Keskuskauppakamari

Tavarantarkastuksia kysyttiin aiempaa enemmän koronavuonna 2020 - etenkin sisäremontit työllistivät tavarantarkastajia

Jaa
Noin kolmannes Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista hyväksytyistä tavarantarkastajista (HTT) kertoo tarkastuskyselyiden lisääntyneen koronavuonna. Kuluneen vuoden aikana tarkastuksia tehtiin erityisesti kodissa tehtyihin remonttityösuorituksiin. Myös ajoneuvoissa ja koneissa olleita vikoja ja niiden aiheuttajia selviteltiin tavarantarkastajan avulla.
Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.
Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.

Tavarantarkastajien mukaan tarkastuksen osapuolet ymmärtävät hyvin koronan mukanaan tuomat rajoitukset ja noudattavat tarkastajien etukäteen antamaa ohjeistusta.

”Pahimpaan korona-aikaan jouduttiin perumaan tai siirtämään muutamia tarkastuksia, mutta muutoin on selvitty tavarantarkastajan antamilla ohjeistuksilla maskien käytöstä ja turvaväleistä. Henkilömäärää on tosin joissain tapauksissa jouduttu rajaamaan etenkin pienemmissä tiloissa”, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.

Harjun mukaan konkurssit eivät vielä enemmälti näy tavarantarkastajien tarkastuskohteissa. Tilanteet, joissa puolueetonta tavarantarkastajaa tarvitaan konekannan, tuotantolinjastojen tai laitteistojen arvonmääritykseen konkurssitilanteessa ovat todennäköisesti vasta edessäpäin.

”Koronavuonna on myös hankittu aktiivisesti kesäpaikkoja tai mökkejä. Myös näiden suhteen saattaa jatkossa tulla tarkastuskyselyitä, jos ostopäätös on perustunut pikemminkin hetken huumaan kuin tutkittuun dataan kesäpaikan kunnosta”, Harju sanoo.

Tavarantarkastaja selvittää faktat

Ihmiset viettivät vuonna 2020 erityisen paljon aikaa kotona koronatilanteen vuoksi. Tällöin moni havaitsi kodin kaipaavan isompaa pintaremonttia tai pienempää remonttia, esimerkiksi huoneen muuttamista työtilaksi. Kun matkustamiseen ei ole kulunut rahaa, on säästöt voitu käyttää kodin laittamiseen.

”Sateinen vuosi lisäsi myös kattovuotojen tarkastuksia. Tyypillisimpiä tavarantarkastuksen kohteita ovat kylpyhuoneremontit sekä seinäpintojen maalaus ja lattianpäällystys. Myös keittiöremontteja tarkastetaan aika ajoin”, Harju kertoo.

Keskuskauppakamarin hyväksymät tavarantarkastajat tekevät vuosittain noin 600 tavarantarkastusta eri kohteisiin.

“Tavarantarkastaja suorittaa mittaukset kohteessa ja havainnoi kohteen. Tarkastuskertomuksessa hän vertaa suoritettua työtä sitä koskeviin vertailuperusteisiin, esimerkiksi suunnitelmaan, rakennustöiden yleisiin laatuvaatimuksiin ja rakentamista koskeviin asetuksiin ja määräyksiin”, Harju kertoo.

Harjun mukaan tarkastuskertomus on määrämuotoinen ja siinä ovat hyvin tärkeässä roolissa perustelut tarkastajan tekemille johtopäätöksille. Lukija pystyy niiden kautta ymmärtämään sen, että tarkastus perustuu faktoihin ja että tarkastajan päätelmät eivät ole ns. hatusta vedettyjä.

”Tavarantarkastaja ei toimi tuomarin tavoin eikä etsi syyllisiä. Tavarantarkastaja on kuitenkin varsin hyödyllinen faktojen selvittäjä silloin, kun osapuolet ovat työn laadusta eri mieltä”, Harju korostaa.

”Tavarantarkastusjärjestelmä on ainoa tiedossani oleva asiantuntijajärjestelmä, jossa tarkastusten suorittajat on velvoitettu puolueettomuuteen, jonka noudattamista myös valvotaan. Tästä syystä osapuolet yleensä luottavat tavarantarkastajan perusteltuun näkemykseen ja pääsevätkin usein kertomuksen perusteella sopuun”, Harju summaa.

Keskuskauppakamarin tekemä kysely toteutettiin joulukuussa 2020. Kyselyyn vastasi yli puolet Suomessa toimivista tavarantarkastajista.

Lue lisää: https://kauppakamari.fi/palvelut/tavarantarkastus/mita-on-tavarantarkastus/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.
Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kauppakamarin vientijohtajakysely: Yritysten vientinäkymät kuluvalle vuodelle heikentyneet merkittävästi edellisvuodesta27.3.2024 06:54:00 EET | Tiedote

Kauppakamarin vientijohtajakyselyn perusteella yritysten vientinäkymät ovat selkeästi heikentyneet edellisvuoteen nähden. Tuoreen kyselyn mukaan enää kuusi prosenttia vientiyrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Alkuvuonna 2023 vielä 20 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoi viennin kasvavan merkittävästi vuoden aikana.

Keskuskauppakamarin hallitus: Työmarkkinatilanne on ratkaistava luottamusta rakentamalla25.3.2024 16:41:36 EET | Tiedote

Meneillään olevat työtaistelutoimenpiteet ovat vahingollisia Suomen taloudelle. Yrityksille aiheutuu taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia, joiden korjaaminen ei tapahdu hetkessä. Keskuskauppakamarin hallitus painottaa, että Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tähän ei ole varaa. Suomen talouden kasvu on jo pitkään ollut lähes olematonta ja teolliset investoinnit vuotuisia poistoja pienemmät rapauttaen siten tulevaa kasvupotentiaalia. Siksi Keskuskauppakamarin hallitus pitää tärkeänä, että kiistoissa päästään eteenpäin.

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vientiyrityksistä yli 90 prosenttia kertoo poliittisten lakkojen vaikuttaneen toimintaan - lisäkustannuksia, mainehaittaa, lomautuksia22.3.2024 06:53:00 EET | Tiedote

Yli 90 prosenttia Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo meneillä olevien lakkojen vaikuttaneen yritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 37 prosenttia kertoi lakkojen vaikuttaneen merkittävästi ja 54 prosenttia yrityksistä kertoo lakkojen vaikuttaneen jonkin verran.

Keskuskauppakamari: Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä jatkoi kasvuaan – Suomi jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä19.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä Keskuskauppakamari haluaa muistuttaa, että naisjohtajuuden edistämiseksi on vielä paljon työtä tehtävänä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye