Tehokasta apua nuorille heidän omissa ympäristöissään

Tähän johtopäätelmään on tultu Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluissa toteutetussa hallituksen Nuorisotakuu-kärkihankeessa. STM:n rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa keskityttiin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien, yhteiskunnan marginaalissa elävien nuorten toiminta- ja työkyvyn sekä osallistumismahdollisuuksien tukemiseen.

Palvelut vietiin nuorten kotiin tai lähiympäristöön

Hankkeessa pilotoitiin Vamoksen valmentajien sekä sosiaalityön ja psykiatristen palveluiden työntekijöiden työparityöskentelyä kotiin tai nuorten lähiympäristöön vietävässä valmennuksessa. Kärkihankkeen myötä työparityöskentely lisäsi kaikkien mukana olleiden palveluiden osaamista nuorilähtöisessä työskentelyssä. Yhteistoiminnasta saatujen kokemusten pohjalta hankkeessa mallinnettiin yhteistyöskentelyn toimintatapoja yksilö- ja ryhmämuotoisiin toteutuksiin.

Hankkeen aikana tarjottiin intensiivistä valmennusta yli tuhannelle nuorelle, joista runsaat 700 osallistui hankkeessa kehitettyyn Vamos Mindset -valmennukseen. Reilulle 300 osallistujalle järjestettiin intensiivinen yksilövalmennus kotona. 

Nuorista yli 70 % oli valmennuksen aloittaessaan 18–24-vuotiaita ja hieman alle 60 % oli pelkän peruskoulun varassa. Joka kolmas oli suorittanut toisen asteen tutkinnon, muttei ollut työllistynyt sen seurauksena. Kolme prosenttia oppivelvollisuusiän ylittäneistä ei ollut saanut peruskoulun päättötodistusta. Nuorista 21 % tuli palveluun ilman toimeentuloa, 27 % oli toimeentulotuella, 15 % työmarkkinatuella ja 34 % muilla KELA:n etuuksilla. 

”Työelämän murroksen ja vähäisen työkokemuksensa vuoksi, nuoret ovat usein heikossa asemassa työmarkkinoilla. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista nuorista on saatavilla niukasti tietoa. Tämän vuoksi on hankala hahmottaa kokonaiskuvaa siitä, miten yhteiskunnalliset muutokset koskettavat heitä, saati heidän hyvinvoinnis­taan tai ylipäänsä keitä nämä nuoret ovat”, ilmenee väitöskirjatutkija Atte Rimppin tuoreesta, vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, joka toteutettiin hankkeen yhteydessä.

Suurimmalla osalla nuorista hyvinvointi parani

Valmennuksen päättyessä nuorilta kysyttiin koetun hyvinvoinnin muutoksia. Heistä suurin osa koki elämänsä muuttuneen parempaan suuntaan, psyykkisen terveytensä kohentuneen ja kykynsä käyttää tarvitsemiaan yhteiskunnan palveluita parantuneen. 

Palvelussa päättäneistä nuorista 7 % työllistyi avoimille työmarkkinoille, 22 % kiinnittyi koulutukseen ja 14 % ohjautui työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Nuorista 19 % kiinnittyi tarvitsemiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Heistä suurin osa ohjautui psykiatrisiin palveluihin.

”Yksilötasolla tapahtuva hyvinvoinnin muutos heijastuu lähiyhteisöihin, palvelujärjestelmään ja lopulta koko yh­teiskuntaan. Hoitotahon ja valmennuksen yhdistäminen tuki niitä, jotka ovat palveluiden ulkopuolella tai jotka ovat kiinnittyneet palveluihin huonosti”, Atte Rimppi toteaa.  

”Tämä on oleellista, sillä kohderyhmän nuorilla oli hankaluuksia itsenäisesti sitoutua hoitotaholla tehtyihin suunnitelmiin. Heillä on todella paljon tahtoa ja motivaatiota saada muutosta aikaan elämässään, joka pystyttiin viemään käytäntöön nuorilähtöisen valmennuksen avulla. Järjestämällä nuoria koskeva palvelu nuorilähtöiseksi, pystytään ylläpitämään nuoren korkeaa motivaatiota elämässä eteenpäin pääsemiseksi.”

Nuorilähtöinen palvelu on tehokasta

”Hankkeessa toteutetun palvelumuotoilun, haastattelujen ja alueellisten analyysien perusteella tehokas ja vaikuttava palvelu lähtee nuoren omista tarpeista ja tavoitteista”, sanoo kehittämispäällikkö Vesa Sarmia Diakonissalaitoksen Vamos-palveluista ja listaa joukon muita vaikuttavan palvelun tunnusmerkkejä:

”Nuoren kanssa toimiva palvelu on houkutteleva eikä se leimaa nuorta. Se keskittyy nuoren vahvuuksiin ja mahdollistaa työskentelyn ilman diagnosointia. Palvelun saamiselle ei myöskään ole takarajaa ja se on nuorelle maksutonta.”

Sarmian mukaan nuorilähtöisen toiminnan tavoitteena on tehostaa nuoren saamien muiden palveluiden vaikuttavuutta. Tehokkaan palvelun tunnusmerkkeihin kuuluu myös se, että se arvioi ja seuraa toimintansa vaikutuksia ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

”Yleisesti ajatellaan, että intensiiviset nuorten palvelut ovat kalliita. Hankkeessa toteutettu vaikuttavuusanalytiikka kuitenkin osoittaa, että käytetyllä työotteella voidaan saada tuloksia ja yhteiskunnallista kustannusvaikuttavuutta. Tärkeää on kohdentaa palvelut oikein niitä tarvitseville nuorille.”

Joustavuutta toimenkuviin

Nuorten palveluissa luottamus ja sen rakentaminen ovat keskeisessä asemassa. Luottamus kulminoituu nuoren omaan työntekijään, koska juuri hän koordinoi nuoren tarvitsemia palveluja yhteen ja auttaa häntä läpi palveluviidakon. Mahdollisimman hyvän lopputuloksen saaminen edellyttää joustavuutta työntekijän toimenkuvalta.

”Sen tulee elää nuoren tarpeiden mukaan ja mahdollistaa muun muassa tapaamisten järjestämisen viraston sijaan nuorelle sopivassa paikassa, esimerkiksi hänen kotonaan”, Vesa Sarmia painottaa.

Seminaari ti 26.2.2019 klo 12–16: Nuorten elämää yhteiskunnan ulkopuolella – ratkaisuja kotiin jumiutuneiden nuorten palveluiden vaikuttavuuteen. Seuraa seminaaria livenä https://www.youtube.com/watch?v=EO95KV6F6F4