Helsingin yliopisto

Täydellinen performanssi: 1600-luvun pariisilaista naisideaalia rakentamassa

Jaa
Pariisilaiset 1600-luvun seurapiirit kykenivät sulkemaan sisäänsä sekä siveellisen markiisittaren että paheellista elämää viettäneen kurtisaanin, koska siveys sekä seksuaalisuus elivät rintarinnan ja siveyttä tärkeämpää oli kokonaisperformanssi.

Aiemmassa tutkimuksessa on korostettu siveyttä 1600-luvun naisideaalin, l’honneste femmen, tärkeimpänä piirteenä. FM Riikka-Maria Pöllän yleisen historian väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että eliitin naisideaalin saavuttaminen oli ennemminkin monien eri eliitin elämäntapaan liittyvien osa-alueiden täyttämistä sekä niiden ilmentämistä kuin absoluuttista siveyttä.

1600-luvun pariisilainen société oli ennen kaikkea joustava, ja täten Ranskan siveyttä korostava patriarkaalinen yhteiskunta ei ollut eliittinaisille vain rajoite, vaan se avasi mahdollisuuksia heille, jotka elivät eliitin mukaista elämää Ludvig XIV:n ajan Pariisissa. Pariisilaiset seurapiirit kykenivätkin sulkemaan sisäänsä sekä siveellisen markiisittaren että paheellista elämää viettäneen kurtisaanin. Täten siveys ja seksuaalisuus elivät rintarinnan, ja l’honneste femme ansaitsi statuksensa nimenomaan menestyksekkäällä ja uskottavalla performanssilla, jossa jokainen yksittäinen eliitin elämäntavan osa-alue tuli täytettyä.

Riikka-Maria Pöllä on tutkinut markiisitar de Sévignéä ja kurtisaani Anne (Ninon) de Lenclos’ta koskevia aikakauden dokumentteja, visuaalisia lähteitä sekä heidän elämäänsä pariisilaisen eliitin keskuudessa.  Näin on hahmottunut monimutkainen kuva sosiaalisesta tilasta, jossa erityisen tärkeää roolia näyttelivät eliitin elämäntapaa ilmentävät tekijät, kuten syntyperä, sivistys, käytöstavat, materiaaliset valinnat hôtel particulierin sisustuksessa, asuinpaikka (erityisesti Pariisin Le Marais’n alue), pukeutuminen, kauneus ja seksuaalisuus. Nämä kaikki olivat erottamattomia honneste femmea määrittäviä elementtejä, joita eliittinaiset korostivat toiminnassaan.

1600-luvun jälkipuoliskon pariisilainen société tarjosikin mahdollisuuden sekä siveälle Madame de Sévignélle että Ninon de Lenclos’lle nauttia naisideaalin arvosta – jopa siinä määrin, että heidät kummatkin muistetaan edelleen legendaarisina, sivistyneinä ja kunniallisina eliittikaunotarina.

FM Riikka-Maria Pöllän väitöstutkimus Refashioning the Respectable Elite Woman in Louis XIV’s Paris.Madame de Sévigné & Ninon de Lenclos tarkastetaan Helsingin yliopistossa 28.4.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Riikka-Maria Pöllä
riikka-maria.polla@helsinki.fi
puh. 040-531 1110


Pia Purra
viestinnän asiantuntija
puh. 02941 24205
pia.purra@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye