Keskuskauppakamari

Tavarantarkastuksia kysyttiin aiempaa enemmän koronavuonna 2020 - etenkin sisäremontit työllistivät tavarantarkastajia

Jaa

Noin kolmannes Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista hyväksytyistä tavarantarkastajista (HTT) kertoo tarkastuskyselyiden lisääntyneen koronavuonna. Kuluneen vuoden aikana tarkastuksia tehtiin erityisesti kodissa tehtyihin remonttityösuorituksiin. Myös ajoneuvoissa ja koneissa olleita vikoja ja niiden aiheuttajia selviteltiin tavarantarkastajan avulla.

Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.
Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.

Tavarantarkastajien mukaan tarkastuksen osapuolet ymmärtävät hyvin koronan mukanaan tuomat rajoitukset ja noudattavat tarkastajien etukäteen antamaa ohjeistusta.

”Pahimpaan korona-aikaan jouduttiin perumaan tai siirtämään muutamia tarkastuksia, mutta muutoin on selvitty tavarantarkastajan antamilla ohjeistuksilla maskien käytöstä ja turvaväleistä. Henkilömäärää on tosin joissain tapauksissa jouduttu rajaamaan etenkin pienemmissä tiloissa”, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.

Harjun mukaan konkurssit eivät vielä enemmälti näy tavarantarkastajien tarkastuskohteissa. Tilanteet, joissa puolueetonta tavarantarkastajaa tarvitaan konekannan, tuotantolinjastojen tai laitteistojen arvonmääritykseen konkurssitilanteessa ovat todennäköisesti vasta edessäpäin.

”Koronavuonna on myös hankittu aktiivisesti kesäpaikkoja tai mökkejä. Myös näiden suhteen saattaa jatkossa tulla tarkastuskyselyitä, jos ostopäätös on perustunut pikemminkin hetken huumaan kuin tutkittuun dataan kesäpaikan kunnosta”, Harju sanoo.

Tavarantarkastaja selvittää faktat

Ihmiset viettivät vuonna 2020 erityisen paljon aikaa kotona koronatilanteen vuoksi. Tällöin moni havaitsi kodin kaipaavan isompaa pintaremonttia tai pienempää remonttia, esimerkiksi huoneen muuttamista työtilaksi. Kun matkustamiseen ei ole kulunut rahaa, on säästöt voitu käyttää kodin laittamiseen.

”Sateinen vuosi lisäsi myös kattovuotojen tarkastuksia. Tyypillisimpiä tavarantarkastuksen kohteita ovat kylpyhuoneremontit sekä seinäpintojen maalaus ja lattianpäällystys. Myös keittiöremontteja tarkastetaan aika ajoin”, Harju kertoo.

Keskuskauppakamarin hyväksymät tavarantarkastajat tekevät vuosittain noin 600 tavarantarkastusta eri kohteisiin.

“Tavarantarkastaja suorittaa mittaukset kohteessa ja havainnoi kohteen. Tarkastuskertomuksessa hän vertaa suoritettua työtä sitä koskeviin vertailuperusteisiin, esimerkiksi suunnitelmaan, rakennustöiden yleisiin laatuvaatimuksiin ja rakentamista koskeviin asetuksiin ja määräyksiin”, Harju kertoo.

Harjun mukaan tarkastuskertomus on määrämuotoinen ja siinä ovat hyvin tärkeässä roolissa perustelut tarkastajan tekemille johtopäätöksille. Lukija pystyy niiden kautta ymmärtämään sen, että tarkastus perustuu faktoihin ja että tarkastajan päätelmät eivät ole ns. hatusta vedettyjä.

”Tavarantarkastaja ei toimi tuomarin tavoin eikä etsi syyllisiä. Tavarantarkastaja on kuitenkin varsin hyödyllinen faktojen selvittäjä silloin, kun osapuolet ovat työn laadusta eri mieltä”, Harju korostaa.

”Tavarantarkastusjärjestelmä on ainoa tiedossani oleva asiantuntijajärjestelmä, jossa tarkastusten suorittajat on velvoitettu puolueettomuuteen, jonka noudattamista myös valvotaan. Tästä syystä osapuolet yleensä luottavat tavarantarkastajan perusteltuun näkemykseen ja pääsevätkin usein kertomuksen perusteella sopuun”, Harju summaa.

Keskuskauppakamarin tekemä kysely toteutettiin joulukuussa 2020. Kyselyyn vastasi yli puolet Suomessa toimivista tavarantarkastajista.

Lue lisää: https://kauppakamari.fi/palvelut/tavarantarkastus/mita-on-tavarantarkastus/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.
Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Pakkanen voi tehdä hallaa putkille vanhoissa taloissa – vältä putkirikot tavarantarkastajan vinkeillä  14.1.2021 07:00:00 EETTiedote

Pakkaskeleillä on hyvä muistaa, että jo kymmenen asteen pakkaset voivat aiheuttaa ongelmia putkistoille vanhoissa taloissa ja pientaloissa. Jäätymiset alkavat kuitenkin useammin silloin, kun pakkasta on parikymmentä astetta. LVI-alaan erikoistunut, Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Arto Krootila kertoo vinkit putkirikkojen ehkäisemiseen.

Keskuskauppakamari: Lopputulos ratkaisee, mikä maa selviää koronasta voittajana – rokotusjärjestys ei saa olla hidaste12.1.2021 07:00:00 EETTiedote

Vaikka Suomi on pärjännyt maailmanlaajuisesti tarkasteltuna covid-19:n kanssa hyvin, lopputulos eli yhteiskunnan avautuminen ja normaalin elämän jatkuminen on se, mikä lopulta ratkaisee. Jos Suomi tulee koronasta ulos muita maita myöhemmin, ei alun hyvällä menestyksellä koronan hoidossa ole mitään merkitystä, muistuttaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Anne Horttanainen.

Kauppakamarien koronakyselyt: Koronavuosi kohteli toimialoja eri lailla – majoitus- ja ravitsemusalalla synkintä, teollisuus ja kauppa pärjäsivät keskimääräistä paremmin, rakentaminen vasta odottaa huonoimpia aikoja30.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Koronavuosi kohteli yrityksiä ja toimialoja eri tavoin. Koronaepidemian takia hyvin iso osa yrityksistä on ollut vaikeuksissa, mutta toiset vielä suuremmissa vaikeuksissa kuin toiset. Kauppakamareiden maalis-joulukuun aikana jäsenyrityksille tekemistä laajoista kyselyistä selviää, että epidemia on kohdellut kaltoin erityisesti pieniä yrityksiä kaikilla toimialoilla. Toimialoista pahimpia kärsijöitä on ollut majoitus- ja ravitsemusala.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme