration and Munich Security Conference13.2.2018 10:40Tiedote

Office of the President of the Republic of Finland Press release 2/2018 13 February 2018 President of the Republic Sauli Niinistö will attend the Centennial Celebration of the Restoration of the State of Lithuania on Friday 16 February 2018 in Vilnius. Among those attending the celebrations will be the presidents of Estonia, Latvia, Germany and Iceland, and members of the Danish and Swedish royal families. The President of Lithuania Dalia Grybauskaitė will receive the guests at the Presidential Palace, where the flags of the Baltic states will be hoisted to mark the centenaries of those countries. After the ceremony, the guests will progress to Vilnius Cathedral for a holy mass. The visit will end with lunch at the Palace of the Grand Dukes of Lithuania. Security of the Arctic Region features at the Munich Security Conference From Vilnius, President Niinistö will proceed to Munich for the International Security Conference which is being held from 16 to 18 February 2018. This year the c

President Niinistö till Litauens 100-årsjubileum och säkerhetskonferensen i München13.2.2018 10:40Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 2/2018 13.2.2018 Republikens president Sauli Niinistö deltar fredagen den 16 februari 2018 i Vilnius i 100-årsjubileet av återupprättandet av Litauen som en självständig stat. I festen deltar också bland annat Estlands, Lettlands, Tysklands och Islands presidenter samt företrädare för det danska och svenska kungahuset. Litauens president Dalia Grybauskaitė tar emot gästerna på Presidentpalatset där de baltiska ländernas flaggor hissas ländernas 100-årsjubileum till ära. Efter ceremonin förflyttar sig gästerna till en festgudstjänst i Vilnius domkyrka. Besöket avslutas med en gemensam lunch på storhertigens palats. Arktiska regionen på agendan på säkerhetskonferensen i München Från Vilnius fortsätter president Niinistö till den internationella säkerhetskonferensen i München som äger rum den 16–18 februari 2018. I år är temat för konferensen Europeiska unionens roll som en global aktör och unionens relation till Ryssland och Förenta staterna.

Presidentti Niinistö Liettuan 100-vuotisjuhliin ja Münchenin turvallisuuskonferenssiin13.2.2018 10:40Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 2/2018 13.2.2018 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Liettuan valtiollisen itsenäisyyden palauttamisen 100-vuotisjuhlaan perjantaina 16. helmikuuta 2018 Vilnassa. Juhlaan osallistuvat myös muun muassa Viron, Latvian, Saksan ja Islannin presidentit sekä Tanskan ja Ruotsin kuningasperheiden edustajat. Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė ottaa vieraat vastaan Presidentinlinnassa, jossa Baltian maiden liput nostetaan salkoihin maiden 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Seremonian jälkeen vieraat siirtyvät juhlajumalanpalvelukseen Vilnan tuomiokirkkoon. Vierailu päättyy yhteiseen lounaaseen Liettuan suurherttuoiden palatsissa. Arktisen alueen turvallisuus esillä Münchenin turvallisuuskonferenssissa Vilnasta presidentti Niinistö jatkaa Münchenin kansainväliseen turvallisuuskonferenssiin, joka pidetään 16.–18. helmikuuta 2018. Konferenssin aiheena on tänä vuonna Euroopan unionin rooli globaalina toimijana sekä unionin suhde Venäjään ja Yhdysval

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme