Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaispuhe 1. helmikuuta 2018

Jaa

Julkisuuteen 1.2.2018 klo 12.25 tai kun puhe pidetty

(muutosvarauksin)

Arvoisa rouva puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat,

Rouva puhemies, kiitän teitä ajatuksia ja tunteita herättävästä puheestanne. Se muistuttaa että seison tässä edessänne velvoittavan ketjun jatkona, me kaikki siinä osina, joiden tehtävänä on vuorollamme pitää Suomi vahvana, yhtenäisenä ja hyvänä.

Kuten te kansanedustajat, olen minäkin saanut tehtäväni kansalta. Vaalit ovat demokraattisen järjestelmämme juhlavia huippuhetkiä. Suomen liput liehuvat ja me ehdolla olijat jännitämme, mitä tuleman pitää. Mutta demokratian vaaliminen vaatii jokapäiväistä, sinnikästä työtä. Teille sen työn näyttämö on tämä uusittu Eduskuntatalo. Työ täällä on käyttää kansanvaltaa. Sen suurempaa ei ole.

Valinta presidentiksi on suuri kunnia, joka tuo mukanaan suuren vastuun. Otan vastuun kantaakseni nöyränä, mutta päättäväisenä. Omistaudun tälle tehtävälle, enempää ei voi luvata.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Asiat on uskottu meille lainaan, kansa on antanut arvokkaan luottamuksen ja valtuuden. Ja kun on tehtävään uskottu, yhteisistä asioista on pidettävä parempaa huolta kuin omistaan.

Presidentinvaaleissa keskusteltiin juuri siitä, miten kukin yhteistä asiaa hoitaisi. Jokainen kahdeksasta ehdokkaasta teki palveluksen suomalaiselle kansanvallalle. Kiitän siitä kanssaehdokkaitani.

Pidän arvokkaana, että kuulemme ja kuuntelemme toisiamme. On tärkeää, että on erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. Mutta tärkeintä on, että annamme arvon myös eri lailla ajattelevalle. Viime viikon perjantaina täällä eduskunnassa järjestettiin erityinen tilaisuus. Kaikkien puolueiden puheenjohtajat yhdessä kunnioittivat sisällissodan uhrien muistoa ja esittivät vetoomuksen sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon sekä eheyden puolesta. Tämä oli arvokas teko.

* * *

Kulunut kuusivuotiskausi on ollut myrskyisää aikaa. Konflikteja on puhjennut niin Euroopassa, sen lähialueilla kuin kauempanakin. Ne ovat koetelleet alueellista vakauttamme ja niitä neljää pilaria, jotka ovat turvallisuutemme kannalta keskeisiä. Mutta vaikka pilarit ovat olleet paineessa, niin ne eivät kuitenkaan ole huojuneet.

Pilareistamme tärkein on kansallinen. Sen kehitys on eniten ja suorimmin omassa vallassamme. Sen vahvana lukkona on uskottava oma puolustus. Turvallisuutemme ei kuitenkaan tukeudu vain aseiden varaan. Tarvitaan myös syvää kansallista eheyttä, tahtoa ja valmiutta.

Kriisit asettavat myös kansainvälisen yhteisön kovien vaatimusten eteen. Vain harva tämän vuosikymmenen kriisi on ratkennut. Päinvastoin, oireellista on ollut niiden pitkittyminen ja hankaloituminen. Kriiseille on ominaista, että ne näyttäytyvät paikallisina, mutta tosiasiassa usein taustalla ovat globaalin valtapolitiikan asetelmat ja tavoitteet. Tämä heikentää perinteisen rauhanvälityksen onnistumisen mahdollisuuksia. Geopolitiikan intressit ovat olleet rauhan tahtoa vahvemmat.

Näen kaksi tietä tilanteen kohentamiseen. Ensiksi kansainvälisen järjestyksen tien; sekä YK:n että EU:n asemaa on kyettävä vahvistamaan. Ajat, jolloin Hammarskjöldin tai Delorsin johtamia järjestöjä tarkoin kuultiin, ovat menneen metaforaa. YK on kansojen foorumi ja rauhan foorumi, siihen asemaan sen pitää taas nousta, joten kaikki tuki pääsihteeri Guterresin uudistustyölle. EU taas on toimija, jolla on paljon rauhan tahtoa, mutta jonka painoarvo on sen potentiaalia vähäisempi. Tarvitsemme unionin, joka on myös turvallisuusyhteisö, joka puhuu yhteisellä äänellä ja saa äänensä kuuluviin. Suomi on tässäkin työssä tekijä, ei tarkkailija.

Sitten se toinen, suorien kontaktien tie; lännen ja idän vuoropuhelu on välttämätöntä. Eikä länsi tarkoita vain Yhdysvaltoja tai Natoa vaan myös EU:ta, eikä itä yksin Venäjää vaan myös Kiinaa. Dialogin ylläpitäminen on ensiaskel siihen, että rauhaa voidaan rakentaa.

Olen pyrkinyt edistämään kulkua kummallakin tiellä. Ja niin tulen jatkamaan. Olen parhaan kykyni mukaan pyrkinyt pitämään Suomen niissä pöydissä, joissa tulevaisuuteen vaikutetaan. Ja tulevaisuudella tarkoitan myös ihmiskunnan isoja haasteita, kuten köyhyyttä, ilmastonmuutosta ja naisten asemaa.

Olen monessa pyrkinyt hakemaan suurille maille yhteistä intressiä, niin Itämeren lentoturvallisuudessa kuin mustan hiilen torjunnassa arktisella alueella. Ja mitä enemmän suurilla on yhteistä intressiä, sitä pienemmäksi käy toran tila ja sitä parempi maailmalle ja myös meille.

Ilmastonmuutoksen torjunta on lähivuosien tärkein asia. Niin vain on, ettei ihminen kestä maapallon menetystä. On kai ajateltu, että onhan tuolla ylhäällä ilmakehässä tilaa – paljon pitääkin olla kun kymmeniä miljardeja tonneja hiilidioksidia sinne vuosittain päätyy. Ahdasta on jo nyt, ja se tuntuu.

En odota maailman sanottavasti rauhoittuvan tulevallakaan ajanjaksolla. Tämä ei kuitenkaan saa olla tekosyy luovuttamiseen. Päinvastoin, Suomi voi, ja meidän myös pitää tehdä paljon sekä oman turvallisuutemme että kansainvälisen vakauden tukemiseksi.

* * *

Olen usein puhunut eheydestä ja vakaudesta. Luottamus on siinä avainsana. Että voimme luottaa toisiimme, suomalaiseen yhteiskuntajärjestykseen ja demokratiaan. Luottamus ei ole samanmielisyyttä, mutta kyllä tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä toinen aidosti ajattelee.

Suomi on mittausten mukaan maailman vähiten hauras maa, toisin sanoin Suomi on maailman vakain maa. Se on upea perintö, tälle luottamuksen maalle. Sitä vaalin.

Suomessa tapahtuu tällä hetkellä paljon hyvää, mutta hyvä ei ulotu kaikille. Erityisesti meidän pitää kääntää katseemme nuoriin. Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään tulevaisuuden tekijää. Kerran menetettyä on vaikea saada takaisin.

Viisainkaan päättäjä ei pysty yksin ymmärtämään saatikka ratkaisemaan ongelmia. Siksi nuorten osalta tarvitsemme myös vinkkejä ja neuvoja juuri heiltä itseltään. Toiveeni on: Puhukaa, kertokaa. Me kuuntelemme ja meidän on toimittava. Olemme kaikki tekijöitä.

Meidän on toimittava myös yksinäisyyttä vastaan. Yksinäisyys on vakavana pidetyn kansan vakava kansantauti. Se seuraa monia, kaiken ikäisiä niin nuoria kuin vanhempia. Jokainen on tässäkin tekijä: Pieni ele voi olla huomattavasti kokoaan suurempi – Ikääntyneemmän ihmisen tervehtiminen kauppamatkalla tai nuoren pyytäminen mukaan pihapeleihin. Ei ole niin pientä tekoa, että se kannattaisi jättää tekemättä. Ei ole niin kaunista sanaa, että se kannattaisi jättää sanomatta. Siis: Tehdään ja kannustetaan. Olla lähellä, se on lähimmäisenrakkautta.

Lainasin tällä samalla paikalla kuusi vuotta sitten erään ystäväni sanoja, joiden mukaan ”Presidentti ei voi solahtaa siihen elämänpiiriin, jossa tapaa vain voittajia. Eivät voittajat niinkään presidenttiä tarvitse. Presidentin pitää osata seisoa ihmisen rinnalla myös hädän ja häviön hetkellä.” Kuluneet kuusi vuotta ovat vain vahvistaneet näiden sanojen arvoa ohjenuorana. Mitä vähemmän ympärillämme on pahoinvointia, sen paremmin me kaikki voimme.

Suomen presidentti voi olla vain koko maan ja koko kansan presidentti. Niin tämän homman ymmärrän. Niin myös jatkan.

Arvoisa puhemies, te kysyitte mikä aisti tasavallan presidentille on tärkein. Vastaan teille, että se on tunto. Se on oikeudentunto ja se on vastuuntunto ja niiden varaan rakentuva luottamus.

Kiitän teitä, arvoisa puhemies eduskunnan puolesta lausumistanne kannustavista sanoista. Kiitän myös eduskuntaa yhteistyöstä ja yhteydenpidosta, jota tulemme jatkamaan tiiviinä. Toivon teiltä ja kaikilta suomalaisilta tukea työssäni Suomen ja suomalaisten parhaaksi.

Tietoja julkaisijasta

Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentin kanslia
Mariankatu 2
00170 Helsinki

http://www.presidentti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

President Niinistö to attend Munich Security Conference8.2.2019 14:38:08 EETTiedote

Office of the President of the Republic Press Release 3/2019 8 February 2019 President of the Republic of Finland Sauli Niinistö will attend the international Munich Security Conference on 15-17 February 2019 in Germany. President Niinistö will participate in a panel discussion on arms control on the main stage on Saturday. President Niinistö will also deliver a keynote address in a discussion on the security of the Arctic region. Finland’s Chairmanship of the Arctic Council will continue until May 2019. During the conference, President Niinistö will also have bilateral meetings. Organised since 1963, the Munich Security Conference is a discussion forum seeking to promote resolution of conflicts, international cooperation and dialogue. Around 500 foreign and security policy decision-makers will participate in the conference.

President Niinistö deltar i säkerhetskonferens i München8.2.2019 14:37:10 EETTiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 3/2019 8.2.2019 Republikens president Sauli Niinistö deltar den 15–17 februari 2019 i den internationella säkerhetskonferensen i München i Tyskland. Lördagen den 16 februari deltar president Niinistö i en paneldebatt om vapenkontroll på konferensens huvudscen. Utöver detta håller President Niinistö inledningsanförandet i en debatt om säkerheten i den arktiska regionen. Finland är ordförande i Arktiska rådet fram till maj 2019. Under konferensen har president Niinistö också bilaterala möten. Säkerhetskonferensen i München har ordnats sedan 1963, och den är ett diskussionsforum för att främja konfliktlösning, internationellt samarbete och dialog. I konferensen deltar inemot 500 beslutsfattare inom utrikes- och säkerhetspolitik från olika delar av världen.

Presidentti Niinistö Münchenin turvallisuuskonferenssiin8.2.2019 14:36:00 EETTiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 3/2019 8.2.2019 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu Münchenin kansainväliseen turvallisuuskonferenssiin 15.–17. helmikuuta 2019 Saksassa. Presidentti Niinistö osallistuu lauantaina asevalvontaa käsittelevään paneelikeskusteluun konferenssin päälavalla. Lisäksi presidentti Niinistö pitää avauspuheenvuoron arktisen alueen turvallisuutta koskevassa keskustelussa. Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana toukokuuhun 2019 saakka. Konferenssin aikana presidentti Niinistöllä on myös kahdenvälisiä tapaamisia. Vuodesta 1963 lähtien järjestetty Münchenin turvallisuuskonferenssi on keskustelufoorumi, joka pyrkii edistämään konfliktien ratkaisua, kansainvälistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Konferenssiin osallistuu lähes 500 ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttajaa eri puolilta maailmaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme