Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Teknisen alan työvoimapula haittaa investointeja ja uhkaa kuntien elinvoimaa: Joka viides kuntien teknisen toimialan työpaikka jää täyttämättä

Jaa
Kuntien teknisen toimialan osaajapula on huutava: alan työpaikoista 22 prosenttia jäi täyttämättä vuonna 2022. Tilanne on heikentynyt hyvin nopeasti viimeisten muutaman vuoden aikana. Tiedot selviävät Kuntaliiton tilaamasta, pian julkaistavasta kuntien teknisen toimialan työvoiman saatavuuden selvityksestä.

Kuntaliitto tiedottaa 30.3.2023

Teknisen alan työvoimapula haittaa investointeja ja uhkaa kuntien elinvoimaa: Joka viides kuntien teknisen toimialan työpaikka jää täyttämättä

Kuntien teknisen toimialan osaajapula on huutava: alan työpaikoista 22 prosenttia jäi täyttämättä vuonna 2022. Tilanne on heikentynyt hyvin nopeasti viimeisten muutaman vuoden aikana. Tiedot selviävät Kuntaliiton tilaamasta kuntien teknisen toimialan työvoiman saatavuuden selvityksestä.

Selvästi suurimmat haasteet työvoiman saatavuudessa on maankäytössä ja kaavoituksessa: niistä raportoi 60 prosenttia kyselyyn vastanneista. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti työvoimapulasta rakennusvalvonnassa, kuntatekniikassa, tonttipalveluissa sekä tilapalveluissa ja rakennuttamisessa.

Parin vuoden takaisen Kevan selvityksen mukaan kuntien teknisen toimialan osaajapula on suhteellisesti suurempi kuin lääkäreistä ja samaa tasoa koko sote-alan kanssa. Keskeinen kysymys Kuntaliiton selvityksessä on, miten osaajapula on päässyt näin pahaksi.

– Kuntien teknisen toimen asiantuntijoista eläköityy vuoteen 2031 mennessä peräti 38 prosenttia. Lisäksi vihreä siirtymä todennäköisesti lisää työvoimatarvetta alalla entisestään. Monella alalla työvoimapulan keskeinen syy on se, ettei alaa koeta houkuttelevaksi. Tekniikan ala on kyllä yleisesti vetovoimainen, mutta yksin yritysmaailma rekrytoi vuosittain 1,5-kertaisesti sen määrän osaajia, joita kouluista valmistuu, Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen kertoo.

Kuntiin päätyy seitsemän prosenttia vastavalmistuneista tekniikan ammattilaisista, ja määrä nousee vain vähän kokeneempien asiantuntijoidenkaan joukossa. Haasteina ovat kokeneiden työntekijöiden tarve ja uran alkuvaiheen työpaikkojen puute sekä alhainen palkkataso. Nuorilla on valmistuessaan vähän tietoa kunta-alan työstä, eivätkä mielikuvat välttämättä houkuttele töihin kuntiin.

– Työvoimapulan vaikutukset ovat dramaattisia. Lähes puolet Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kertoo palvelutason heikentyneen tai hankkeiden lykkääntyneen, puolet lupaprosessien hidastuneen. Yli kolmannes arvioi työvoimapulan vaikuttavan rakentamisen laatuun. Monin paikoin koko alueen investointihalukkuus on vähentynyt, Miira Riipinen luettelee.

Työvoimapula näkyy myös työyhteisöissä, mikä taas ei houkuttele uusia osaajia töihin ja karkottaa vanhatkin. Useat työnhakukierrokset hankaloittavat päivittäistä työtä niillä vähäisillä resursseilla, joita on. Pula osaajista on johtanut työyhteisöongelmiin ja vaihtuvuuden kasvuun. Vajaa kolmannes vastaajista arvioi tilanteen johtaneen sairaspoissaolojen kasvuun.

Selvitys tarjoaa kattavan joukon suosituksia teknisen toimen osaajapulan helpottamiseksi.

– Tulevassa hallitusohjelmassa tulee linjata soten ja varhaiskasvatuksen lisäksi myös teknisen toimialan tulevaisuuden työvoimatarpeesta, alan vaatimuksista sekä koulutuksesta. Kuntien tekniselle toimialalle ei tule säätää lisätehtäviä tai vaatimuksia ennen kuin työntekijäresurssit on saatu kuntoon, eikä työmarkkinoita saa jäykistää uusilla säädöksillä tai asetuksilla liittyen esimerkiksi pätevyys- tai mitoitusvaatimuksiin. Osaajien määrää voidaan kasvattaa panostamalla monin tavoin koulutukseen, toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

Kunnilla itselläänkin on monia keinoja ongelman lieventämiseksi. Toimivimmaksi on havaittu etätyömahdollisuuksien ja työjoustojen lisääminen. Kuntayhteistyössä on edelleen potentiaalia.

Selvityksen tuloksista ja sen tarjoamista ratkaisuista keskustellaan lisää 30.3. Kestävä kasvu ja investoinnit vaakalaudalla: mistä tekijöitä kuntien tekniselle toimialalle? -seminaarissamme.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Minna Karhunen, minna.karhunen@kuntaliitto.fi, 09 771 2000
Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen, miira.riipinen@kuntaliitto.fi, 040 824 4401

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.

Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.

TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote

Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye